vituttaa kun miesystäväni alottaa jonkun jutun kertomisen, niin se ei IKINÄ selitä, että kuka kukin on, se voi kertoo esim että "Mäkisen Pekka ja Pulkin Sami sano että.. ja sit siihen tuli Pate, ja sit.. )
Ennen kysyin aina, että kuka kukin on (ex-naapuri, serkku, lapsuudenystävä,vai kuka), nykyään en enää jaksa kysyä, ajattelen, että jos ei vaivaudu selittämään, niin ei mua sit kiinnosta, toisesta sisään vaan, ja toisesta ulos.
Ennen kysyin aina, että kuka kukin on (ex-naapuri, serkku, lapsuudenystävä,vai kuka), nykyään en enää jaksa kysyä, ajattelen, että jos ei vaivaudu selittämään, niin ei mua sit kiinnosta, toisesta sisään vaan, ja toisesta ulos.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ehkäpä hän on joskus maininnut heidät ja luulee sinun muistavan, tai olettaa maininneensa. Mie olen onneton yhdistämään ihmisten nimiä heidän rooleihinsa... aina saa kavereiden kanssa keskustellessa arvailla, puhuuko hän veljestään vai poikaystävästään =)
Hyvämuistiset kaverit taas ovat hoputtamassa jutunkerrontaani, kun selitä että Mika on siis mun veljen avovaimon veli ja sen yhden Hennan poikaystävä... muistathan sä Hennan, sehän oli samalla luokalla kuin Pauliina? Pääsen kyllä yleensä asiaakin, mutta oman kiusaantuneisuuteni vuoksi muistan ehkä turhankin tarkkaan selittää kaikkien tarinaan liittyvien henkilöiden aseman.
Mieheni kohdalla olen lakannut nipottamasta. Hyvin harvoin sillä on merkitystä että oliko se Vesa nykyisestä vai entisestä työpaikasta vai vain entinen luokkakaveri, jos se on maininnut, että jostain tietystä liikkeestä saa telkkarin halvalla! Tietysti aiheesta riippuen.
Ei pidä antaa pienten asioiden vituttaa.
niin oon kypsyny, kostaisin, mut mulla ei oo kavereita, ni en voi kertoa mitään.
No, ehkä kestän, ei tää iso juttu oo, muutoin meillä synkkaa kivasti.
En tiä, ollaanko yhteen muuttamassa koskaan kuitenkaan, voi olla, että ei.
Ei mulla muuta.
se hämää mua vähä enempi, niin mitä voin tehdä, kun se mumisee niin hiljaa ja epäselvästi, etten saa puheesta tolkkua, sit se puhuu, vaik mä oon eri huoneessa, enhän mä saatana voi kuulla, ite, jos toine o erihuonees, ni mä joko huudan kovempaa, tai sit en sano mitään, kun ei o kohteliasta puhua kun ei toine kuitenkaa kuule, oon joutunu koko ajan kysyyn, et mitä, mut alan oleen tosi väsy kysyyn koko ajan, että mitä, jos ei aikuinen mies saa ääntä lähtemään sen vertaa, että mä saisin selvän, niin olkoo, mä oon luovuttanu, mumiskoot, saatana, ei niillä jutuilla ees oo mitään väliä, harmittaa vaan, jos sattuu jotain tärkeetä infoo meneen ohi..
niin se pälisee tauotta, enkä mä oikein saa selvää, enkä jaksa kysyy, et mitä, niin vituttaa, taidanpa kostaa sille, et alan iteki mumisee ja inisee epäselvästi.
Hyvät naurut irtos, vittu mikä vässykkä, sanot sille, että ääntä, perkele!
onko se muutenkin nössö, vai puheilmaisultaan vaan, kyllä normaali-ihmisen tulisi jonkinlaista ääntä saada aikaiseksi ihan normaalilla volyymilläkin.
on outoa menoa, on totisesti.