Aivan äkkiarvaamatta tulit juttelemaan työpaikan järjestämällä matkalla. Katselimme toisiamme puolin ja toisin, hymyilimme. Jäit mieleeni jo silloin, mutta olin suhteessa joten ei siitä mitään olisi tullut. Sitten näemme seuraavan kerran puolen vuoden päästä, työpaikan juhlissa. Kattelin sua ja toivoin että tulisit juttelemaan..ja sinä tulit. Silloin juteltiin eka kertaa kunnolla ja siihen jäitkin koko loppuillaksi mun kanssa juttelemaan ja tanssimaan. Kerroin että olen mennyt kihloihin ja ei siksi voi tulla mitään. Juttelimme välillä netissä ja laitoimme viestejä. Siitä sitten tutustuimme pikku hiljaa. Sitten päätin että ei tämä voi jatkua. Panin välit poikki vähäksi aikaa. Asunnon osto ja muut kuviot oli edessä ja toivo paremmasta huomisesta kihlattuni kanssa. Mutta sitten tuli taas työpaikan juhlat ja sinä.. Ei saatu toisistamme silmiä irti ja taas se oli menoa. Sen jälkeen olemme olleet päivittäin tekemisissä ja nähty viikonloppusin aika paljon. Aina vaan ihanampaa. Ajatellaan elämästä samalla lailla ja koemme samat asiat tärkeiksi. Nykyinen suhde on hiipumassa ja en tiiä miten sen voi vai voiko sen korjata. Minun pitäisi olla nyt onnellinen..kihlat, yhteinen koti ja kaikki, mutta ei..jokin puuttuu. Haluaisin parisuhteen jossa tehdään asioita yhdessä ja nautitaan toistemme seurasta. En uskalla lähteä suhteesta, pelottaa tekeekö sitä elämänsä virheen..
Se on menoa
Päivänsäde07
1883
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Moi!
Oli kiva lukea juttusi. Mulla on vastaava tilanne mutta nimenomaan siinä toisena osapuolena.
Juttelin tässä noin vuosi sitten uuden työkaverini kanssa. Samantien tuntui löytyvän yhteinen sävel ja meillä oli tosi hauskaa yhdessä. Sen jälkeen aikaa kului ja ei toisiamme nähtykään. Seuraava tapaaminen sattui puolen vuoden päästä ensimmäisestä tapaamisesta ja heti tuntui kuin tämän ihmisen olisi tuntenut aina, vaikka olimme jutelleet noin puoli vuotta aikaisemmin ja silloinkin vain vähän aikaa. Illan vietimme yhdessä jutellen ja oli tosi mukavaa. Samana iltana tosin kuulin tämän seurustelevan ja olevan kihloissakin. Harmitti koska tuntui siltä että tässä ihmisessä yhdistyy kaikki ne ihanat asiat joita olin omassa kumppanissa haaveillut.
Pikku hiljaa aloimme olla toistemme seurassa yhä enemmän ja enemmän. Nyt viimeiset 3 kuukautta olemme olleet toisemme kanssa tekemisissä päivittäin. Töissä emme näe mutta päivisin vietejä vaihdamme ja iltaisin soittelemme tai näemme. Joka hetki hän tuntuu ihanammalta ja upeammalta ihmiseltä ja omat tunteet vaan vahvistuu. Samoin minusta tuntuu että hänenkin tunteensa ovat vahvat minua kohtaan. Itse olen sinkku, mutta hän siis edelleen seurustelee. Uskon että olisimme tosi onnellisia yhdessä.
Mietin päivittäin että kuinka saisin hänet kokonaan itselleni. Ei ole nimittäin elämässä kertaakaan näin rakkaus kolauttanut tai Amor nuolellaan osunut. Tuntuu siltä ettei hänen nykyinen suhteensa oikein toimi. Meillä kahdella on paljon enemmän yhteistä: pidämme samoista asioista,vietämme aikaa yhdessä, suunnittelemme tulevaa. En taida koskaan näin onnellinen olla ollut ja tiedän jo nyt että haluan hänet kokonaan omaksi.
Hyvää jatkoa siis Sinulle Päivänsäde07. Toivon että uusi suhteesi toisi sinulle onnen. Niin itsekin toivon myös omassa tilanteessani.