Juu, elikkäs nyt on herännyt naisenvaistot ja
epäilen, että avokkini pettää.
Parisen kuukautta takaperin oli hiuskarvan varassa
ettei erottu (syy: molemmat petti).
Tosin mies ihastui kunnolla toiseen.
Kaikki sovittiin ja anteeksi annettiin.
Luvattiin aloittaa parisuhde puhtaalta pöydältä.
Kun rakastettiin niin paljon toisiamme.
Ei sellaista rakkautta voi hukkaan heittää.
Päätettiin, että molemmat yrittää tosissaan.
Niin kävikin, mutta minun osalta.
Mies vain jatkoi ja jatkoi baarissa juoksemista joka viikonloppu, molempina päivinä. Joskus
jopa viikolla lähti baariin.
halusi viettää kavereitten kanssa aikaa.
Minut unohti täysin, keskittyi vain kavereihin,
juomiseen ja baareihin.
Mies joka ei aijemmin kiinnittänyt erityisesti
ulkonäköönsä huomoita, on ruennut nyt ostelemaan
joka viikko uusia vaatteita, kenkiä, tuoksuja
yms... Ei siis ihan normaalia käytöstä häneltä..
Mies kävi myös laivalla kavereitten kanssa.
Oli hyvin outo sen reissun jälkeen.
Kysyin pettikö. Valahti kalpeaksi, ei katsonut
silmiin, sydän rupesi lyömään tuhatta ja sataa,
kielsi kaiken! Jotenkin en vaan usko.
Olen yrittänyt saada puhumaan asioista, mutta
ei onnistu! Hän kun ei puhu, kun kerta ollaan
jo puhuttu ja sovittu kaikki. (silloin kun
meinattiin erota).
Syyttää epäilijäksi, kun kyselen onko kaikki
ok, tai sattunut jotain tms.
Mä olen totaalisen rikki.
Ei jaksaisi elää ja olla tälläisessa epävarmassa
suhteessa.
Kun ei voi edes muutamaa päivää pidemälle
tehdä yhteisiä suunnitelmia.
laittakaa neuvoja, tai jos on ollut vastaavanlainen tilanne, niin kertokaa miten toimitte.
Kiitos.
epäilen, että avokkini pettää.
Parisen kuukautta takaperin oli hiuskarvan varassa
ettei erottu (syy: molemmat petti).
Tosin mies ihastui kunnolla toiseen.
Kaikki sovittiin ja anteeksi annettiin.
Luvattiin aloittaa parisuhde puhtaalta pöydältä.
Kun rakastettiin niin paljon toisiamme.
Ei sellaista rakkautta voi hukkaan heittää.
Päätettiin, että molemmat yrittää tosissaan.
Niin kävikin, mutta minun osalta.
Mies vain jatkoi ja jatkoi baarissa juoksemista joka viikonloppu, molempina päivinä. Joskus
jopa viikolla lähti baariin.
halusi viettää kavereitten kanssa aikaa.
Minut unohti täysin, keskittyi vain kavereihin,
juomiseen ja baareihin.
Mies joka ei aijemmin kiinnittänyt erityisesti
ulkonäköönsä huomoita, on ruennut nyt ostelemaan
joka viikko uusia vaatteita, kenkiä, tuoksuja
yms... Ei siis ihan normaalia käytöstä häneltä..
Mies kävi myös laivalla kavereitten kanssa.
Oli hyvin outo sen reissun jälkeen.
Kysyin pettikö. Valahti kalpeaksi, ei katsonut
silmiin, sydän rupesi lyömään tuhatta ja sataa,
kielsi kaiken! Jotenkin en vaan usko.
Olen yrittänyt saada puhumaan asioista, mutta
ei onnistu! Hän kun ei puhu, kun kerta ollaan
jo puhuttu ja sovittu kaikki. (silloin kun
meinattiin erota).
Syyttää epäilijäksi, kun kyselen onko kaikki
ok, tai sattunut jotain tms.
Mä olen totaalisen rikki.
Ei jaksaisi elää ja olla tälläisessa epävarmassa
suhteessa.
Kun ei voi edes muutamaa päivää pidemälle
tehdä yhteisiä suunnitelmia.
laittakaa neuvoja, tai jos on ollut vastaavanlainen tilanne, niin kertokaa miten toimitte.
Kiitos.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itse sanoit viestissäsi ettet jaksa olla tällaisessa parisuhteessa.
Mieti itseksesi mitä SINÄ todella haluat? Tiedän että rakastat todella paljon miestäsi, mutta onko tämä kaikki sen arvoista?
Siihen en osaa sanoa, pettääkö miehesi sinua, koska en henkilöä tunne. Ehkä pettää ehkä ei.
Olen itse ollut muutamaan kertaan aivan samanlaisessa tilanteessa. Syy, miksi en ole osannut lähteä suhteesta, että olen välittänyt liikaa enkä lopulta ole halunnut olla yksin.
Mutta lopulta toisessa kiinni roikkuminen ei tee kuin pahaa oloa molemmille.
Sinä teet omat päätöksesi. Vain Sinä voit todella tietää onko hän todella Se Oikea sinulle.
..mutta omien sanojesi mukaan minun mielipiteeni olisi, että anna olla. Lähde pois ja unohda koko juttu. Kukaan ihminen ei ole kyyneliesi arvoinen.
Olen miettinyt, miettinyt ja miettinyt pääni puhki.
Tiedän mitä haluan.
Haluan tasapainoisen parisuhteen.
Tietää edes hitusen enemmän tulevasta.
Tuntea, että olen tärkeä.
Tuntea, etten ole itsestään selvyys.
Tuntea turvallisuutta.
Ja mitään noista en tunne tällä hetkellä, enkä
ole tuntenut aikoihin.
Ongelma taidan olla minä itse.
Kun rakastaa toista sydämensä kyllyydestä.
Koko ajan vain toivoo ja uskoo, että jospa se
toinen muuttuu ja sitä muutosta jää vain odottamaan.
Mutta ketään ei voi muuttaa ja pakottaa muuttumaan.
Muutosten on lähdettävä aina itsestä, jos
todella haluaa muuttua ja panostaa suhteeseen.
Mun on pakko repiä voimaa ja uskoa, jotta
saan riuhtastua itseni irti tästä.
Tiedän, helppoa se ei tule olemaan..
Mutta kiitos sinulle.
heitä äijä pellolle selvästikkin se pettää sua edelleen..no olihan sussakin tietty vikaa kun petit kanssa.mutta mitäpä sitä itkemään toisen perään luuseri mikä luuseri eikä se siitä paremmaks muutu.
Itsellekkin on käynyt ihan vastaavaa..
Onkohan avokkiasi ruvennut kaduttamaan että päätittekin jatkaa yhdessä?
Ei sun tarvii tollasta jaksaa. Oletko onnellinen,varmaan et?
Vielä jostain löytyy mies joka on siun rakkauden arvoinen