kysymys miehille

Jos on odotettu ja toivottu lapsi, molempien kannalta niin onko jollain järkevää vastausta tähän : miks miestä ei kiinnosta olleenkaan? Ei tule mukaan neuvolaan/ultraan, ei puhu tulevaisuudesta (tarkoitan siis esim.hieman yhteisiä pelisääntöjä lapselle), ei kysy vointia, kyseli tässä jos minä voisin maalata alakerran seinät, huomattelee että olen lihonnu hieman (olen laiha ja lihonnu 4 kg...!) Suunnittelen poismuuttoa, en ole ikinä unelmoinut yksinhuoltaja elämästä mutta en myöskään siitä että ollessani raskaana pitää sääliä työtä tekevää miestä, hieroa, tuoda sitä sun tätä jääkaapista.. minä en kertakaikkiaan tajua! Ja ollaan 30 vuotiaita.
51004
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Kun nainen alkaa lihoa laiskistuu jne. Ja useimmissa tapauksissa voi unohtaa tuon yhteisen toiveen. Miehen osuus on yleensä toiveesta vain se, että sitä helposti sanoo haluavansa mitä tahansa saadakseen pillua. Kun sitten huomaa mitä tapahtuu ja pillun saanti lakkaa tai vaimo/tyttöystävä käy samanaikaisesti fyysisesti ja henkisesti entistä vähemmän kiinnostavaksi, harva jaksaa enää esittää lapsesta kiinnostunutta.

MUTTA. Kun lapsi viimein syntyy ja Mies on mukana näkemässä syntymän, silloin viimeistään alkaa todellinen kiinnostus lasta kohtaan syntymään. Jos on alkaakseen.

Ei kyllä ole kiirettä pelisääntöjen kanssa, tai sitten sun säännöt ei miellytä miestäsi ja hän vaikenee, koska ei halua väitellä.
Tietysti syntyvän vauvan suhteen voi neuvotella siitä, kuljetaanko vauvan kanssa kyläilemässä, kuinka kaukana, käydäänkö vapaalla? yhdessa vai erikseen, kuka hoitaa silloin jne...
Mutta lapsi voi olla myös sairas syntyessään tms.

Turha niitä on paljoa etukäteen suunnitella. Lastenkanssa harvoin menee kuten on suunniteltu.
Tuon ikäisellä pojanklopilla voi olla vaikeuksia kaveripiirissä, jollei itsetunto ole kohdallaan, myöntää käydä neuvoloissa sun muissa vanhempia valmentavissa tapahtumissa. Tosimies ei kavereista välitä. Sano terveisiä miehellesi.
Tosin aika turhia reissuja ne on miehen kannalta, ehkä vaimolle on tärkeää, että mies on mukana.

Äänestä

"Ei tule mukaan neuvolaan/ultraan, ei puhu tulevaisuudesta"

Mukautuu hitaasti tilanteeseen? Onko perusluonteeltaan (muissa asioissa) heti langat käsissä pitävä, aina mukana, aina ensimmäsienä kokeilemassa asioita. Jotkut siis mukautuvat hitaisesti ja käyttäytyvät passiivisesti kun "eivät osaa".

"ei kysy vointia, kyseli tässä jos minä voisin maalata alakerran seinät"

Jos unohdetaan raskaus, niin vastaisiko tämä normaalia arikikäytöstä hänellä ja normaalia elämää teillä muuten ?

"huomattelee että olen lihonnu hieman"

Huomauttelee? Siis kehottaa laihduttamaan, puhuu negatiiviseen sävyyn? Vai onko tämä joku puoliharmiton perushuomio joka kasvoi korvien välissä isommaksi?

"ollessani raskaana pitää sääliä työtä tekevää miestä, hieroa, tuoda sitä sun tätä jääkaapista.."

Jos taas jätetään raskaus pois - oliko tämä sitä teidän normaalia arkea, eli teit näitä asioita hänelle?


Ajatukseni vaikka ehkä hieman epätodennäköinen ja kaukaa haettu onkin, on se että miehesi ei ehkä "tajua" vielä raskauttasi. Tai (ja) sitten reagoi jotenkin välttelevästi, tottuutta sisäistämättä vaikeisiin asioihin. Muutenkin jos ajattelet jotain (muuta mahdollista) ongelmatilannetta, käyttäytyisikö miehesi samalla kaavalla?

Jos siis kyse on osaamattomuudesta, arastelusta yms. vässyköinnistä, tilanne ehkä voi olla pelastettavaissa. Mutta jos tekee täysin itsekkäästi ja "oikeasti ilkeesti" nuo valintansa, kannattaa nostaa kytkintä.

Ja sitten vielä se peruskysymys... Pidätkö meteliä noista asioista vai jääkö 9 10:stä ajatuksesta vaan omaan pääkoppaan pahaa oloa edesauttamaan?

Äänestä
  • sun kirjoitukses pisti miettimään. Se oikeastaan sai ihan hyvälle tuulelle koska mieshän oli tollanen ennen raskautta myös ja minusta ei kyllä vielä huomaa että vauva tulossa..Se onki kai sellainen äijä että vasta kun tapahtuu niin reagoi..eli ehhä(toivottavasti) sitten ku lapsi syntyy.

    No enivei..oli jotain mikä herätti mut. Ehkäpä ajattelen hieman liian paljon mitä itse tunnen. (olematta itsekäs)

    Hyvää kesää :)

    Äänestä

Mikset avaudu hänelle suoraan ja sano, että jos tuollainen käyttäyminen jatkuu, niin sä lähdet kyllä ovet kolisten.

Äänestä
sopeutumisvaikeutta

Äänestä

Kommentoi aloitusta


lileen kirjoitti:

Jos on odotettu ja toivottu lapsi, molempien kannalta niin onko jollain järkevää vastausta tähän : miks miestä ei kiinnosta olleenkaan? Ei tule mukaan neuvolaan/ultraan, ei puhu tulevaisuudesta (tarkoitan siis esim.hieman yhteisiä pelisääntöjä lapselle), ei kysy vointia, kyseli tässä jos minä voisin maalata alakerran seinät, huomattelee että olen lihonnu hieman (olen laiha ja lihonnu 4 kg...!) Suunnittelen poismuuttoa, en ole ikinä unelmoinut yksinhuoltaja elämästä mutta en myöskään siitä että ollessani raskaana pitää sääliä työtä tekevää miestä, hieroa, tuoda sitä sun tätä jääkaapista.. minä en kertakaikkiaan tajua! Ja ollaan 30 vuotiaita.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu