Tulevaisuuden polttoaineena aika yleisesti pidetään vetyä sen helpon saatavuuden ja saasteettoman palamistuotteen (veden) vuoksi.
Mutta yleensä kun puhutaan tai kirjoitetaan vedyn eduista niin tuntuu sivuseikaksi jäävän se ongelma joka liittyy vedyn tuottamiseen . Äkkiä aateltuna tuo ei kovin suurelta ongelmalta tunnu, sillä helppohan vetyä on tehdä vedestä, senkus vaan sähköä johdetaan veteen niin siinä vesi hajoaa vedyksi ja hapeksi. Helppoa eikö totta?
Vaan sitten onkin edessä kysymys siitä mistä tuo sähköenergia saahaan? No tottakai tuuli- ja aurinkoenergiaa hyväksi käyttäen kuuluu yleensä vastaus, kukaan kun ei halua että sitä tuotettaisiin esim. atomivoimalla?
Suomessa ei tuo aurinkosähkö niin kovin tuottavaa ole, joten taitaa tuulivoima jäädä suurimmaksi energian lähteeksi silloin.
Onkohan kukaan edes pohtinut kuinka paljon pitäisi rakentaa tuulivoimaa jotta voitaisiin tyydyttää se energia määrä joka kuluisi Suomen kuluttaman vedyn tuottamiseen jos fossiiliset polttoaineet korvataan vedyllä? Yksi vaihtoehto on tietty tuottaa vety siellä missä aurinkoenergiaa on enemmän tarjolla, mutta se kuljetus pitkiä matkoja ei taida olla kovin edullista sekään?
Jotenkin tuntuu järkevämmältä vaihtoehdolta nuo biopolttoaineet kuten biodiesel, etanoli ja metaani.
Tällä hetkellä taloudellisinta valmistaa vetyä on ilmeisesti metaanin höyryreformointi. Polttoaine kättöön tuotettuna tuo ei kuulosta kovin järkevältä. Metaani itsessään olisi jo hyvä polttoaine ja helpommin varastoitavissa kuin vety eikä kuluisi energiaa hukkaan muokattaessa ainetta toiseksi.
Että tämmöstä on sitte tullu pohdiskeltua...
Mutta yleensä kun puhutaan tai kirjoitetaan vedyn eduista niin tuntuu sivuseikaksi jäävän se ongelma joka liittyy vedyn tuottamiseen . Äkkiä aateltuna tuo ei kovin suurelta ongelmalta tunnu, sillä helppohan vetyä on tehdä vedestä, senkus vaan sähköä johdetaan veteen niin siinä vesi hajoaa vedyksi ja hapeksi. Helppoa eikö totta?
Vaan sitten onkin edessä kysymys siitä mistä tuo sähköenergia saahaan? No tottakai tuuli- ja aurinkoenergiaa hyväksi käyttäen kuuluu yleensä vastaus, kukaan kun ei halua että sitä tuotettaisiin esim. atomivoimalla?
Suomessa ei tuo aurinkosähkö niin kovin tuottavaa ole, joten taitaa tuulivoima jäädä suurimmaksi energian lähteeksi silloin.
Onkohan kukaan edes pohtinut kuinka paljon pitäisi rakentaa tuulivoimaa jotta voitaisiin tyydyttää se energia määrä joka kuluisi Suomen kuluttaman vedyn tuottamiseen jos fossiiliset polttoaineet korvataan vedyllä? Yksi vaihtoehto on tietty tuottaa vety siellä missä aurinkoenergiaa on enemmän tarjolla, mutta se kuljetus pitkiä matkoja ei taida olla kovin edullista sekään?
Jotenkin tuntuu järkevämmältä vaihtoehdolta nuo biopolttoaineet kuten biodiesel, etanoli ja metaani.
Tällä hetkellä taloudellisinta valmistaa vetyä on ilmeisesti metaanin höyryreformointi. Polttoaine kättöön tuotettuna tuo ei kuulosta kovin järkevältä. Metaani itsessään olisi jo hyvä polttoaine ja helpommin varastoitavissa kuin vety eikä kuluisi energiaa hukkaan muokattaessa ainetta toiseksi.
Että tämmöstä on sitte tullu pohdiskeltua...
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ei olisi kovinkaan vaativa projekti täyttää esim. osa Saharan aavikoista aurinkokennoilla. Paljon suurempi ongelma on aurinkokennoista saatavan sähköenergian varastointi ja kuljetus. Siinä vaiheessa vety on paras ratkaisu. Aurinkokennojen sähköenergialla voidaan hajottaa vesi hapeksi ja vedyksi. Happi vapautetaan ilmakehään, ja vety pakataan painesäiliöihin. Vetysäiliöt kuljetetaan jonnekin muualle ja käytetään tarvittaessa energian tuottamiseen poltamalla ilmakehän hapen kanssa. Täysin saasteetonta energiaa.
Kieltämättä tarjolla olisi Saharan alueen valtioille hyvä tulon lähde jos näin tehtäisiin. Aurinkoa Saharassa kyllä luulisi piisaavan. Vedestä tosin siellä pulaa taitaa olla, mutta sitäkin saa merestä pumpattua ja sähkön voi viedä lähemmäksi vettä. Mutta onko muuta ongelmaa?
Se vedyn kuljetus mainitaan monasti ongelmaksi.
Kaasuna vety on aika "harvaa" ja vie siten tilaa paljon joten se pitää kuljettaa paineistettuna ja säiliöt tästä johtuen tulevat varmaan aika raskaiksi.
Maakaasun siirto pääasiassa tapahtuu putkia pitkin, mutta onko vedyn kuljetus putkia pitkin yhtä vaivatonta?
Yhdeksi ongelmaksi kuljetusten aikana mainitaan vedyn katoaminen, vuotojen kautta ilmeisesti?
Jos aurinkokennot paahtavat sähköä Saharassa, niin toki yksinkertaisinta on toimittaa sähkö sähkönä tarvitsijoille. Se tapahtuu sähkölinjoja pitkin. Varmasdti edullisempaa kuin jos:
Aurinkosähköllä tehdään vetyä 30 % hyötysuhteella, vety kuljetetaan helkkarin tyyriillä kalustoilla käyttökohteeseen ja lopuksi jälleen ehkä 50 % hyötysuhteella sähköksi.
Taivaan tuuliin menee energia 80 - 90 % Mitä helkkarin järkeä.
Jos tuulimyllyillä ja aurinkopaneeleilla tuotetaan sähköä, niin ehdottomasti järkevintä on toimittaa se sellaisenaan sähköverkkoon.
Varastointi on se taikasana miksi halutaan vetyä.
Ja vaikka akkuteknologia onkin kehittynyt viime vuosina, on sähkön varastointi vaikeaa. Vetyä voidaan käyttää energianlähteenä myös kylmissä olosuhteissa.
Mutta olisiko syytä vety-teknologian tutkimuksen sijaan keskityttävä etsimään tehokkaampia aurinkokennoja ja parempaa akkuteknologiaa?
Vedyn valmistamiselle elektrolyysillä annetaan aika vaihtelevia arvoja, muutamista kymmenistä prosenteista jopa yli 80%:tiin. Osassa laskelmissa on varmaan otettu huomioon vedyn jälleen energiaksi muuntamisessa tapahtuva energia hukka.
Mutta joka tapauksessa sähkön käyttö sähkönä tuntuu järkevämmältä kuin muutella sitä vedyksi tms. ja taas sähköksi. Akku tekniikka vaan on se kompastus kivi, liikaa painoa ajoneuvokäyttöön.
Ehkäpä tuota sähkö-vety-sähkö ketjun hyötysuhdetta pitäisi verrata esim. bensiinin hyötysuhteeseen. Ottomoottorilla päästään n.30% hyötysuhteeseen ja dieselmoottorolla vielä parempaan, mutta näissä laskelmissa ei olla otettu huomioon sitä kuinka paljon energiaa on jo kulutettu siihen mennessä öljyn pumppaamiseen maasta, kuljetukseen, jalostukseen ja taas kuljetukseen tankkauspisteelle.
Sähköäkään ei voi siirtää häviöttömästi. Osa hukkuu matkalle. Suprajohteilla häviöttömuus onnistuu, mutta suprajohtavuuden ylläpitäminen vaatii energiaa.
Aina menee energiaa hukkaan kun sitä siirretään tai muutetaan toiseen muotoon. Jopa akkujen latauksessa tulee hukkaenergiaa. Se kuinka paljon sitä tulee kussakin toteutetussa järjestelmässä on ratkaisevaa.
http://www.prosessori.fi/uutiset/uutinen.asp?id=50403
New York kokeilee suprajohtavaa sähkölinjaa
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=1177394
Kylmän rauhallisesti osa siirretään sähkönä ja osalla tuotetaan vetyä. Vety ei paineistettuna kaasuna ole turvallista laivata joten täytyisi käyttää tanskalaisten keksimää vetypilleriä. Autot tietty pitäisi olla polttokennoautoja sekä lisäksi pitäisi olla myös paikallista sähköntuotantoa joka puolella maailmaa.
Ongelmiksi voidaan todeta jo se, että yksikään maa ei halua olla riippuvainen muualta tuodusta energiasta ellei ole täysin pakko. Polttokennoautot ovat niin hintavia, että taviksella ei ole hinkua ostaa, eikä valtiolla hinkua tukea ellei ole pakko.
Usean maan läpi menevä sähkökaapeli on kiristysmielessä aina valttikortti sille maalle jonka läpi se kulkee. Mikä yhtiö olisi valmis lähtemään ehkä historian kalleimpaan projektiin rakentamaan tuhottoman suuren alueen täyteen aurinkokennoja?
Tekniikka ja innovaatio kyllä sallisivat kohtuullisen saastettoman energiantuotannon, ainoastaan hyvä tahto ja sopuisuus puuttuu. Kuitenkin se on edelleen raha ja uskonto jotka määräävät tahdin.
rakentaa n. 30000 ydinvoimalaa siinä kun niitä samaan tahtiin puretaan alta pois, jotta pelkästään liikenteen tarvitsema energia turvattaisiin - oli se sitten sähköä tai kantajana vetyä?
ehkei ihan 3000 atomivoimalaa. Pirun monta toki kuitenkin.
oika luku on KOLMEKYMMENTÄTUHATTA ei KOLMETUHATTA- hyvä jos riittää.
Hurjalle tuntuu kyllä tuo luku kun maailmalla tällä hetkellä taitaa olla n.450 reaktoria ja jos 30000 reaktoria pitää vielä lisää rakentaa sadassa vuodessa niin kiirettä pitää...
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/14.huhtikuu/oljy1500.htm
hyödynnettäisi metaanihydridiä eli metaanijäätä?
Sitä on löydetty jo ihmiskunnan loppuun asti riittävä määrä.
Kysymys kuuluukin: Miksi sitä hyödyntävää tekniikkaa ei kehitetä?
Mistäs sitä metaanijäätä on löydetty? Jostain Jupiterin kuustako?
Meren pohjassa jäämeren tienoilla muistaakseni ainakin tai jossain alempana maan kuoressa sitä on. Ilmaston muutoksen tutkijoilla huolen aiheena on myös tuo kyseinen aine. Koska merien lämpenemisen takia pelätään että tuo "metaanijää" myös alkaa sulaa ja vapautua ilmakehään kiihdyttäen kasvihuoneilmiötä.
Jos tuota kyseistä ainetta ajatellaan polttoaineeksi niin tiedä sitten kuinka sen hyötykäyttöön ottaminen kyseisestä paikasta onnistuu, pumppaamalla vai louhimalla? vai karanneeko kaikki "harakoille" kun sitä menee sorkkimaan?
Näyttää siltä että vetyteknologian puolesta puhujat eivät juurikaan kiinnitä huomiota tuohon vedyn valmistamiseen tarvittavan energian tuottamis ongelmaan vaan todellakin kuittaavat sen vastaamalla että: Aurinko- ja tuulienergiaa...
Kukaan vaan ei ole laskenut paljonko sitä tarvitaan...
Sähkön kulutus tuntuu muutenkin olevan kasvussa ja sitten jos kaikki liikennevälineet vielä alkaa käyttää sähköä suoraan (akuilla) tai välillisesti (vety) niin saadaan suomeenkin todella rakentaa useempikin ydinvoimala tulevan sadan vuoden aikana jos meinataan saada pysymään "pyörät pyörimässä" näillä konsteilla tulevaisuudessakin.
on tutkittu lupaavin tuloksin vedyn valmistusta
vedestä fotosynteesin avulla.
tuloksia saatu elävillä bakteereillakin mutta
lupaavimmat tulokset tulleet synteettisen lehtivihreän avulla.
kymmessä vuodessa luvataan ilmaista auringon valolla ja vedellä tuotettua vetyä rajattomasti!
Mahtaa siinäkin prosesissa tarvita aika paljon bakteereita tai synteettistä lehtivihreää jos meinaa vetyä paljonkin tuottaa.