Se oikea?

Tapasin mieheni tossa reilu 4 vuotta sitten.

Olen aiemmin ollut kerran naimisissa (nuoruuden tyhmyys), ja yksi avoliitto.

No, kun tapasin sitten mieheni, jollain tavalla vaan tiesin. En osaa sitä en enempia selitellä. Eikä minulla ole koskaan aiemmin ole ollut sellaista tunnetta. Kaikki tuntui niin hemmetin luontevalta, kaikesta pystyi puhumaan. Samanlainen hummorintaju, toinen tajusi heti mistä toinen puhui ja mitä toinen tarkoitti.

Muutama kuukausi yli vuosi oltiin yhdessä ja naimisiin mentiin. Vaikka olin niiin vannonut ettei koskaan enää. Samoin alkaa mieli muuttumaan lasten suhteen. (eipä tässä enää kovin montaa vuotta minulla ole jäljellä...)

Asiat vaan loksahti paikalle, ja sitä tiesi täysin mikä on ja minne kuuluu. Muuta en osaa sanoa.

Tiedät tavanneeni sen oikean, kun tiedät, että vaikka elämä teidät minne veisi tulevaisuudessa, et tule koskaan katumaan sitä aikaa ja energiaa, jota ole tälle ihmisille antanut ja mitä olet häneltä saanut. Sitä oikeaa ei koskaan kadu, tapahtui mitä tahansa (paitsi tarvittaessa surutyössä hetkellisesti). Silloin yhdessä on koettu jotain niin kaunista ja aitoa, ettei mikään voi tuhota sen merkitystä sinulle.

Tätä vaan ei voi tietää kovin hyvissä ajoin =) Itse en usko, että "sen oikean" voi tunnistaa ensisilmäyksellä tai edes ensimmäisen vuoden aikana. Kyllä se on aika mikä rakkauden rakentaa, ja ilman rakkautta ei ole sitä oikeaa. Se oikea ei ole mikään kohtalon tiellesi heittämä henkilö, joka on tarkoitettu sinulle. Me ajaudumme toistemme oikeiksi, teemme itsestämme toiselle sen oikean ja toisesta itsellemme sen oikean.

Edellisissä vastauksissa se jo tulikin, että Sen Oikean kanssa oleminen on niin luontevaa, päämäärät ja tulevaisuuden ajatukset ovat samoilla linjoilla, se yhteinen taajuus, jolla toista ymmärtää vaikka ilman sanoja. Se on sellainen hassu tunne :D *ei pysty selittämään* Kohtalo johdattaa teidät yhteen.

Itse olin tavannut herra oikeani jo 18 vuotta sitten lapsina :) Tosin itse emme asiaa ihme kyllä muistaneet ;P Olimme vanhoja perhetuttuja, joka selvisi vasta kun ensimmäistä kertaa kävin tutustumassa appiukkooni joka tunnisti heti minut "sie olet varmasti *piip*:in tyttö" vaikkei ollut minua tai vanhempiani nähnyt koko 18 vuoden tauon aikana :D Vanhempammekin olivat olleet koko tän ajan pitämättä yhteyttä ja nyt on isukit taas kuin paita ja peppu samaan tapaan kuin olivat heidän omassa nuoruudessaan, ja voi kyllä.. niitä muisteluja ollaan saatu kuunnella ;)

Ei pystynyt sanomaan muuta kuin että pieni on maalima..

olen ollut vasta 5kk nykyisen kanssa.takana pari pitempää suhdetta ja tämä nykyinen on jo paljon läheisempi kuin mitä aiemmat olivat ikinä!en tiedä..tuntemukset olivat samat kuin tuolla ekalla vastaajalla..heti ensitapaamisella tuntui että ollaan aina tunnettu ja parin tapaamisen jälkeen olin varma että hänet minä haluan.pystytään juttelemaan, viihdytään yhdessä, ollaan samanlaisia..okei, aikaa kulunut vasta 5kk, mutta itse mieskin sanoi että hänestä tuntuu että tästä tulee jotain.(herätti minut yöllä kesken sikeiden unieni sanoakseen tuon, aamulla luulin että olin nähnyt unta..)tässä vaiheessa seurustelua oli takana vasta 2kk.missään vaiheessa ei kumpikaan ole epäröinyt ja kaikki tuntuu niin oikealta.edellisen kanssa mietin koko suhteen ajan onko hän oikea.siitä tiesi että ei.nyt ei tarvitse miettiä, sen vain tietää:)