Kyse on isosiskostani ja ongelmaan kuuluvat myös vanhempani. Olen todella kyllästynyt hänen paapomiseensa, mikä näkyy mm.siinä että vanhempani elättävät vielä häntä. Opiskeltuaan tolkuttoman kauan isosiskoni on roikkunut työttömänä ja vanhempani maksavat mm. hänen vuokransa. Säälittävää kuinka vanhempani eivät tajua että rahanannon on loputtava tai he saavat elättää häntä koko lopun ikänsä. Siskoni on siis yli 30 ja itse en saa minkäänmoista avustusta heiltä. Isosiskollani ei myöskään ole yhtään ystäviä, koska hän on niin ilkeä (myös minulle ja vanhemmilleni). Vanhempani säälivät siskoani ja perustelevat kaikkea sillä että siskollani on niin vaikeaa. On ollut sitten yli 10 vuotta. Ja kaiken lisäksi he haluavat että minä leikin hänen ystäväänsä että siskon pää ei sekoa yksinolosta lopullisesti. En siis ole ole pettynyt siihen etten itse saa heiltä avustusta vaan olen vaan kyllästynyt epäarvoiseen asemaan ja siihen että toinen saa vittuilla miten haluaa, asua kalliisti ja olematta tekemättä mitään koska rahaa tulee. No niin, tulipa purettua päätä. Ja olen kyllä keskustellut asiasta vanhempieni kanssa ja kyllä välitän myös siskostani.
Ongelmana sisko
Tytti_81
51403
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
että he oikeastaan tekevät siskollesi karhunpalveluksen.
Vanhemmat näkevät siskosi heikompana kuin sinut, kuten ehkä sinäkin. Heikommassa asemassa olevaa avustetaan (esim. rahallisesti) yleensä enemmän kuin sitä joka pärjää itsenäisesti. Hommaa siskolle mielenterveydellistä apua, ystäviä tai työtä jos haluat muutosta.
Jos oikeasti välität siskostasi ja haluat auttaa häntä, niin tee jotakin siskosi eteen. :) Esim etsi yhdessä sisaresi kanssa hänelle töitä.
Voisit myös jutella siskosi kanssa, mutta älä hyökkäävästi. Yritä saada siskosi itse tajuamaan, ettei hänen elämänsä voi jatkua niin ja että hänen on tehtävä jotain. Älä tosiaan sano, mitä hänen pitäisi tehdä, vaan yritä saada hänet itse tajuamaan se. On hyvin ärsyttävää, jos toinen tulee latelemaan, mitä kaikkea pitäis tehdä ja missä kaikessa on vikaa. Silloin sitä ei ainakaan tee niin, kuin toinen on halunnut. Voisit myös kehua siskoasi siinä missä hän on hyvä, kuten kuinka siitä hänen koulutuksestaan on hyötyä, kun hän sitten joskus menee töihin. :)
Aika vaikeaa sitä on omalle lapselleen selkäänsä kääntää. Kuka sitä siskoasi tukee jos ei omat vanhemmat. Vanhemmat voivat vielää syyllistää osittain itsensä kun miettivät mikä heidän kasvatuksessa meni oikein vikaan.
Sinuna antaisn asian olla pyrkisin nauttimaan omasta elämästä.
hitsi, ihan kuin olisin minä kirjoittanut, aivan sama tilanne, mutta sopassa on vielä lapsia ja epäkelpo vävy.. Itte oon koittanut elää omaa elämääni, sanon kyllä mielipiteeni asiasta kysyttäessä, muttamikään ei muutu. olkoonsa sitten niin, mitäpä tuo minulle kuuluu. turha tulla kyllä mullekkaan valittamaan noista ongelmista. jotkut osaa vaan sössiäoman elämänsä niin lahjakkaasti. keskitytään me omaamme, nou kän duu muuta.. :o)