Onnistuin puolitoista vuotta sitten laihduttamaan 28 kiloa ja saavutin ihannemittani. Se oli aika rankka elämänjakso ja tavoitteeseen päästyäni päätin etten antaisi itseni enää ikinä repsahtaa.
En ole himoliikkuja ja ruoka maistuu, mutta onnistuin vakiinnuttamaan painoni.
Laihdutuksen jälkeen elämä muuttui täysin, itsetunto koheni, vaihdoin maisemaa ja löysin parisuhteen. Tyytyväisyys on tehnyt minusta kuitenkin passiivisen.Viimeiset puolivuotta paino on ollut koko ajan noususuhteista ja nyt mieleen alkaa taas hiipiä pelko kun vaatteet ei mahdu päälle ja peiliin ei uskalla katsoa.
En missään nimessä tahdo palata lihavaksi! Ongelmana on kuitenkin aloittaminen. Luulisi että kun on kerran onnistunut niin se olisi helppoa, mutta ajatus samasta rääkistä (puolen vuoden laihdutus) tuntuu vastenmieliseltä. En haluaisi päästää asioita siihen pisteeseen vaan puuttua tähän nyt kun kiloja on tullut vasta alle kymmenen. Mistä löydän motivaation uudestaan? Onko joku ollut tässä tilanteessa?
Kiitos etukäteen vastauksista.
En ole himoliikkuja ja ruoka maistuu, mutta onnistuin vakiinnuttamaan painoni.
Laihdutuksen jälkeen elämä muuttui täysin, itsetunto koheni, vaihdoin maisemaa ja löysin parisuhteen. Tyytyväisyys on tehnyt minusta kuitenkin passiivisen.Viimeiset puolivuotta paino on ollut koko ajan noususuhteista ja nyt mieleen alkaa taas hiipiä pelko kun vaatteet ei mahdu päälle ja peiliin ei uskalla katsoa.
En missään nimessä tahdo palata lihavaksi! Ongelmana on kuitenkin aloittaminen. Luulisi että kun on kerran onnistunut niin se olisi helppoa, mutta ajatus samasta rääkistä (puolen vuoden laihdutus) tuntuu vastenmieliseltä. En haluaisi päästää asioita siihen pisteeseen vaan puuttua tähän nyt kun kiloja on tullut vasta alle kymmenen. Mistä löydän motivaation uudestaan? Onko joku ollut tässä tilanteessa?
Kiitos etukäteen vastauksista.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minä olen muutaman kerran laihduttanut vähän suurempia määriä. Pikkuhiljaa ne kilot sitten palautuivat. Nyt viimeisen "laihdutuksen" jälkeen olen tarkkaillut painoani jatkuvasti. Heti kun kiloja on tullut 2 - 3 lisää, otan itseäni niskasta kiinni. Etsin painovartijoiden pistevihon esiin, pidän tarkkaa ruokapäiväkirjaa ja lasken pisteitä niin kauan, että pääsen taas normaaliin painoon. En mitään tiukkoja kuureja pidä, totutan vaan itseni taas sellaiseen ruokavalioon, missä paino pysyy toivomassani lukemassa.
Mulla on aivan sama ongelma!!!
Syksyllä olin lähestulkoon ihannepainossani, pudotettuani 22kg. Talvella...en tiedä mitä tapahtui, paino lähti pikku hiljaa nousuun, ja ajattelin, että pian aloitan uudestaan jne.
Nyt on painoa tullut takaisin yhteensä n. 6,5 kg ja olo on aivan KAUHEA! Joka päivä on tuskaa. Itkettää vain. Miksi olen taaas päästänyt itseni tällaiseen kuntoon!
Elokuussa oli tarkoitus olla ihannepainossa, mutta myöhäistä. Millään en enää kerkeä. Nyt olisi tarkoitus saada elokuuhun mennessä edes 4kg pois...
Motivaatiota olen siis minäkin etsimässä, se on mennyt piiloon minua.
motivaation hukkuminen saattaa johtua siitä, että muistelette sitä miltä tuntui pudottaa suuri määrä kiloja. Se varmasti oli työläs, pitkä ja raastava projekti, MUTTA nythän kysymyksessä ei ole yli kaksikymmentä kiloa, vaan molemmilla ALLE kymmenen kiloa. ISO ero, miksi siis muistella jotain kauheaa, kun edessä on ehkä kuukauden pyrähdys. Alle kymmenessä liikakilossa on monta kiloa nestettä, jotka lähtevät nopeasti ja seuraavien 3-5 kilon karistelu ei tunnu missään!
Nyt vaan äkkiä hommiin!
se kannattaa aina muistaa. Ne tulee kyllä takas, jos et jatkuvasti elä samanlaisella elämäntyylillä mitä laihduttaessakin. Eli ei kannata ajatella sen laihduttamisen olevan joku "laihdutuskausi" vaan jos haluat laihempana myös pysyä, pitää muuttaa koko elämäntyyli.
Samaa mieltä siitä, että jos painonpudotus on vain kuuri, jonka jälkeen palataan vanhoihin tapoihin, niin äkkiähän ne kilot tulee takaisin. Pitäis ajatella painonpudotusta ennemminkin elämäntapamuutoksena: tässä nyt opettelen uutta tapaa olla ja syödä ja aion toimia näin koko loppuelämäni!
tsemppiä teille!
... miksi haluat nyt pudottaa uudelleen tulleet kilot pois? Mikä motivoi sinua tällä hetkellä?
Onko se
pieneksi jääneet vaatteet
nykyinen peilikuvasi, hyvänolontunne, jonka koit pudotettuasi painoasi niin paljon aikaisemmin
itsetunnon kohentaminen/säilyttäminen
itsesi pitäminen kauniina/viehättävänä itsellesi, partnerillesi ja muille iloksi jne?
Kysy myös itseltäsi, mitä näet edessäsi, jos muutos ei tapahdu nyt - paljonko painat vuoden tai 5 vuoden päästä - ja millaisia seurauksia tästä on aikaisemman kokemuksesi perusteella.
- Itselleni tuntemuksesi ovat perin tuttuja. Pudotin painoani 6 vuotta sitten 42 kg. Kaiken hyvän keskellä rakastuin, tunnevyöryjen ja kuhertelun :) keskellä paino pääsi nousemaan 3-4 kg puolen vuoden aikana. Satutettuani jalkani, olin estynyt normaalista liikunnasta parin kuukauden ajan, jolloin paino nousi taas pari kiloa ja pitkän seurustelusuhteen päätyttyä paino nousi taas pari kiloa.... Näin pääsi tapahtumaan siitä huolimatta, että olin luvannut itselleni etten antaisi enää koskaan kilojen karttua. Olin nimittäin ollut lihava lapsesta pitäen ja kokeillut varmaankin kaikki käytettävissä olevat "ihmekuurit" ennen Painonvartijoihin 2. kertaa liittymistä. Ratkaisevaa minulle tuolloin oli kuitenkin se, että minusta nouseva motivaatio oli raudanluja mm. terveydellisistä syistä. Kun kiloja oli tullut muutama takaisin, aloitin uudelleen kertyneiden kilojen pudotuksen useita kertoja jälleen PV:ijoiden ohjelmalla. Muutama kilo putosikin mutta sitten ei tapahtunut mitään, paino jämähti paikoilleen ja reilun kk:n kuluttua lopetin ohjelmalla olemisen.
Ulkonäöllisesti en näytä tukevalta. Koska harrastan liikuntaa erittäin paljon, tiedän, että minulla on keskivertonaista normaalia huomattavasti enemän lihasta (kehoanalyysilla mitattu, fysioterapeutin, lääkärin, oma ja ystävien silmämääräinen arvio!). Lisäksi tiedän, että normaaliliikuntamääräni on niin suuri, että painoni ei putoa normaaleilla PV:ijoiden pisteillä. Mutta: minua harmittaa todella paljon takaisin hiljalleen kertyneet kilot. En tosin halua pudottaa painoani niin alhaiseksi kuin viimeksi mutta 4-8 kg:n pudotus on tavoitteeni.
Kuten varmasti tiedät, uusi painonpudotus on vaikeampaa, koska suuret elämäntapamuutokset on jo tehty, ja koska pudotettavaa on vähemmän. Siksi tuolla sisäisellä motivaatiolla painonhallintaan on niin minulla kuin sinullakin erittäin suuri merkitys.
Painoin (19.4.) siis 12 kg enemmän kuin 6 vuotta sitten - mutta -30 kg vähemmän kuin 7-8 vuotta sitten :). Viimeisen vuoden ajan paino on pysynyt vakiona ja niin paino oli vakiona aikaisemminkin edellä mainitsemieni poikkeuksellisten tapahtumien välillä, joten painonhallinta ei ole minulle ongelma vaan nimenomaan pudotus ja siiHen tarvittava PITKÄKESTOINEN MOTIVAATIO.
Huhtikuun lopulla olin leikkauksessa, jonka seurauksena normaalista poiketen pystyn liikkumaan hyvin rajoitetusti 2 kk:n ajan. Sovin itseni kanssa, että alan pitää ruokapäiväkirjaa PV:n mukaisesti leikkauspäivästä lähtien ja siinä päätöksessä olen pysynyt. Kirjoitan rehellisesti ylös kaiken syömäni ja olen pitäytynyt itseni kanssa sovitussa 21-22 pistettä/päivässä koko ajan (normaali pudotuspisterajani olisi 19 pistettä päivässä), koska tällä pistemäärällä tulen hyvin toimeen. Tiedän myös aikaisemmasta, että tuollakin pistemäärällä painoni pitäisi pudota mutta hitaammassa tahdissa eikä tuo pistemäärä ainakaan tuo lisäkiloja. Olen sopinut itseni kanssa, että käyn vaa´alla vasta juhannusviikolla palatessani töihin. Tässä välillä en punnitse itseäni (normaalisti kerran viikossa punnitus on hyvä käytäntö). Nyt en käy vaa´alla viikoittain, koska tiedän, että painonvaihteluni on useita kiloja kk:ssa mm. hormonaalisen toiminnan takia, ja koska olen aikasemmin luovuttanut mm. siksi, että painonpudotus on tyssännyt tai tilapäisesti jopa noussut vaakalukemien mukaan.
Eli: samassa veneessä ollaan! Kannustan sinua etsimään OMAN SISÄISEN MOTIVAATIOSI, ja sen, mitä saavutat ottamalla painon hallintaasi sekä sen mitä menetät, jos et niin tee. Varaudu siihen, että aikaa painonpudotukseen tarvitset tällä kertaa enemän, koska elimistösi on jo tottunut muutoksiin.
Liikunnan suhteen kokeile erilaisia liikuntamuotoja varsinkin nyt kesällä. Jos olet sosiaalinen, niin houkuttele partnerisi tai joku ystävistäsi mukaan pyörä-, tai kävelylenkille, uimaan, puistojumppaan, kävelylle, melomaan, tanssimaan tai johonkin muuhun tekemiseen. Arkiliikunnan merkityshän on myös suuri. Sovi itsesi kanssa, kuinka monesti viikon aikana liikut äläkä käytä huonoa säätä väliinjättämisen tekosyynä. Minä esim. teen kotioloihin soveltamani kunto-ohjelman joka toinen päivä, koska kyynärsauvoilla salille meno on vaivalloista. Muuten konkkailen ulkona pariin otteeseen päivän mittaan.
Tsemppiä! Kyllä sinä pystyt pudottamaan painoasi, kun ensin selvität itsellesi, miksi se on sinulle tärkeää.