Ylä asteella olin syrjittynä pää asiassa tytöt syrjivät, ala asteelta ylä asteelle mua haukuttiin eräällä tietyllä haukkuma sanalla, sitten mua hieno varaisesti kiusattiin luottamus tehtävissä, liikunnasta sain vapautuksen, kun jouduin yksin tallustelemaan pitkin puistikkoja eräässä tietyssä pikku kaupungissa, sitten minua kiusattiin ruokailu tavoistani, jolloin nämä kiusaajat pääsivät opiskelemaan alalle, johon itsekkin hain, mutta näiden tyyppien takia peruutin eikä se ala muutenkaan innostanut, mutta sitten kasilla se helvetti vasta alkoikin sillon oli samalla luokalla eräs poika, joka oli vähän väliä kimpussani potki mua jalkojen väliin ja ylä asteen lopussa kuristi mut. amkikseskin kävi viel pari potkimis tapausta. ja on myös mua kiusattu siitäkin, jos satuin kiinnostumaan jostakin ihmisestä... mutta nykyään menee paremmin...alan pikkuhiljaa oppia ajattelemaan positiivisemmin asioita.itsevarmuus vaa puuttuu ja se taitaa aika usein tuoda toiselle ihmiselle sen idioottimaisen kuvan musta.
entinen
koulukiusattu
3573
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos sinulla on menneisyydessä paljon ikäviä kokemuksia niin ei se ole ihme jos ne ovat päässeet muovaamaan omaa kuvaa itsestäsi - jonka valitettavasti lähiympäristö havaitsee kovin helposti.
Kunpa voisit saada itsevarmuutta tekemällä sellaisia asioita joista saat onnistumisen kokemuksia ja myönteisyyttä elämääsi. Et ole ansainnut tuota kaikkea paskaa jonka kuvasit kokeneesi, mutta varmasti nuo ikävät kokemukset ovat päässeet tekemään vanhinkoa sisimmässäsi.
Oletko voinut puhua kokemuksistasi jonkun ymmärtävän ihmisen kanssa? Joskus myös asioiden paperille kirjoittaminen voi auttaa. Ja aina voit viedä asiasi Jumalalle joka voi sinua auttaa.
No Jumala nyt tässä taitaa vähiten osata auttaa. eipä ole auttanut maailmaa muutenkaan. joo käyn yhen terapeutin luona juttelemassa, syön lääkkeitä, mua edelleenkin taidetaan haukkua piilovittuilun tavoin, mutta mitäpä tosta uskon että pilkka osuu omaan nilkkaan esimerkkinä siitä että oli eräitä jotka haukkui mua homoksi mutta itse suuteli toista miestä että siitäs sai sitä saa mitä tilaa, ettei kannata haukkua. mulle taidetaan vaa olla hirveen kateellisia, ikävistä tunteista on vaa se että tunnen koko ajan että mua haukutaan selän takana, ja että mulle nauretaan niin ja unohdin mainita että mnua on myös julkisesti nolattu (epäilen tunteen alkavan sieltä). Tiijän etteiu tunne johdu nykyhetkestä koko se alkoi jo kasilla. kuulemma hirvittävän yleinen tunne, jota kaikki vaa ei ymmärrä... tekeekö sitten epävarmuuskin sen, ainakin on vielä vaikeampi sanoa mitää takaisin kun ei ole varma että puhutaanko koska sen vaa tunteen, kuvittelee, mut sit jos kuitenkin. sitte ku on tälläsiä jotka tulee siihe viereen puhumaan oikeasti susta mutta niin ettet ite sitä tajua tai että väitetään että puhutaankin jostai toisesta vaikka kuitenkin susta, aika kieroa. käyttäisvät energiansa johonkin järkevämpään.
Ei pidä paikkaansa, etteikö Jumala voisi auttaa, ainakin hyvin monissa asioissa Hän on auttanut monia ihmisiä, katso vaikka noista rukousvastauksista. On tietysti oma asiasi mitä uskot.
Ihan hyvä että käyt terapiassa keskustelemassa ja varmaan lääkkeistäkin on apua. Ikäviä tuollaiset kokemukset julkisesta nolaamisesta, ne voi monella tavalla haitata elämää. Ihmisinä olemme jokainen eri tavalla herkkiä ja reagoimme eri tavalla eri asioille.
"sitte ku on tälläsiä jotka tulee siihe viereen puhumaan oikeasti susta mutta niin ettet ite sitä tajua tai että väitetään että puhutaankin jostai toisesta vaikka kuitenkin susta, aika kieroa. käyttäisvät energiansa johonkin järkevämpään".
Muistan itse yhdessä työpaikassa miten eräillä oli tapana huudella toisilleen selkäni takana asioista, jotka kyllä kosketti minua, mutta he eivät puhuneet minulle vaan vihjailivat inhottavasti selkäni takana. Joskus heitin siihen piruuttani oman kommenttini. Eräässä toisessa työpaikassa olin pienessä huoneessa kahden toisen kanssa. Nämä huuteli aina toisilleen, välillä jopa siinä määrin että oli vaikeaa tehdä töitä. Mutta minun kanssa he eivät halunneet jutella. Joskus jopa valitin esimiehelle tästä kohtelusta, mutta esimies puolusti näitä työtovereitani. Silloin ei kyllä naurattanut. Onneksi en ole ollut siellä pitkiin aikoihin enää.
http://www.rukousystavat.fi/ystetusivu.html