Olen likimain 24-vuotias "mies", joka vielä ihan hukassa naisten kanssa. Ujouteni takia en ole naista uskaltanut verbaalisti lähestyä (paitsi yhden kerran noin 18-vuotiaana, mutta sekin meni niin pieleen että en kehtaa edes muistella sitä). Myös tekstiviestien kanssa on tullut kahdesti sekoiltua "silloin joskus" ja niidenkin pelkkä muistelu saa helakan punan kasvoille ja kirosanan huulille, sen verran typeriä ne olivat. Itsevarmuudesta (kiinnostavan naisen edessä) ei tietenkään ole tietoakaan, miten voisi ollakaan, sillä tiedän olevani punasteleva puupökkelö, jos minua oikein jännittää. Ja jännitystä minun on mahdoton pitää loitolla jos suunnitelmallisesti yritän lähestyä jotain kiinnostavaa naista. Ei minua varsinaisesti pelota, eikä mitään menetettävää ole, mutta jokin sanoinkuvaamaton jännitystila menee aina päälle, josta en pääse yli enkä ympäri. Olen kuitenkin oppinut hallitsemaan ujouttani siten, että julkinen esiintyminen ei pelota ja olen joutunutkin esiintymään melkoisesti viime vuosina. Ns. mokiakin on sattunut, mutta en ota niitä ollenkaan vakavasti ja lähinnä ne vain huvittavat minua.
Tosiaan, eniten minua kalvaa se, että vaikka saisinkin kerättyä rohkeuteni ja hyppäisin jonkun vieraan eteen ja sanoisin jonkun neutraalin lauseen tai tervehdyksen, niin en todellakaan tiedä mitä sitten tehdä. Tietysti voisin jotenkin suoraan sanoa olevani kiinnostunut, mutta jälleen tulee mieleen: mitä sitten? Leikkimielessä tuollaisessa on tietysti kiva nähdä toisen reaktio, vaikka ei saisikaan lämmintä vastaanottoa. En mä osaa ihmisiä kutsua minnekään, jos vaikka treffeille haluaisin. En nimittäin tiedä missä ihmiset oikeasti käyvät "treffeillä" enkä kehtaisi ehdottaakaan mitään paikkaa, koska en tiedä mitään paikkaa. Enkä tiedä mistä aiheesta voisi "oikeasti" puhua. Jos en olisi kiinnostunut (enkä siis silloin olisi tosissani) ei mua mikään estäisi puhumasta kun ei mitään väliä olisi.
Niin ja nettijutut eivät vain tunnu kiinnostavilta, eikä mulla mitään "saumoja" olisikaan kun ilmoituksia näyttää (mies) joutuvan tekemään kuin mitäkin kesätyöhakemuksia joiden tekemistä vihasin ylikaiken.
Jälleen huomaan kirjoittaneeni lausekaupalla melko säälittävää teksiä ja huomaan, että mitään suurempaa ydintä keskustelunavauksessa ei ole vaikka aloittaessani niin luulinkin. No tulipa ainakin itselle selitettyä yksi tositarina taas. Tämä toistuu noin puolen vuoden välein kun erehdyn Suhteet&tunteet palstalle
Tosiaan, eniten minua kalvaa se, että vaikka saisinkin kerättyä rohkeuteni ja hyppäisin jonkun vieraan eteen ja sanoisin jonkun neutraalin lauseen tai tervehdyksen, niin en todellakaan tiedä mitä sitten tehdä. Tietysti voisin jotenkin suoraan sanoa olevani kiinnostunut, mutta jälleen tulee mieleen: mitä sitten? Leikkimielessä tuollaisessa on tietysti kiva nähdä toisen reaktio, vaikka ei saisikaan lämmintä vastaanottoa. En mä osaa ihmisiä kutsua minnekään, jos vaikka treffeille haluaisin. En nimittäin tiedä missä ihmiset oikeasti käyvät "treffeillä" enkä kehtaisi ehdottaakaan mitään paikkaa, koska en tiedä mitään paikkaa. Enkä tiedä mistä aiheesta voisi "oikeasti" puhua. Jos en olisi kiinnostunut (enkä siis silloin olisi tosissani) ei mua mikään estäisi puhumasta kun ei mitään väliä olisi.
Niin ja nettijutut eivät vain tunnu kiinnostavilta, eikä mulla mitään "saumoja" olisikaan kun ilmoituksia näyttää (mies) joutuvan tekemään kuin mitäkin kesätyöhakemuksia joiden tekemistä vihasin ylikaiken.
Jälleen huomaan kirjoittaneeni lausekaupalla melko säälittävää teksiä ja huomaan, että mitään suurempaa ydintä keskustelunavauksessa ei ole vaikka aloittaessani niin luulinkin. No tulipa ainakin itselle selitettyä yksi tositarina taas. Tämä toistuu noin puolen vuoden välein kun erehdyn Suhteet&tunteet palstalle
Vastaukset 15
Vanhimmat
supliikilla, pelimiesmäisillä elkeillä, ulkonäöllä, alentuvasti, pitämällä jännityksessä, huorittelemalla, olemalla oma itsensä, rahalla, kyrvällä, NLP:llä, naisia on helppo iskeä.
Laadusta ei takeita.
On täällä joku joka tietää jostain jotakin! NLP... uuuuuuu...
NLP ei ole kyllä oikein vakuuttanut.
Ei ole naisia/miehiä kaatunut? heh heh
Sä et tee sitä oikein. Mitä oot kokeillu?
Mikä on NLP?
http://www.suomennlp-yhdistys.fi/
Kuvittele Jari Sarasvuo paasaamassa pahimmillaan vuorovaikutuksesta ja tunneälystä, ja sisäisestä yrittäjyydestä. Olet onnesi seppä!
Niilo Ylivainio oli helluntailainen (?) saarnaaja, joka sai mummot kumooon (pyörtyilivät uskonnollisesta hurmoksesta) 1980-luvulla.
minusta sellainen pökkelyys on vain hellyyttävää, paljon kiinnostavampaa kuin yli menevät pelimiehen puheet :) itsekin menen jäihin,en vaadi muilta parempaa 'suoritusta', ja koska monet menevätjäähän, eivät hekään varmaan naura sinulle. olet aarre vielä sille jollekin kenelle uskallat mennä jotain änkyttämään :)
"En mä osaa ihmisiä kutsua minnekään, jos vaikka treffeille haluaisin. En nimittäin tiedä missä ihmiset oikeasti käyvät "treffeillä" enkä kehtaisi ehdottaakaan mitään paikkaa, koska en tiedä mitään paikkaa. Enkä tiedä mistä aiheesta voisi "oikeasti" puhua. "
Saat itsestäs 100 kertaa mielenkiintosemman ja haluttavamman jo sillä että mietit muita ihmisiä ja omia mielipiteitäsi eikä päinvastoin (eli mietit raukkaa itseäsi ja muiden mielipiteitä).
Tämä pätee siis myös kaverisuhteisiin, ei vain naisasioihin.
niin ja esimerkiksi kävelylle pyytäminen on hyvä idea, ei tarvitse 'mennä' minnekkään erityiseen paikkaan ja saa ihan rauhassa vaan olla ja ulkomaailmasta voi keksiä sitten puhuttavaakin jos mienaa tulla kiusallisia hiljaisia hetkiä. mutta saa sitä olla hiljaakin välillä,miksi pitäisi puhua koko ajan kun ei niin oikeassakaan elämässä tee?!
Aloita hymyilemällä. Katso naista aina silloin tällöin, hymyile, tuijota häpeämättömästi ja käännä katseesi pois. Jos hänen silmänsä jäävät vielä kolmannella kerralla silmiisi kiinni, eli katsoo takaisin ja hakee katsettasi, niin tiedät, että hän on huomannut sinut, ja vähän kiinnotunutkin.
Jotkut naiset tulevat tämän jälkeen ihan itse juttusille, mutta jos ei tule, niin odota korkeintaan tunti, mutta vähintään 15 min. ennen kuin menet juttelemaan.
Älä edes yritä heittää mitään legendaa tyyliin "olet illan kaunein nainen" ensimmäisiksi sanoiksi. Vaan sano ennemmin jotain normaalia, mutta hymyile kuitenkin, ja anna katseesi kertoa, että hän ON illan kaunein nainen.
Jos sitten synkkaa, niin juttu lähtee itsekseen pyörimään, ja jos ei, niin sitten hän ei ollut se oikea.
Mitähän jos opettelisit ensin keskustelemaan,ujot miehet on todella out,eikä useimmat naisetkaan tykkää.Mä ainakin mielummin keskustelen miehen kans kuka pystyy asioista keskustelee,ettei koko ajan ujostele.Pitää pystyä kommunikoimaan molemmin puolin,eihän siitä muuten tule mitään.
Menimpä nuorempana sekoilemaan naisten kanssa että sai hävetä silmät päästä. Nyt en ole ollut naisten kanssa pariin vuoteen ja hyvin pyyhkii! Ei sitä tohi mennä niille höpöttelemään pelkää että nolaa taas itsensä typeryyksillä!
Minuun ainakin tehoaa parhaiten, jos mies sanoo suoraan, että haluaisi tutustua minuun paremmin. Voi ehdottaa jotain kivaa yhteistä tekemistä, vaikka hohtokeilausta, sulkapalloa, päivällistä, elokuvaa, teatteria, taidenäyttelyä. Kannattaa varmaan ehdottaa jotain sellaista, minkä tekeminen tuntuu luontevalta itsestäkin.