Kannattaa syvästi harkita rakastumista jo
"lapselliseen". Samaan pakettiinhan kuuluu
miehen ex. ja lapsoset.
Tulevista yhteisistä hetkistä turha unelmoida,
sillä ex. n saattaa miehesi apua yllättäen tarvita.Muutoinkin sujuu loma yms. juhlasuunnitelmat ex. pillin mukaan.
Taloudellisestihan ex. saattanee myös tarvita
lisätukea, elatusmaksuhan on lapsosille.
Kannattaa siis syvästi harkita?
"lapselliseen". Samaan pakettiinhan kuuluu
miehen ex. ja lapsoset.
Tulevista yhteisistä hetkistä turha unelmoida,
sillä ex. n saattaa miehesi apua yllättäen tarvita.Muutoinkin sujuu loma yms. juhlasuunnitelmat ex. pillin mukaan.
Taloudellisestihan ex. saattanee myös tarvita
lisätukea, elatusmaksuhan on lapsosille.
Kannattaa siis syvästi harkita?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Minulle käynyt juuri näin. Koskaan ei voi suunitella mitään etukäteen. Kannattaa todella harkita tarkkaan alkaako seurustella "lapsellisen"
kanssa. Jos vielä olet aikaisemmin tottunut olemaan se ainoa miehen elämässä, nyt olet se ylimääräinen sivustakatsoja. Itse todella kadun, onneksi voi vielä lähteä. "Lapselliset" ihmiset joutavat seurustelemaan ainoastaan "lapsellisten" kanssa!
Kiitos kohtalontoverille.
Luulin olevani ainoa, jolla ei ole uusperheessä aina auvoa.Ilmeisesti tuo kullan jakaminen toisen naisen kanssa ottaa niin päääähän..
Tsemppiä!
Ei aina sentään. En tunnistanut itseäni tuosta ollenkaan. Olen eronnut vuosia sitten ja eron jälkeen isä on maksanut elatusmaksut, ei muuta. En kertaakaan ole pyytänyt itselleni rahaa ja lapselle isä on ostanut harvoin mitään. En myöskään ole pyytänyt mitään muutakaan apua mihinkään asiaan. Olen sitä mieltä että kun ero tulee,silloin molemmat tulee toimeen omillaan.
Taitaa olla niin että miehet monesti paikkaavat huonoa omaatuntoa antamalla enemmän rahaa ja auttamalla entistä vaimoaan. Jos näin on,kyllä naiset sen verran kieroja ovat että käyttävät tilannetta surutta hyväkseen. Eli ei se ole tyhmä joka pyytää,vaan se joka maksaa...
Kiitos viestistä.
Tässä taas huomaa sen, että on hyvin järkeviä eronneita. Eli olet asiat hyvin erotellut,
eikä sinulle ole tullut mieleen ripustautua
miehessäsi enää sitten, kun olette eronneet,
tai etenkään siten kun "jätetty" mies onkin
löytänyt itselleen uuden.
Olet siis harvinaisen fiksu-ex.
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja toivon todella että miehesi entinen vaimo tulisi järkiinsä ja antaisi miehesi elää uutta elämäänsä rauhassa sinun kanssasi.Hankkisi se ex-vaimo sen oman elämänsä nyt vaan eikä sotkisi muiden elämää omaa katkeruuttaan.
Kun erosin miehestäni,tein selväksi hänelle ja itselleni ettei meillä ole enää mitään muuta yhteistä kuin lapsi ja lapsen hyvinvointi.Entinen mieheni on nykyisin naimisissa ja hyvä niin.Tulemme kaikki hyvin toimeen keskenämme,mitenkään usein emme ole yhteydessä,mutta lapsen asioita koskevissa asioissa juttelemme asiallisesti,kaikki kolme.Lapsikin on tyytyväinen kun ei tarvitse valita puolia,vaan voi vapaasti nauttia kahden kodin tuomista "eduista".
Vaikka minulla on kyllä itsellänikin lapsi ex-mieheni kanssa. Siitä huolimatta kaduttaa kun aloin seurustella miehen kanssa JOKA EI OLE PÄÄSSYT YLI vielä ex muijastaan. Enkä tajunnut tätä tarpeeksi ajoissa...
Onneksi en tiennyt mihin lähdin kun rakastuin lapselliseen mieheen. Meidän apua tarvitaan nykyään myös miehen exän ja hänen uuden miehensä välien selvittelyyn - siihen pisteeseen asti, että vedetään yöllä puhelimet seinästä ja kännykät kiinni. Muuten elämä toimii miehen ja lasten kanssa hyvin. Harmittaa vain lasten puolesta että joutuvat asumaan äitinsä luona suurimman osan ajasta.
Siinäpäs se asian ydin onkin.
Lapset hyväksyvät usein ihan ehdoitta
isukin fiksun kumppanin.
Ehkäpä me naiset taas emme vain osaa irottautua
helposti entisestä.Koemme kai aina toiset
saman sukupuolen edustajat kilpailijoiksi.
Kateutta kai molemmin puolin...
Eipähän se uusperheen elämä mitenkään yksinkertaista ole. Monenlaista sovittelua ja järjestelyä tulee eteen.
Lapset - ne entisestäkin liitosta olevat - lomineen, sairasteluineen, syntymäpäivineen, rippijuhlineen jne. määräävät jonkin verran aikataulutusta uudessakin liitossa. Näin varsinkin silloin, jos ns. etävanhempi haluaa ja SAA olla vielä osa omien lastensa elämää. Näin on aina ollut...
Perinteisessä ydinperheessäkin asiat ovat samoin. Loma- ja juhlasuunnitelmat menevät paljolti lasten aikataulujen mukaan. Siltä osin ero ei juurikaan muuta tilannetta ex-puolisoiden kesken.
Miehen/vaimon exäkin kuuluu, halusit tai et, osana tähän "suureen uusperheeseen" ja joutuu hänkin omaa elämäänsä sovittamaan muksujen ja muiden aikataulujen mukaan. Ja mukana saattaa olla vielä exän uusi siippa ja hänen lapsensa ja exänsä, läjäpäin isovanhempia jne jne.
Tätä sirkusta pyörittäessä tuntuu joskus, ettei kertakaikkiaan repeä joka paikkaan. On ollut pakko oppia joustamaan ja järjestelemään.
Tällaiseen sirkukseen uutena puolisona mukaan tulevan on pystyttävä olemaan joustava ja epäitsekäskin. On pystyttävä ottamaan huomioon ne osat puolison entisestä elämästä, joista hän ei halua eikä voi luopua.
Vaan on elämä uusperheessä antoisaakin. Ajatteles itsesi uusperheen "äidiksi". Ei tarvitse omaa vatsanahkaasi venyttää, kun muksut on jo valmiina. Pysyypi napakin nättinä;-) Enimmät itkut itketty ja korvatulehdukset kärsitty. Voit rauhassa kuoria kerman lasten kanssa olemisesta, kun lapsen omat vanhemmat hoitavat ne vaikeat asiat ja kantavat suurimman vastuun lapsistaan.
Onneksi olen omakseni saanut puolison, jolle lapseni eivät ole ongelma. Jos he olisivat hänelle ongelma ei hän omani olisikaan...
Positiivisesti ajateltuna ei tarvitsisi nahkaa venyttää...mutta siinähän se yksi asia onkin, joka meitä uusio äitipuolia nyppii.
Siis yleensähän naiset haluavat biologisesti omia lapsia. Vaikka kuinka mainioita olisivatkin nämä jo valmiit, uskon että meillä lapsettomilla siltikin on unelmissa se ikioma.
Ikiomaa ei tarvitsisi vain lainata. Vieraalle lapselle kun aina on oltava "vieraskorea",
omaa voi rauhassa ojentaa hyvässä ja pahassa.
Siksi on varmasti lapsettoman ja lapsellisen kuilu aina syvä. Ja tuokohan se yhteinenkään sitten auvoa?
Ei toisen lapsia voi pitää kuin omiaan. Ihan eri juttu on synnyttää oma kuin hoitaa toisen naisen lapsia! Miehet ajattelevat usein tässä tapauksessa itsekkäästi!! Olen edelleen sitä mieltä että "lapsellisille" puolisoksi "lapselliset"! En koskaan huolisi toisen naisen lapsia!
Kyllä minä tietääkseni vastuuni kannan lapsista äitipuolena ihan samalla tavalla kuin biologinen isäkin, ei siinä eroa ole. Ainakin meidän perheessä kaikista asioista päätetään yhdessä, joskus sovitellen, joskus riitaisasti.
Samaa mieltä kanssasi olen siinä, että äitipuolena olossa on toisaalta hyvät puolensa, mutta kyllä siinä monena saa olla. Vahva itsetunto kehittyy kenelle tahansa äitipuolelle, muuten jää äkkiä jalkoihin.
Mutta kyllä minäkin omasta lapsesta haaveilen. Yh-iskä, ajattele hoitavasi toisen lapsia joka toinen viikonloppu tai osan loma-ajoista. Ei tunnu omalta, ei! Kyllä minä haluaisin sekä omien ja mieheni lasten kanssa olla enemmän, mutta en pelkästään lastenhoitajana vaan vanhempana ja kasvattajana niinkuin biologiset vanhemmatkin.
Lasten asialla tässä kaikki ollaan, kunhan vaan muistettaisiin se hyvässä ja pahassa. :)
Ehkä meidän uusperhe on vielä niin tuore, että kummosia hankaluuksia ei ole päässyt syntymään. Mies ei todellakaan roiku exässä, mutta en ymmärrä valitusta, että miehen entisen liiton lapset rytmittävät elämää lomineen, rippijuhlineen jne. Onhan sukulaisilla muillakin juhlia, joihin osallitustaan?!! On itsestäänselvää, että lapsen juhliin mennään! Jos minulle se aika ei sillion käy syystä tai toisesta, en mene. Biologinen vanhempi menee. Kyse on lapsen, ei hänen äitinsä juhlasta.
Meillä on toki se etu, että exät eivät roiku enää uudessa elämässä millään tavalla. Tapaamiset järjestetään, ei muuta. Välimatka on lyhyt, miehen lapset asuvat melkein samassa kaupunginosassa, mikä sekin on etu hakemisineen ja viemisineen tapaamisessa.
Aiemmin miehen exä vaati isää hulehtimaan omasta osuudestaan lapsen sairastuttua. "minä olin kotona kun kuopus sairasti, nyt esikoinen on kipeä, nyt on sinun vuoro"
Ehkä hän muuten olisikin jäänyt, mutta yksityisyrittäjällä ei ole mahdollisuutta sairaslomiin - kuka tekee työt? Sijainen? Mistä? Miinus-merkkinen päivä. Hän otti aina lapsen mukaan töihin! Ihan totta! Ja ex - lasten äiti- tiesi tämän!! kunnes ilmoitin että vielä kerran sairas lapsi mukana työpaikalla, niin minä ilmoitan lastensuojeluviranomaisille, ja tämän sanoin miehelle.
Miksi muuten ei saisi miehen lapsia komentaa? Minä ainakin komennan, jos on sellainen tilanne. Johtuneeko tämä sitten siitä, että itsellänikin on lapsia ja näen asian niin, että en ole äiti, mutta olen kuitenkin aikuinen, ja minulla on omassa kodissani oikeus vaatia ja odottaa tiettyjä asioita...
Fiksu mies ei lähde pomppimaan entisen puolisonsa pillin mukaan. On miehen nössöyttä, jos hän antaa exän käyttää hyväkseen erosta ja etävanhemmaksi jäämisestä syntyviä syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteita. Toisaalta, eivät onneksi läheskään kaikki ex-puolisot halua pitää exiään talutushihnassa vielä eron jälkeenkin, vaan ymmärtävät, että ero on ero...
entä ne lapset? Ei exä halua taluttaa etää nuorassa. Meillä ainakin motivaationa on pitää etä mukana lasten arjessa. Lapset etällä periaatteessa joka toinen vkl, mutta omasta halusta ottaa useamminkin ja osallistuu lasten menoihin ym. Miksi kaikkien täytyy ajatella rajoittuneesti. Meilläkin vielä roolit hakusessa mutta tämä exä/lähi ei halua kahlita tai syyllistää etää millään tavalla, etä vanhemman on itse päätettävä mihin haluaa osallistua ja mihin ei. Kyse on yhteisistä lapsista ei lähivanhemman saamista eduista (myös aika ym.) Nössö on se etä joka ei osaa mielipidettään sanoa vaan tekee vastoin tahtoaan!
"Nössö on se etä joka ei osaa mielipidettään sanoa vaan tekee vastoin tahtoaan!"
Ja jos et ala nössöksi, niin poliisi ja sossu yms valtion virkamiehet/naiset palauttavat kyllä ei-nössön kuriin ja nuhteeseen. Jos nainen on tarpeeksi häikäilemätön ja osaa käyttää suutaan, niin etämiehelle ei jää muita vaihtoehtoja kuin totella tai sanoa lapsilleen hyvästit. Keinot löytyvät kyllä: esim tapaamisoikeudella kiristäminen ja äärimmäisenä keinona insestisyyte. Raamattuun voitaisiin laittaa pieni lisäys. 11:s käsky: Älä sano poikkipuolista sanaa ex-vaimollesi koska silloin langetan vihani sinun päällesi sosiaaliviranomaisen muodossa.
Kannattaa syvästi harkita rakastumista jo "lapselliseen".Samaan pakettiinhan kuuluu naisen ex ja lapsoset.Tulevista yhteisistä hetkistä on turha unelmoida,sillä lapset ne kuitenkin ovat sinun ja naisystäväsi välissä.Muutoinkin sujuu loma yms.suunnitelmat ex-miehen pillin mukaan.Taloudellisestihan nainen saattanee myös tarvita lisätukea,kun ex-mies ei maksuja maksele,rahat kun menisivät muuten naisen menoihin.Kannattaa siis syvästi harkita!
Niinhän se on, ex on tunkemassa lastansa joka paikkaan mukaan, et menee ihan fiilikset suunnitella mitään perhereissuja. Mut minkäs teet, tulipas ittekin tehtyä lapsi tämän saman miehen kanssa.