NAIMISIIN!??!!
Miksi haluatte kihloihin ja naimisiin. Ja mitkä syyt kenties estävät tätä halua?
ITsellä on ristiriitaisia ajatuksia...toisaalta haluaisin, toisaalta on montaa asiaa mitä miettisin( olen yli 30v. ja ollut kerran aviossa)
.. (tähän ekaan avioliittoon oli tietysti silloin hyvät "perusteet" ja syyt, mutta eron jälkeen elämä on muuttunut ja halut ja toiveet)
Eli kiinnostaisi vain kuulla ajatuksia avioliitosta...miksi tai miksi ei?
Ja kun jotenkin mietin, että eikö sitä hingu naimisiin, jos on löytänyt sopivan kumppanin..? Ja miksi hinkuu...? ..tai miksi sitten ei hingu...mikä estää?
Miksi haluatte kihloihin ja naimisiin. Ja mitkä syyt kenties estävät tätä halua?
ITsellä on ristiriitaisia ajatuksia...toisaalta haluaisin, toisaalta on montaa asiaa mitä miettisin( olen yli 30v. ja ollut kerran aviossa)
.. (tähän ekaan avioliittoon oli tietysti silloin hyvät "perusteet" ja syyt, mutta eron jälkeen elämä on muuttunut ja halut ja toiveet)
Eli kiinnostaisi vain kuulla ajatuksia avioliitosta...miksi tai miksi ei?
Ja kun jotenkin mietin, että eikö sitä hingu naimisiin, jos on löytänyt sopivan kumppanin..? Ja miksi hinkuu...? ..tai miksi sitten ei hingu...mikä estää?
Vastaukset 5
Vanhimmat
On eletty jo 17 onnellista vuotta avoliitossa (ei lapsia) ja nyt alettu miettimään avioitumista, koska omaisuutta alkaa olla aika lailla, emmekä halua, että se toisen potkaistessa tyhjää menee hänen sukulaisilleen.
Tai ehkä me tehdään vaan testamentti, mutta se on vähän mutkikkaampi jutska kuin ne meidän suunnittelemat maistraattihäät...
avopuoliso maksaa paljon korkeammat perintöverot kuin aviopuoliso eli sikälikin naimisiin meno tällaisessa tapauksessa kannattaa..
Otsikko sen kertoo. (suhde kestänyt reilun viisi vuotta, lapsia ei ole eikä näillä näkymin tule).
Ei yksinkertaisesti ole mitään tarvetta kihloille saati avioliitolle.
Olen itsekin ollut jo kerran aviossa ja lähentelen kolmeakymppiä. Ensimmäiseen avioliittoon menin perheen ja juuri niiden häiden toivossa, ajattelin että turvallisuus ja hyvä, sujuva arki riittävät avioliiton perusteiksi. Noh, riittivät muutaman vuoden kunnes luonteiden eroavaisuudet ajoivat meidät kahden lapsen ja viiden avioliittovuoden jälkeen eroon.
Nyt olen tavannut elämäni miehen. Rakastamme toisiamme yli kaiken! Mieheni kosi minua muutama viikko sitten eikä asiaa tarvinnut sen enempää edes miettiä, menemme naimisiin ensi kesänä.
Silloin ensimmäisellä kerralla, nuorena vuosia ja vuosia sitten, avioliitto tuntui tavoiteltavalta asialta ja vaimon status jotenkin hienolta. Oli hienoa saada sormus, juhlia häitä ja vaihtaa nimeä, olla virallisesti perhe. Vuosien myötä kasvoin ymmärtämään, ettei avioliitto merkitse mitään noista asioista, ne ovat kaikki vain pintaa. Nykyisen mieheni kanssa voisin mennä naimisiin kahdestaan (tosin luulen että jonkinlaiset juhlat kuitenkin järjestetään ihan läheisimmille), sormuksista ja nimenvaihdoista viis. Haluan mennä hänen kanssaan naimisiin, koska haluan luvata hänelle tahtoa rakkautemme säilyttämiseen loppuikäni ajaksi. Tahdon tehdä hänen kanssaan elinikäisen sopimuksen siitä, että olen siinä niin kauan kuin minussa henki pihisee. Sillä ei ole mitään tekemistä statuksen kanssa, se on meidän välisemme juttu.
Syitä naimisiin menolle tai menemättä jättämiselle löytyy monia. Ymmärrän kyllä, että voi hyvin elää onnellisesti parisuhteessa ilman avioliittoakin. Mikäs siinä, jokainen tekee niinkuin tahtoo. Niin mekin teemme. Pääasiassa omalla kohdallani kyse on nimenomaan tahdosta. Ja tokihan perintöasiat ovat omanlaisensa asia, tosin nekin voi usein hoitaa muulla tavoin kuin naimisiin menemällä.
Olen itse vasta pian parikymppinen tyttö ja seurustellut puolitoistavuotta.Asunut yhdessä noin puoli vuotta poikaystäväni kanssa. Tahdon (ja tahdomme molemmat) naimisiin myöhemmin. Emme kuitenkaan vielä, olemmehan kovin nuoria. Molemmat tahdomme olla täysin varmoja, "alkuhuumasta" ylipäässeitä ja aikuisempia ennen kuin naimisiin aiomme. Tahdon naimisiin koska tahdon mieheni kanssa Jumalan edessä sitoutua, luvata loppuelämäni olevani mieheni kanssa, hänen ilonaan ja tukenaan, myös silloin kun rakkaus tuntuu kadonneen.Sillä minä TAHDON tehdä kaikkeni tämän suhteen eteen, mikäli olen varma että tämä rakkaus on totta ja olemme oikeat toisillemme.Se varmistunee tulevien vuosien aikana :)