Hei!
En halua naimisiin, mutta haluan avioliiton kaltaisen oikeusturvan. Onko tämä mahdollista muuten kuin avioliiton kautta?
En halua naimisiin, mutta haluan avioliiton kaltaisen oikeusturvan. Onko tämä mahdollista muuten kuin avioliiton kautta?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tarkenna, mitä oikeuksia kaipaat. Niitä nimittäin on sukankutimista lähtien ja useimmille merkityksettömiä.
Ja ihan uteliaisuutta, miksi avioliitto ei sovi näiden oikeuksien hankkimiseksi tapauksessasi?
perintöoikeuksia. meillä on yhteinen lapsi ja iso talo sekä paljon myös velkaa. voiko omaisuuden jaon tehdä testamentilla tms? en ole varma enää kestääkö suhteemme, siksi en halua sitoutua avioliitolla. mieheni työssäkäyvä, minä kotona, joten haluan silti saman oikeusturvan kuin avioparilla.
Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta mielestäni lapsi perii kaiken ja hänen ollessaan alle 15-vuotias rahojen hallintaoikeus on huoltajalla. Lasta ei voi testamentillakaan ohittaa...
Voittehan tehdä keskinäisen testamentin sen varalle, että toinen kuolee. Silloin toinen perii sen mukaan mitä testamenttiin on laitettu. Mutta eron varalta asia ei ole ihan niin yksioikoinen. Käsittääkseni avopari jakaa omaisuuden sen mukaan, mikä on kenenkin omistuksessa (kenen nimissä, tai kenen ostama).
Itse avoliitosta eronneena ainakin aikoinaan toimin siten, että otin kaikki selkeästi omat tavarani ja jätin miehelle kaikki selkeästi hänen omat tavaransa. Sitten yhdessä, onneksi melko sopuisasti, jaettiin ne yhdessäoloaikana hankitut tavarat vähän sen mukaan, kumpi mitäkin tarvitsee. Olin itse maksanut suurimman osan niistä esim. huonekaluista, mutta toisaalta ex oli laittanut enemmän rahaa kiinni johonkin muuhun yhteiseen (lainanlyhennyksiin yms). Eri asia sitten on, jos ero on riitaisa. Kumpikin ottaa kuitenkin periaatteessa sen, minkä on maksanut.
Eli periaatteessa, jos vaikka avovaimo on kustantanut omista rahoista perheen ruuat, vaatteet, lomamatkat tms sillä välin kun avomies on maksanut vaikka omissa nimissään olevan asunnon lyhennyksiä, niin asunto on käsittääkseni silloin jäävä miehelle. Vaikka ei olisi voinut maksaa sitä niin paljon, jollei toinen olisi kustantanut kaikki arjen jutut.
Olisin kovasti huolissani, jos olisin eroamassa pitkästä avoliitosta, jossa "yhteistä" omaisuutta on vain jomman kumman nimissä. (Etenkin jos se jompi kumpi en olisi minä itse.)
Tokkopa tosiaan naimisiin meno on ratkaisu, mikäli suhde ei välttämättä mielestäsi kestä enää kauan.
Nämä ovat sellaisia asioita, joita toivoisi jokaisen (naisen) nykypäivänä miettivän jo siinä vaiheessa, kun parisuhde alkaa vakiintua. Oma taloudellinen asema pitää jotenkin turvata. Pitää ottaa selvää, miten omaisuus jaetaan jos/kun suhde loppuu. Omista asioistaan pitää pitää huolta, ja etenkin jos suhteeseen syntyy lapsia. Kaikkeen yhdessä ostettuun omaisuuteen pitää saada myös oma nimensä paperiin. Pelisäännöt pitää olla molemmilla selvillä jo suhdetta aloitettaessa. Ei se ole myöskään mies eikä mikään, joka ei tällaista halua ottaa huomioon. Sellaisen kanssa ei pidä mennä yhteen.
en nyt muista sen paperin nimeä, mutta mahdollista on. useat avoparit, jotka eivät mene naimisiin, tekevät avioehdon tapaisen laillisen sopimuksen, jossa on mainittu omaisuuden jako niin kuolintapauksessa kuin erotilanteessakin. (opittu lakitietoa sisältävällä kurssilla). siihen voi luetella etukäteen, miten jaetaan talo (yleensä talo on 80-100-prosenttisesti naisen nimissä vaikka velkoja maksettaisiin yhdessä koska erotilanteessa lapset jäävät yleensä äidille, riippuu tietenkin että miten pari sopii asian) ja muu omaisuus. tosin velkatilanteessa talonne menee luultavasti myyntiin ellette jatka velan maksamista.
lakitietoavustusta saat mm. soittamalla oman pankkisi lakimiehelle, ei tarvitse edes aikaa sopia, sen kuin vain soitat ja kysyt asiasta, onko mahdollista tehdä sellainen pankissa. kunnan lakimies auttaa varmasti myös ja sitten on tietenkin yksityinen, joka on näistä kolmesta kallein. kenties rahalliselta kannalta kannattaa ottaa yhteyttä pankin tai kunnan tai kaupungin lakimieheen.
Kiitoksia kovasti! Täytyy koittaa ottaa yhteyttä lakimieheen, jos sellainen pankista todella löytyy. Ehkä saamme asiat sovittua. Ikäväähän tällainen on, mutta niin kuin sanottu, pakko koittaa turvata oma toimeentulo pahimman varalta.
Hienoahan se on, että koetat asioitasi hoitaa ja taloudellista puolta turvata. Mutta onko miehesi, se omistava puolisko, tällaiseen suostuvainen? Mikään pakkohan hänen ei ole mitään papereita tehdä...