onko olemassa....

Erosta jo useampi vuosi. Ikää noin 40 v. Nainen. Kohtaamisia ja deittailuja aika paljon. Muutamia varteenotettavia kainaloita ...mutta sitten - ensihuuman kadottua tulee myös miehinen mies järjestäin esiin. Miehinen mies ei puhu, vaan mököttää mielellään. Miehinen mies tässä iässä on a. sinkku: mietit onko jotain vialla, kun ei vielä tässä iässä menneisyyttä. b. eronnut: järjestäin sitten naisen hylkäämiä, ja se valitettavasti näkyy !! tai sitten se on näkynyt jo silloin kun vaimo on tajunnut nostaa kytkintä.
Ilmeisesti ? huonoa itsetuntoa paikkaillaan uholla, kiukuttelulla ja mykkäkoululla ?
Jotenkin sitä jo "tässä iässä " odottaisi enemmän....
Mutta taitaa olla kuin kuuta taivaalta tavoittelisi ? Toivoa en silti ole menenttänyt - jos sittenkin vielä löytyisi vahva -siis henkisesti vahva - mies, kenen kainaloon olisi kiva käpertyä :-) . Kuka ei kaivelisi vaan vikojani, vaan hyväksyisi sellaisena kuin olen - sitten ensihuumankin... lienee verrattavissa lottovoittoon ?????????????????
2408
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Lottovoittoa ei tullut mutta konkurssi tuli erotessa.

Siis näkyy todellakin, että erottu on: ryysyt päällä, vanha ruosteinen romu alla, naama kurtussa pettymyksestä, tippa linssissä ikävästä lapsiin ja kiukku päällä kiireestä hankkia lantteja ostaa oikeus "normaaliin" elämään.

Erosta on vuosia, mutta mitä merkitystä sillä on? Vähentääkö vuosien määrä lapsistaan erossa olemisen määrää ja ikävää? Ei muutu elatusmaksusumma! Koetas arvata, tuleeko vuosikymmenissä rakennetun perheyrityksen kaatuminen kuitatuksi parilla osamaksuerällä ja muutamalla vähän vaisumpitunnelmaisella koti-illalla?

Toimii myös kääntäen eli aika turha on yrittää etsiä tasapainoista nelikymppistä naista. Exä häiriköi tai sitten asianomainen itse. Lapsia on ja kumpikin vanhemmista käyttää heitä kilvan lyömäaseena toisiaan vastaan. Rikkinäiset lapset käyttäytyvät kuin pienet perkeleet tai sitten ovat ihan sulkeutuneet omiin oloihinsa ja ovat varsinainen riippakivi täydellisessä passiivisuudessaan.

"Jotenkin sitä jo "tässä iässä " odottaisi enemmän...."

Itse - keski-ikäinen mies - en odota enää yhtään mitään. Keskityn täysin siihen, että selviydyn huomiseen ja mieluiten ilman jatkuvaa epäonnistumisen tunnetta. Onnistuminenkin on suhteellinen käsite: joku kokee onnistuneensa, kun saa tehtyä miljoonan projektisopimuksen - minulle on onnistumista, kun saan päivän aterian katiskoista.

Aika monen kannattaisi miettiä arvo- ja arvostuskysymyksiä varsinkin parisuhteessa.
Miettiä vakavasti!

Voisi tulla vähemmän puoliorpoja lapsia ja katkeroituneita aikuisia, kun aikuiset alkaisivat AIKUISTUA ensin ja koheltaa vasta sitten...

Äänestä
  • Jaksamista ja pärjäämistä ! Ehkä olin vähän liian kärkäskin.
    Onneksi itse on säästynyt käyttämästä lapsia pelinappuloina, ja jotenkin pärjännyt taloudellisestikin - ei hyvin mutta kuitenkin.
    Itse annan lasten olla isänsä kanssa aivan niin paljon kuin haluavat, ja riidoista on yritetty pitää lapset kaukana...
    Itse lähinnä toivoisin vain kainaloa silloin tällöin, vakaata sellaista.
    Arjesta jotenkuten selvitään omin avuin.
    hyvää kesää sulle kaikesta huolimatta !
    ap

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


tasapainoista keski-ikäistä... kirjoitti:

Erosta jo useampi vuosi. Ikää noin 40 v. Nainen. Kohtaamisia ja deittailuja aika paljon. Muutamia varteenotettavia kainaloita ...mutta sitten - ensihuuman kadottua tulee myös miehinen mies järjestäin esiin. Miehinen mies ei puhu, vaan mököttää mielellään. Miehinen mies tässä iässä on a. sinkku: mietit onko jotain vialla, kun ei vielä tässä iässä menneisyyttä. b. eronnut: järjestäin sitten naisen hylkäämiä, ja se valitettavasti näkyy !! tai sitten se on näkynyt jo silloin kun vaimo on tajunnut nostaa kytkintä.
Ilmeisesti ? huonoa itsetuntoa paikkaillaan uholla, kiukuttelulla ja mykkäkoululla ?
Jotenkin sitä jo "tässä iässä " odottaisi enemmän....
Mutta taitaa olla kuin kuuta taivaalta tavoittelisi ? Toivoa en silti ole menenttänyt - jos sittenkin vielä löytyisi vahva -siis henkisesti vahva - mies, kenen kainaloon olisi kiva käpertyä :-) . Kuka ei kaivelisi vaan vikojani, vaan hyväksyisi sellaisena kuin olen - sitten ensihuumankin... lienee verrattavissa lottovoittoon ?????????????????

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu