Mies sanoo ajattelevansa ja kaipaavansa minua ja haluavansa olla kanssani. Kuitenkaan ei tunnu olevan tarvetta olla mitenkään päivittäin tekemisissä (asumme toistaiseksi eri paikkakunnilla). Olemme puhuneet tapailusta vakavampaan seurusteluun siirtymisestä. Minua kuitenkin harmittaa se, ettei hän tunnu näkevän vaivaa tämän suhteen ylläpitämiseen, kuten toivoisin.
Hänellä on kyllä menneisyydessä paljon kokemusta ja menestystä naisten kiinnostuksen herättämisestä, mutta onko sitten niin, että vakavammassa suhteessa hän ei osaa/jaksa huomioida? Vai onko niin, ettei hän oikeasti ole niin kiinnostunut kuin sanoo? Olemmekohan enemmän parhaita ystäviä kuin rakastavaisia, kun ei ole sellaista "hullaantumista", että hakisi toiselle vaikka kuun taivaalta? Vai onko kolmeakymppiä lähetessä turha edes haaveilla sellaisesta ja pitäisi tyytyä tällaiseen toimivaan arkeen..
Hänellä on kyllä menneisyydessä paljon kokemusta ja menestystä naisten kiinnostuksen herättämisestä, mutta onko sitten niin, että vakavammassa suhteessa hän ei osaa/jaksa huomioida? Vai onko niin, ettei hän oikeasti ole niin kiinnostunut kuin sanoo? Olemmekohan enemmän parhaita ystäviä kuin rakastavaisia, kun ei ole sellaista "hullaantumista", että hakisi toiselle vaikka kuun taivaalta? Vai onko kolmeakymppiä lähetessä turha edes haaveilla sellaisesta ja pitäisi tyytyä tällaiseen toimivaan arkeen..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tietää ettei pidä olla päivittäin yhteydessä jos on ikää yli 15v. Ehkä hän tietää oikeasti miten pitää kiinnostusta yllä. Nythän olet kiinnostunut, jopa niin kiinnostunut, että pelkäät suhteen päättymstä. Jännitettä. Ehkä mies osaa luoda jännitettä. Vaivannäkö voi olla muutakin kuin sitä aivan ilmeistä... Hei, oikeesti. Hänellä on kokemusta.
Joopa joo ? Miksi sitä ja tätä ?
jollain asialla??????
Toimiva arkihan se suhteen mittaa, ei päivittäin tippuva rakkaus-tekstari. Miksi tuossa vaiheessa pitäisi olla väkisin joka päivä tekemisissä? Kyllä sekin vaihe vielä tulee (ja huokaisee helpotuksesta, kun saa olla yksin illan kotona ;) ).