Ongelmani on seuraavanlainen.Menimme naimisiin hiljattain ja muutimme uuteen taloon ,josta laina on mieheni nimissä.Minun mukana muutti yksi lapsistani,toinen asuu osittain ja kolmas vain viikonloppuisin luonani.
Avioliitto ja raha-asiat
Anyette
181925
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Uudessa suhteessa keskinäisen kumppanuuden ja rakkauden merkitys korostuu. Haasteet perheettöminä tutustuneisiin verrattuna ovat monimutkaisempia. Kuulostaa siis tutulta.
Mikäli haluat aidosti vertaiskokemuksia, löydät asiallisen uusperheellisten keskustelufoorumin osoitteesta www.uusionni.net/uusionni
Pakko tunnustaa, että tilanteeni on hieman samanlainen. Minulla 3 lasta, miehellä yksi. Joskau tuntuu ettei mies oikein ymmärrä että tilanteeni on taloudellisesti hieman eri kuin hänen lapsensa äidillä. Lasteni isä maksaa elatustuen "minimin", muutoin olen omillani.. Nykyinen mieheni taas maksaa lapsestaan 270 euroa kuukaudessa, hankkii vaattteita ja vastaa harrastuskuluista.
Tarkoitan että ei minulla jää samalla tavalla omaa rahaa kuin hänen exällään. Joskus tuntuu myös, että miehellä on varaa rahoittaa noin omaa lastaan, koska asuu luonani omistamassani talossa ja osallistuu pelkästään lämmityskustannuksiin. Mutta en ole tässä suhteessa hyötymistarkoituksessa vaan rakkaudesta.
Ei ole ihan vastaavaa kokemusta, mutta minä olen myös vasta avioitunut. Meillä ei tullut taloudenhoidosta mitään (rahat eivät riittäneet), ennen kuin istuimme pöydän ääreen ja listasimme joka ainoan velan, osamaksun, vakuutuksen sun muut menot ja kummankin tulot. Sitten laskimme miten jaamme laskut. Se oli meillä pelkkää matematiikkaa ja sen jälkeen homma on sujunut ilman mitään vääntöä.
Miehesi ei välttämättä halua kiskoa rahaa sinulta, eikä siinä ole mitään muutakaan pahaa takana vaan voi loukata ihan ajattelemattomuuttaan. Pystyisittekö te käsittelemään asiaa ihan järkipohjalta? Ellette ole käyneet yhdessä läpi kaikkia menoja ja tuloja, miehelläsi voi olla väärä käsitys sinun taloudellisesta tilanteestasi ja siksi ehdottelee sinulle suurempaa osallistumista asumiskustannuksiin. Ajatus että joutuisi olemaan "vuokralla" omassa kodissaan, on tosi ikävä, mutta ihan sama se on minkä kulujen maksamiseen osallistuu, kunhan asia on sovittu reilusti ja kaikki tosiasiat tuntien.
ja nämä on yksi niitä asioita, jotka pitää uusperheessä käydä heti läpi, kirjata laskelmat ruutupaperille ja puhua auki. Silloin kun ne on kerran selvitelty ja sovittu, on huomattavasti helpompi rakastaa ja elää yhdessä.
Neuvoni on, että käytte miehesi kanssa mitä pikimmin yhteisen pöydän ääreen ja kirjaatte kaikki perheenne tulot ja menot ja sovitte miten elämä ja talous tästä eteenpäin hoidetaan. Tsemppiä :)
tai siis lastesi isäkö ei maksa elatusmaksua lapsistaan, mutta saat kai kunnalta elatustuen ja lapsilisät.
Harmi, ettette puhuneet näitä lapsiasioita selviksi ennen avioitumistanne. Tajuan kyllä jotenkin miehesi kannan, kun hänen ainoa lapsensakaan ei asu vakituisesti kanssanne. Mutta ei kai tämä tilanne hänelle yllätyksenä tullut ja tiesi hän kai menevänsä naimisiin yh:n kanssa. Teidän pitäisi kai nyt yrittää pitää erillään nämä molempien omien lasten elatusasiat ja yhteinen taloutenne. Sehän on kai fakta, ettei miehesi ole elatusvelvollinen sinun lapsistasi, vaan se on lasten isän tehtävä. Sinä taas et mielestäni voi kovin arvostella sitä, jos miehesi haluaa hankkia omalle lapselleen sitä taikka tätä eikä sinulle mielestäni kuulu sekään missä taloudellisessa asemassa miehesi ex-vaimo on. Se on kaiketi heidän keskinäinen asiansa.
Yhtä kaikki, vaikeata on. Sen tiedän, koska olen itsekin uusperheen äiti. Tosin sillä erotuksella, että vain miehellä on lapsi ed.liitosta ja meillä sitten yhteisiä. Silti olemme käyneet monet keskustelut aiheesta millä taloudellisella ja muullakin panoksella mies osallistuu etälapsensa elämään.
Minä olen ymmärtänyt, että minulle kuuluu kaikki mieheni asiat,koska olemme nyt avioliitossa.Myös se miten hän avustaa ex-vaimoaan,joka on uudessa liitossa ja heillä parempi taloudellinen tilanne kuin meillä!
Mielestäni mieheni tulisi avustaa nykyistä vaimoaan,ei exvaimoaan,eihän minuakaan exät avusta!?
Kai sinä sen tiedät, ettei miehesi avusta ex-vaimoaan, vaan osallistuu oman alaikäisen lapsensa elatukseen ja osallistuu siihen sillä panoksella minkä parhaimmaksi katsoo ja minkä ovat keskenään exänsä kanssa sopineet. Ihan riippumatta siitä mikä exän ja hänen uuden kumppaninsa taloudellinen tilanne on.
...pois meidän yhteisistä rahoista,jos hän maksaa enemmän kuin elatusmaksut on ja säästöä taas heidän talouteensa,,ihan selkeää matematiikkaa;)
ei ne rahat välttämättä mene aina lapsen hyväksi!!?
Sun kannattaa pitää erillään kaksi asiaa, miehesi ja hänen exänsä sopimukset heidän yhteisen lapsensa elatuksesta sekä oma tilanteesi exäsi kanssa teidän yhteisistä lapsista. Se, että sinä olet jotain sopinut oman exäsi kanssa ja miten hän yhteisten lastenne elatukseen osallistuu, ei millään lailla riipu aviomiehestäsi eikä oikeastaan edes kuulu hänelle. Teillä on miehesi kanssa tämä yhteinen taloutenne ja avioliittonne ja teillä molemmilla on oma entinen perheenne.
Mutta miksi hän sinun pesueesi elämisen maksaisikaan? eihän hänellä ole osaa eikä arpaa lapsiisi.
Kyllä avioliitossa ollessa on elatusvastuuta puolin ja toisin, koskee myös samassa taloudessa asuvia puolison lapsia. Esim työmarkkinatukea laskettaessa huomioidaan puolison (myös avo-) tulot.
Kuvittelisin, että miehesi ei ymmärrä täysin taloudellista tilannettasi. Hän saattaa kuvitella, että 650e olisi hyvinkin helppo nakki sinulle.
Kerro hänelle, että et pysty maksamaan noin kallista vuokraa, vaan joudut etsimään itsellesi ja lapsellesi (siinä tapauksessa jos miehesi edelleen sitä vaatii sinulta) halvemman asunnon. Ehkä miehesi silmät vaikka aukenisivat tilanteellesi.
Jaetaanko teillä myös ruokalaskut tarkasti? On epäoikeudenmukaista jos maksat asumisestasi, mutta miehesi syö sinun ruokaasi ilman edestä.
(Minä en olisi suostunut tuollaiseen "erillislaskutukseen" aviopuolisoiden kesken... Älytöntä.)
Jos nyt puhutaan pelkästään asumisesta, talosta ja kuluista, niin talo on siis ostettu avioliiton aikana. Onko talo myös miehen nimissä, koska lainakin on? Oletteko tehneet avioehdon, joka sulkis miehen omaisuuden avio-oikeden ulkopuolelle? Siis toteutuu vain erossa tai puolison kuollessa. Talohan on perheenne yhteinen koti, joten vaikka omistus olis miehen yksin, ei hän sitä esim. myydä voi ilman lupaasi.
Mihin miehen vaatimus 650 euron kuukausivuokrasta perustuu; onko hän laskenut lainanlyhennyksen (koroista verovähennys), lämmityskulut, sähkön, vakuutukset...jne talon ylläpitokulut kuukautta kohti? Minkä osuuden hän näistä kuluista nyt vaatii sinun maksamaan hänelle, 50 %, 60 % vai minkä? Jos taustalla ei ole mitään laskelmia, niin tehkää se ja neuvotelkaa asiasta uudelleen. Mies tuskin voi periä mitään markkinavuokraa, koska tuskin saisi ulkopuolista vuokralaista asumaan yhteistalouteen. Vai mitä?
En saa elatusmaksuja,koska toinen lapsistani asuu isänsä luona ja toinen minun luona.Nuorin taas on puolet ajasta isänsä luona.
Talo on rakennettu ja laina otettu ennen liittoamme ja avio-ehto sulkee minut hänen omaisuutensa ulkopuolelle.
Laskelmia tässä on tehty ja laskettu, että minun rahat ei riitä noin suurin asumiskustannuksiin,tuntuu vain ettei hän silti käsitä!?Kyllähän nän tiesi mihin on ryhtymässä, senkin,että me hoitajat olemme huonopalkkaisia!Olemme kuitenkin olleet yhdessäkin jo 3 vuotta ja lapsenikin on pian täysikäinen..
Menen perjantaina työhaastatteluun,jossa on toiveita paremmasta palkasta:).En halua kokea eläväni toisen rahoilla tai armoilla...
Nyt olisi sitten aiheellista ottaa asumiskulut uuteen tarkasteluun. Jos olisin sinä, ajattelisin asian näin: talo on yksin miehen omaisuutta, samoin laina jolla talon hankinta rahoitetaan. Siispä lainan lyhennys ei kuulu yhteisiin asumiskuluihinne, vaan miehesi oman pääoman kartuttamiseen. 28 % vuoden aikana maksamistaan lainan koroista on miehellesi suoraan verosta vähennyskelpoista. Erotuksen eli 72 % asuntolainan koroista ottaisin asumiskululaskelmaan mukaan ja muut talon kulut kuten lämmityksen, sähkön, vakuutukset ja pienet korjauskulut. Jos taas talossa tehdään isompaa peruskorjausta, jolla talon arvo nousee, ei se mielestäni kuulu kuukausittaiseen asumiskuluun. Laskekaan vuotuiset talon ylläpitokulut yhteen ja jakakaa 12. Kun pääsette tähän, sovitte kuinka suuren osan näistä kuluista sitten kuuluukaan sinun maksaa, että asumiskulut tulis oikeudenmukaisesti jaettua. Tuskin tavallisen omakotitalon vuotuiset hoitokulut + osuus itselle maksettavaksi jäävästä korosta nousee 13.000 euroon, jos laskee että sinun osuutes kokonaishoitokuluista olis 60 % ja tekis tuon miehesi vaatiman 650 e/kk.
Kannatan ihan totta asioitten selvittämistä ja numeroitten kirjoittamista paperille. Ei näitä lukuja kannata hatusta vetäistä, kun kerran on tarkoitus uusperheen yhteistalouden kustannuksia jakaa oikeudenmukaisella tavalla puolisoitten kesken. Epämääräiset lukemat aiheuttavat vain turhaa riitaa ja epäluuloa puolisoitten kesken.
On näköjään niin, että suomalaislle naisille pitäisi määrätä valtion puolesta henkilö, joka valitsee (puoltaa/evää) heidän puolisonsa.
Olet jo (ainakin) toista kierrosta itse valitsemassa ja mihin oletkaan päätynyt? Ilmeisesti näit uudessa tilanteessa (jippiii!) maksajan entisen pesueesi maksajaksi, vaan toisin näyttää käyneen. Edellisessäkin kerralla kaiketi euron (tai markan) kuvat kiiluivat silmissäsi. Voi voi, toetutuma onkin jotain muuta.
Jospa lähtisit kävelemään nykyisestäkin liitosta? Yritä edes pari vuotta tulla omillasi toimeen.
Olen ollut omillani edellisen eron jälkeen 5 vuotta ja tullut toimeen vallan mainiosti,siitä tässä ei nyt ole kyse!
Vastasin vain kauniiseen kosintaan myöntävästi,mutten voi ymmärtää että tämä olikin naimakauppa rahastusmielessä!!MIEHET!!Täys itseään kaikki!"
Tuntuu surulliselta sinun tilanteesi:( Vielä kun talo on miehesi nimissä ja teillä on avioehto, tuntuu kylmältä, että miehesi pyytää sinua osallistumaa noin valtavalla summalla asumiskustannuksiin. Miehesi omaisuuden arvo kasvaa pikkuhiljaa, kun talolainan lyhennys edistyy, mutta sinulla ei ole mitään. Se olisi minusta kohtuullista, että huolehtisit omista lapsistasi, mahdollisesta omasta autostasi ja ostaisit osaltasi ruokaa huusholliin. Kuului sinulle tai ei, luulisi että miehesi haluaisi sinulla olevan parempi toimeentulo kuin exällä ja ajattelisi enemmän teidän talouttanne kuin sitä toista (sitten se on kyllä vähän eri asia, jos haluaa antaa rahaa johonkin tiettyyn hankintaan lastaan varten, jota lapsi ei muuten saisi).
Onko miehelläsi taloudellisia ongelmia, ellet maksa hänen pyytämäänsä "vuokraa"? Sitten tilanteen ymmärtää paremmin. Muuten en ymmärrä, koska miehesi kannattaisi ihan suhteen toimivuuden kannalta olla pyytämättä sinulta ylisuurta maksua asumisesta yhteisessä kodissa.
Eikös tilanne vaikuta tähänastisten tietojen valossa siltä, että A on tehnyt huonon diilin? Eikä millään suostu ymmärtämään, että mies näin on ehkä tarkoittanutkin.
Mistä syystä miehen pitäisi muuttaa jo itsensä kannalta toimiva hyvä tapa hoitaa asioita?
Ja tosi on, että usein kakkosvaimon on vaikea ymmärtää miehen tekemiä sopimuksia eksän kanssa. Nehän eivät kuulu kakkoselle. Tyhmää ottaa tässä vaiheessa ne esiin.
Sääli, että uusperheisiin menevät ovat toisinaan niin naivin sinisilmäisiä.
Tässä lienee taas tyypillinen kouluesimerkki siitä kuinka raha- ja tunneasiat sekoitetaan keskenään. Ne ovat kaksi eri asiaa, jotka sellaisina täytyy pitääkin että suhteella olis edes jonkunlaiset mahdollisuudet.
Uusperhekuvioissa olis välttämätöntä selvittää ennen yhteiselämän alkamista miten mikin talous asia järjestetään. Jälkikäteen setviminen on usein silkka mahdottomuus.