Enkä edes ajattelisi enää tapaavani täältä ketään. Mies laittoi tekstiviestin, että kaikki onkin ohi, vaikka yhteisen elämän piti vasta Alkaa. Jos lähdette täältä hyvät naiset jonkun mukaan, tutkikaa häntä kauan...Kaikenlaisia valehtelijoita täältä löytyykin...
NIINPÄ
tapasimme
81840
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
koko tyypistä, mutta maailmassa on hyviäkin miehiä :)Jos yksi on Paska, tarviiko kaikkien olla? Kyll maailma on kova. Ei saisi tuntea mitään nii ei pettyis :(
et miehen kannattaa tutkiskella myös naista mahdollisimman kauan. tapasin naisen ja ihastuin heti eka tapaamisella ja ihastus oli kyllä molemminpuolista. nainen puhui kaikkea ihanaa minusta olin hänen mielestään se oikea tai sain sellaisen kuvan ja myös vähän tulevaisuuttakin suunniteltiin olin ihan onneni kukkuloilla. tosin nainen aina säännöllisin väliajoin tiputteli "pommeja" niskaan eli luurankoja alkoi löytymään kaapista, kuukauden jälkeen sain kuulla hänen sairastavan maanis-deprissiota, en ollut koskaan tuntenut ihmisiä jotka sairastavat masennusta, mutta sanoi että hänellä on siihen lääkkeet ja terapia ja se homma on hoidossa. no tämän hyväksyin koska muuten hän oli niin ihana luonne, sitten taas pari viikkoa eteenpäin tulee paljastus että hänellä on ollut nuorempana useita seksisuhteita ja kumppaneita päälle 20, tämänkin hyväksyin koska menneisyys nyt on menneisyyttä eikä nainen vaikuttanut sellaiselta että hyppäisi joka toisen miehen matkaan enää. no siinä oltiin pari kk oltu ja koska seksi oli jo hyvinkin ajankohtaista ja kondomit kalliita, hän päätti hommata ehkäisyrenkaan oli kuulemma käynyt testeissä eikä ollut näkynyt mitään, jokin aika ennenkuin minut tapasi, mutta oli sitten "unohtanut" mainita että oli ollut ennen meidän suhdettamme ja testien jälkeen suojaamattomassa yhdynnässä jonkun yhden illan panon kanssa ja yllättäin tällä miehellä oli ollut kondylooma ja klamydia ja sittenkun tämä selvisi oltiin oltu jo useasti suojaamattomassa yhdynnässä klamydiaa multa ei löytynyt mutta kondylooma voi hyvinkin piileskellä vuosia ennenkuin ilmenee.. no en tahtonut häntä jättää tämänkään takia koska olin jo niin koukussa tähän naiseen, mutta jokin aika tämän jälkeen hänen masennuksensa pahenee ja häntä rupeaa ahdistamaan minun läheisyyteni ei yksinkertaisesti pysty olemaan lähelläni ja pistää sitten suhteen poikki noin oli kuulemma käynyt useassa hänen suhteessaan että ruennut ahdistamaan.
olin sitten pari viikkoo ihan pois tolaltani kuinka näin kävi ja miksi näin äkkiä, kaikki oli niin täydellistä mutta sitten tuli totaalinen stoppi. en ole sinulle katkera neiti h, koska sain ensimväistä kertaa kokea miltä tuntuu rakastaa jotain ihmistä se oli ihanaa, mutta olen kelannut asioita ja onnistuit kyllä satuttamaan minua aika tavalla, ehkä et tietoisesti, koska deprissiosi oli siinä taustalla hämärtämässä mieltäsi. no kaikesta huolimatta toivon että saat deprissiosi hoidettua, ethän satuta enää muita miehiä samalla tavalla, kaikkea hyvää toivotan kummiskin.
t. m21 :/
Kaikkea hyvää sinullekin. Jos joskus haluat tajuta kuinka tyhmä olit nuorempana niin säilytä tämä kirjoituksesi ja huomaa jo tässä vaiheessa elämääsi se, että ongelmallisten naisten kanssa ei tulisi olla missään seksuaalisissa tekemisissä. Juuri nuo taudit ovat roskaväkinaisilla yleisiä, niitä reikiä on käynyt useat miehet panemassa, kaiken väriset miehet jos ymmärrät mitä tarkoitan, ei pelkästään valkoiset.
Jos naisella ei järki juokse normaaliin tapaan nyt niin ei se juokse myöhemminkään, jotkut vain ovat vailla rohkeutta, vastuuta seksikumppaneistaan koska heille seksi on kuin ulostaminen, välttämätön asia.
Naisilla on 20 vuoteen mennessä ollut useita kymmeniä eri miehiä ja moni heistä valehtelee asian ja jotkut jopa unohtavat asian.
Kaverilla oli samantapainen juttu kuin sinullakin ja nyt hänen terskansa on kuin sieni, valkoisia pisteitä terskassa useita...
Siis sukupuolitauteja ei esiinny valkoihoisilla ihmisillä ollenkaan. Ettäs tiärätte!
parisuhteet tuntuvat olevan raadollisia, yritän itse olla mahdollisimman hyvä mies ja rehellinen, odottaisin sitä myös kumppaniltani, olen myös erittäin hyvä antamaan anteeks toisen virheet ja olen myös erittäin ymmärtäväinen kaikenlaisia ihmisiä kohtaan. minun ongelmani on että en pysty olemaan vihainen tälle exälleni vieläkään, hän kumminkin tunnusti nää kaikki virheensä ajan
kanssa, vähän turhan myöhään vain... no ehkä mä ajan kanssa ymmärrän, jos tulee vastaan lisää näitä kieroja naisia jotka valehtelee päin näköä.
exäni kyllä katui tekojaan kovasti, mutta väärällä tavalla, musta ei oo kovin kivaa kuulla jotain tällaista et "minun olis parempi kuolla pois, oot liian hyvä minulle" mitä helvettiä tuohonkin osaa sanoa yritin vaan olla jotenkin tukena? mutta kumminkin, jos minusta löytyi jokin pieni virhe ja se rupesi exääni häiritsemään siitä pienestä virheestä tuli ISO ongelma ja häntä rupes ahdistamaan.
onkohan liikaa vaadittu että nykyaikana voisi löytää naisen joka uskaltaa olla rehellinen ja eikä olisi tällaisia mielenterveysongelmia? maanis-deprissionhan pystyy kyllä saamaan kuntoon, se vaan vie aikaa ja en usko oman kokemukseni perusteella että masentuneen kanssa kannattais seurustella ja masentuneen pitäisi tiedostaa tämä itsekkin että se on todella rankkaa myös kumppanilleen ja pysyä erossa parisuhteista.
Otan osaa pettymykseesi. Varmasti se on sattunut, varsinkin kun kyseessä oli ensi rakastumisesi. Itse en ole saanut vielä koskaan rakastaa. Välillä tuntuu miten turhaa on ollut pitää treffi-ilmoitusta s24:ssä jo 3 vuotta. Kuten näköjään muidenkin kohdalla, naiset eivät ole paljoa vastailleet eivätkä olleet kiinnostuneita. Pari kuukautta sitten sattui kuitenkin käymään yllätys, sama nainen kirjoitteli kanssani useammin. Vaihdoimme puhelinnumeroita ja tapasimme melko pian. Näimme kahdesti viikon sisällä ja meillä oli todella mukavaa molemmilla kerroilla. Kävimme lenkillä, joimme kahvia ja juttelimme. Seksiseuran etsimisestä ei siis todellakaan ollut kysymys. Kun olin lähdössä hänen luoltaan toisella kerralla, hän toivotteli hymyssä suin hyvät yöt ja halusi nähdä seuraavana päivänä. Tuntui siltä kuin elämä olisi jälleen alkanut hymyilemään pitkästä aikaa. Yritin soittaa naiselle seuraavana päivänä monta kertaa usean tunnin viiveellä. Hän ei vastannut puheluihin eikä tekstiviestiin. Mietin mikä oli mennyt vikaan, sillä meillä oli ollut yhdessä niin mukavaa ja nainen itse oli halunnut vielä nähdä.
Sain naiselta tekstiviestin jonkun päivän jälkeen, jossa hän kertoi miettineensä asioita ja tullut siihen tulokseen, ettei tämä toimisi. Hän oli ahdistunut. Olin poissa tolaltani, itkin päiväkausia miettiessäni miksei hän halunnut enää jatkaa vaikka meillä oli niin mukavaa. Pelkäsin jo etukäteen mitä tapahtuisi, jos joutuisin jälleen kerran pettymään. Olin ollut jo 2 vuotta masentunut. Itkin monena päivänä töiden jälkeen, ei ollut väliä olinko kotona vai lenkillä. Monet kerrat on tullut käytyä keskustelua itsensä kanssa, miksi maan päällä enää kärsisi. Miksei vain lähtisi pois. Havainnollisesti sanottuna köysi on käynyt jo kaulassani, on vain jäänyt enää hyppäämättä tuolilta. Ei sen takia etteivät naiset ole vastanneet treffi-viesteihin, vaan yksinäisen elämän vuoksi.
Näimme naisen kanssa kuukautta myöhemmin ja olemme nähneet nyt muutaman kerran uudelleen. Mutta vain puhtaasti kaveripohjalta, hän ei halua enempää. Naisella näyttää olevan vielä treffi-profiili ja olen nähnyt hänen käyneen siellä säännöllisesti. Omien sanojensa mukaan hän ei etsi seurustelukumppania. Miksi ihmeessä hän sitten pitää profiilia jos on itse sanonut, ettei edes etsi seuraa? Hän onnistui satuttamaan minua paljon, toivottavasti hän ei satuta enää muita.
Vaikka eihän masentuneisuuteni naisen vika ollut. Pettymys pettymyksen jälkeen tuntuu vain kerta kerralta yhä enemmän.
Kirjoituksesi tuntui pahalta ja sai ajattelemaan. Minä olen useasti ollut se ahdistunut osapuoli ja sen takia vetäytynyt. En vain ole tajunnut, että se voi satuttaa toista noin paljon.
Mitä sitä tekisi itsensä kanssa. Haluaisi saada ja antaa rakkautta, mutta sydän ei vaan sitä usko. Se alkaa heti ahdistumaan ja minä olen sinua yli kymmenen vuotta vanhempi.
Olen aivan varma, että sinä tulet vielä löytämään sen oikean. Vaikutat todella sympaattiselta nuorelta mieheltä.
Kiitos viestistäsi!
Kun pohtii elämää, se tuntuu monimutkaiselta. Kai elämä voi olla yksinkertaistakin, jos kaikki asiat ovat kohdallaan. Tai ehkä elämää ei ole tarkoitettukaan liian helpoksi. Jos elämä olisi aina helppoa, ei näkisi sinne toiselle puolen mitä siellä on. Vaikeita asioita joista selviäminen opettaa elämän tiellä.
Olin ennen liiankin ujo, enkä uskaltanut edes tervehtiä ihmistä johon olin ihastunut. Joskus jopa korvia myöten. Nykyään ei tule enää jännitettyä, ainakaan paljon. Ehkä se johtuu siitä että on tullut "en minä voi saada ketään" -asenne. Tottakai yritystä on ollut, mutta vuosien yhtä jaksoinen pettymys on nakertanut itsetuntoa.
Ehkä ihmisen ei olisi hyvä miettiä aina liian paljoa. Olen nähnyt tämän naisen josta kirjoitin, käyvän treffipalstalla nyt päivittäin. Kirjoitin hänelle sähköpostia mihin hän ei ole ainakaan vielä vastannut. Soitin hänelle kysyäkseni voisimmeko nähdä taas ja käydä lenkillä, mutta hänellä kuulosti olevan muita kiireitä. Voihan hänellä olla oikeastikin kiireitä, mutta päivittäinen treffipalstalla käynti ja vastaamattomat sähköpostit epäilyttävät. Varsinkin kun hän ei siis ollut etsimässä seuralaista, niin tuo treffipalstalla käynti epäilyttää. Eihän se minulle kuulu mitä hän tekee, seisköön vaikka päällään. Pelkään vain että minut on jälleen kerran unohdettu. Heitetty pois niin kuin märkä rätti. Niinhän minut on aina heitetty. Ei se uutta ole mutta se tuntuu joka kerta pahalta. Ehkä minun vain pitäisi unohtaa tämä nainen jos hän ei ota enää yhteyttä, eikä jäädä roikkumaan häneen.
Tapasin eilettäin erään tytön joka oli juuri ostanut omakotitalon miehensä kanssa ja heillä on lapsi tulossa. Tämä kuvastaa sitä kuinka elämä menee eteenpäin ja on niitä iloisiakin hetkiä. Ehkä on aika kääntää lehdensivua elämässä, alkaa harrastamaan jotain uutta lajia ja tehdä sellaista mitä ei ole vielä ennen tehnyt. Jättää murheet taakse ja nauttia kesästä.
Kysymykseesi palaten, en valitettavasti osaa sanoa mitä tällaiseen ahdistukseen voi tehdä. Toisaalta epäilisin ettei sinullakaan varmasti ole aina liian helppoa ollut. Täytyy myöntää että toista osapuolta on tullut syytettyä tällaisessa tilanteessa, ennen kuin toinen on sanonut ahdistuneensa. Voihan toisella olla yhtä paha olo. On sitä monet kerrat itselleen hokenut itku silmässä, ettei elämä saa liian helppoa olla. Elämä on koulu joka kouluttaa.