Ystäväpiirissäni on nainen, jolta on mies kuollut jokin aika sitten. Kävin katsomassa häntä ja huomasin hänen olevan aika iloinen. Todetessani hänen ilmeisesti päässeen yli miehensä kuolemasta, hän kertoi iloitsevansa elämästä ja syynkin hän kertoi. Oli löytänyt elämäänsä jo kaksi "ystävyyssuhdetta" Minä tietenkin iloitsin hänen kanssaan, kunnes kuulin jatkon. Molemmat miehet olivat kuulemma naimisissa. Kun kysyin aika äkäisesti, että mitä hän oikein ajattelee, hän kertoi ettei hän tee mitään väärin. Väärin tekevät ainoastaan nämä miehet, mutta se ei hänelle kuulu. Hän on vapaa ihminen.
Sen jälkeen en ole kyseistä ihmistä tavannut enkä aio tavata. Sanoin hänelle että ajattele vähän minkä tuskan tuottamisessa olet mukana.Myös kysyin, mikset katsele vapaita. Vastaus oli, ukkomiehet osaavat pitää suunsa kiinni, heiltä saa hemmottelua ja heillä on rahaa.
Niin että huh, huh. Jos ei tämä nainen olisi ukkomiesten kanssa (eivätkä muutkaan nk. vapaat naiset) olisi meillä paljon vähemmän onnettomia ihmisiä ja kenties ajan kanssa paljon vähemmän myös kaikenlaista muuta ikävyyttä, mitä tällaiset tilanteet tuovat mukanaan.
Tietenkin tämä pätee toisinkinpäin. Nyt on vain niin että edelleen miehet ovat kuitenkin se enemmistö ihmislajissa joka ei kykene ottamaan vastuuta elämästään ja kuvittelee onnen löytyvän siitä että hakee lohdutusta kodin ulkopuolelta eikä pyri vaikuttamaan olosuhteisiin kodin sisäpuolella. Kyllä se vaimokin olisi iloinen jos hänet vietäisiin ravintolaan, ostettaisiin kukkia ja vakuutettaisiin rakkautta.
Sitten se punainen vaate. Miksi nykyään tuntuu ettei elämässä tunnu monille ihmisille olevan muuta sisältöä kuin kuin pelkkä seksi.
Ei arvosteta toisen ihmisen huolenpitoa, työntekoa eikä pitkiäkään avioliittoja. Kun se puoliso esim. sairastuu, hän onkin pelkkä riippa.
Haetaan vain omaa nautintoa tavalla tai toisella.
Ja vielä. Tiedän että on olemassa mahdottomia tilanteita mutta ne ovatkin asia erikseen.
Odotan mielnkiinnolla kannaottojanne. Jaksan kyllä lukea ne "mukavatkin" vastaukset,
Sen jälkeen en ole kyseistä ihmistä tavannut enkä aio tavata. Sanoin hänelle että ajattele vähän minkä tuskan tuottamisessa olet mukana.Myös kysyin, mikset katsele vapaita. Vastaus oli, ukkomiehet osaavat pitää suunsa kiinni, heiltä saa hemmottelua ja heillä on rahaa.
Niin että huh, huh. Jos ei tämä nainen olisi ukkomiesten kanssa (eivätkä muutkaan nk. vapaat naiset) olisi meillä paljon vähemmän onnettomia ihmisiä ja kenties ajan kanssa paljon vähemmän myös kaikenlaista muuta ikävyyttä, mitä tällaiset tilanteet tuovat mukanaan.
Tietenkin tämä pätee toisinkinpäin. Nyt on vain niin että edelleen miehet ovat kuitenkin se enemmistö ihmislajissa joka ei kykene ottamaan vastuuta elämästään ja kuvittelee onnen löytyvän siitä että hakee lohdutusta kodin ulkopuolelta eikä pyri vaikuttamaan olosuhteisiin kodin sisäpuolella. Kyllä se vaimokin olisi iloinen jos hänet vietäisiin ravintolaan, ostettaisiin kukkia ja vakuutettaisiin rakkautta.
Sitten se punainen vaate. Miksi nykyään tuntuu ettei elämässä tunnu monille ihmisille olevan muuta sisältöä kuin kuin pelkkä seksi.
Ei arvosteta toisen ihmisen huolenpitoa, työntekoa eikä pitkiäkään avioliittoja. Kun se puoliso esim. sairastuu, hän onkin pelkkä riippa.
Haetaan vain omaa nautintoa tavalla tai toisella.
Ja vielä. Tiedän että on olemassa mahdottomia tilanteita mutta ne ovatkin asia erikseen.
Odotan mielnkiinnolla kannaottojanne. Jaksan kyllä lukea ne "mukavatkin" vastaukset,
Vastaukset 7
Vanhimmat
lämpöinen.
Aikamme on ylierotisoitunut. Kummallinen luulo vaivaa immeisiä, että koko ajan on oltava joku, jonka kanssa ollaan sänkypuuhissa. Mieluiten se kuuluisa salarakas, kun se muillakin on.
Ja sitten tuo, että minähän en ole syyllinen millään tavalla, olen vapaa, sen toinen sanoi myös minulle kysyessäni miksi, kun tiesi miehen olevan aviossa. Minkähän sortin vapautta tuo oikein on, loukata muita koko ajan? Kaipa vastaus on: minä, minulle kaikki.
Tämä nainen ei varmasti ymmärrä, mitä tuskaa toisen pettäminen aiheuttaa. Hän on käynyt kuoleman surua läpi kaikkien lohduttama.
Mutta pahempia minusta ovat naiset, jotka käyvät itse pohjalla miehen petettyä ja kun ero on tullut, niin ei kun vain toiden naisen mieheen kiinni. Siinä voi sanoa, että virheestä ei ole opittu. Itseasiassa pidän näitä vosuista pahimpina. ja parhaat roikkuvat 5-6 vuotta, vaikka mies ei lupaile edes erolla vaimostaan. Nyyhkivät vain, että kun mies ottaa aina yhteyttä ja kuitenkin odottavat aina lohvero märkänä.
lopultakin saa kunnolla kun on kaksi painajaa, ukkovainaansa nussi ittensä hengiltä.
mitä on voinut kuvitellakkaan, kattekksihan sulla käy.
on kun pitää pettää.Toivon mukaan molemmat eroavat vaimoistaan tai vaimo saa tietää jotain kautta.
tuo, että toivottavasti vaimo saa tietää jotain kautta. Minusta vaimolle on kerrottava ja se on pettäjien tehtävä. Pettäjiä= pettäjä ja petoskumppani, tässä tuo leski.