Satuin tuossa taannoin lukaiseen jonkun hepun valitusuhauksen siitä kuinka hän pakenee erämaahan kun ennen kun mikrosiru asennetaan häneen.
Täysin turha pelko, ei se enää mitään auta, ne katso sua ja meitä kaikkia jo nyt kaiken aika.
Siitä minulla on ihan omakohtainen kokemus. Muutama vuos takaperin olin taas kerran aamuaurinkon kanssa yhtäaika metällä ja kas aivan yllättäen ja pyydämättä pakottava aamupaskatarve yllätti kesken lenkin.
Niin kun kaikki tietää ja hyvin ymmärtää, siinä tilaanteessa ei auta muu kun mennä lähimmän puskan taa tarpeilleen. Järkevänä yksilönä ja eliönä niin tein minäkin. Hienotunteisesti ensin kurkisteli ympärille, koska en missään tapauksessa haluaisi loukata tälläisellä toiminalla ees jänöjussin hinosteleva mieltä. Ei näkyny, mutta takaraivos oli edelleenkin se niin tuttu kutina mikä on aina ennenkin sanonnu että joku jossain katsoo, tiirailee. No, niin kuin tiedätte hätä ajaa häränkin kaivoon, niin se ajo minutkin puskan taa kyykylle kaikista niskakutinoista huolimatta.
Homma tuli hoidettu ja sittasontiaiset taputtivat nyppylähanskoja yhteen ja huokaisivat ihastuksesta "et kerrankin jotain poikkeava herkkua ruokapöydässä, alkoikin jo kyllästyttää nuo ainaiset kuivat peuranpapanat"
Mie jatkoin matkaa ja jäin funtsii tuota niskakutina ja sen syytä. Sittasontiaisista se ei ainaka voinut johtua koska ne on ennenkin mut nähneet tuossa asennossa. Lopuksi en muuta järkeenkäypä selitystä asialle keksiny, kun että sen täytyi olla joku satelliittikuvia tutkaileva yövuorossa oleva agentti pentagonin kellarista, joka oli kyllästynyt laskemaan venäläisten metsiin ruostuvia panssarivaunuja ja ajatellu vaihteeks tutkailla suomalaista kaunista luontoa. Ja kas minkä se sieltä äkkäsi, minut housut kintuissa. Ja tietenkin tyyppi oli noita salatiirailusyndroomaisia joten siinä vaiheessa hä n tietenkin painoi sitä suurennuslasi nappulasta kuvan ainaki tuhatkertaiseksi.
Tän on pakko olla totta, koska tuntoaistini ovat priimakunnossa ja ne eivät ole koskaan minua pettäneet niin kun järki on useinkin tehnyt.
Siis mies mikrosirua on aivan turha pelätä ne tietää muutenkin sinusta aivan kaiken, paskankoostumusta myöten, ainakin jos tarve niin vaatii.
Mie tarvisin oikeesti äkkiä sellaisen sirun jos se yhtään helpottais tätä byrokratiaviidakossa luovimista vaihtoehtona tietenkin olisi jotta poistettais kaikki turvaelimet ja kyttäjät uudelleenkoulutettais lasten ja nuorten kasvatustyö pedagokeiksi paremman tulevaisuuden nimissä, sillä jos meijän vanhempien on vaan pakko juosta pää toisena jalkana rahan perässä tai olla elinikäiseen masennukseen tuomittuja sen takia jos rahanperässä juokseminen onkin jostain syystä katennut keskeen kuin kananlento.
Globaali Kylähullu Isis II, Seurustelee Henkien Kanssa.
Täysin turha pelko, ei se enää mitään auta, ne katso sua ja meitä kaikkia jo nyt kaiken aika.
Siitä minulla on ihan omakohtainen kokemus. Muutama vuos takaperin olin taas kerran aamuaurinkon kanssa yhtäaika metällä ja kas aivan yllättäen ja pyydämättä pakottava aamupaskatarve yllätti kesken lenkin.
Niin kun kaikki tietää ja hyvin ymmärtää, siinä tilaanteessa ei auta muu kun mennä lähimmän puskan taa tarpeilleen. Järkevänä yksilönä ja eliönä niin tein minäkin. Hienotunteisesti ensin kurkisteli ympärille, koska en missään tapauksessa haluaisi loukata tälläisellä toiminalla ees jänöjussin hinosteleva mieltä. Ei näkyny, mutta takaraivos oli edelleenkin se niin tuttu kutina mikä on aina ennenkin sanonnu että joku jossain katsoo, tiirailee. No, niin kuin tiedätte hätä ajaa häränkin kaivoon, niin se ajo minutkin puskan taa kyykylle kaikista niskakutinoista huolimatta.
Homma tuli hoidettu ja sittasontiaiset taputtivat nyppylähanskoja yhteen ja huokaisivat ihastuksesta "et kerrankin jotain poikkeava herkkua ruokapöydässä, alkoikin jo kyllästyttää nuo ainaiset kuivat peuranpapanat"
Mie jatkoin matkaa ja jäin funtsii tuota niskakutina ja sen syytä. Sittasontiaisista se ei ainaka voinut johtua koska ne on ennenkin mut nähneet tuossa asennossa. Lopuksi en muuta järkeenkäypä selitystä asialle keksiny, kun että sen täytyi olla joku satelliittikuvia tutkaileva yövuorossa oleva agentti pentagonin kellarista, joka oli kyllästynyt laskemaan venäläisten metsiin ruostuvia panssarivaunuja ja ajatellu vaihteeks tutkailla suomalaista kaunista luontoa. Ja kas minkä se sieltä äkkäsi, minut housut kintuissa. Ja tietenkin tyyppi oli noita salatiirailusyndroomaisia joten siinä vaiheessa hä n tietenkin painoi sitä suurennuslasi nappulasta kuvan ainaki tuhatkertaiseksi.
Tän on pakko olla totta, koska tuntoaistini ovat priimakunnossa ja ne eivät ole koskaan minua pettäneet niin kun järki on useinkin tehnyt.
Siis mies mikrosirua on aivan turha pelätä ne tietää muutenkin sinusta aivan kaiken, paskankoostumusta myöten, ainakin jos tarve niin vaatii.
Mie tarvisin oikeesti äkkiä sellaisen sirun jos se yhtään helpottais tätä byrokratiaviidakossa luovimista vaihtoehtona tietenkin olisi jotta poistettais kaikki turvaelimet ja kyttäjät uudelleenkoulutettais lasten ja nuorten kasvatustyö pedagokeiksi paremman tulevaisuuden nimissä, sillä jos meijän vanhempien on vaan pakko juosta pää toisena jalkana rahan perässä tai olla elinikäiseen masennukseen tuomittuja sen takia jos rahanperässä juokseminen onkin jostain syystä katennut keskeen kuin kananlento.
Globaali Kylähullu Isis II, Seurustelee Henkien Kanssa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.