Olen tyypillinen kirjoittaja ja haluan pysyä tuntemattomana. Näin sinut ihana ihminen tänään joko sinun, minun, tai molempien yhteisellä työpaikalla, tai ehkä olemmekin vailla työtä?
Ajattelin rohkaistua ja suoda sinulle hymyn seuraavien kymmenen vuoden aikana. (Jos vain uskallan).
Mulla on kuhee ikävä sua ja haluisin tutustua paremmin.
Jos luet tätä palstaa niin vastaa mulle sitten hymyyn!
T:Tiedät kyllä kuka:)
Ajattelin rohkaistua ja suoda sinulle hymyn seuraavien kymmenen vuoden aikana. (Jos vain uskallan).
Mulla on kuhee ikävä sua ja haluisin tutustua paremmin.
Jos luet tätä palstaa niin vastaa mulle sitten hymyyn!
T:Tiedät kyllä kuka:)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Olen sanaton,,,,
Voitaisko vaikka lähivuosina mennä kahville ja jutskata? Voitais nähdä vaikka jossainpäin suomea?
Sanattomuutesi saa minut lähes sanattomaksi!
jonka palavaan katseeseen lumouduin kesäleirillä vuonna 1952. Tai sit sä oot se söpöliini joka katsoi muhun päin yhdessä baarissa 2002.
Tuu pupu jutskaileen vaan sitten kun saat rohkeutesi kerättyä.
T: Se jolla oli siellä leirillä vihree pipo ja baarissa lasi oikeessa kädessä.
Mä haen nyt sitä jolla oli t-paita päällä juhannuksena 1996. Enempää en kyl uskalla paljastaa. Vitsi kun olisin rohkeempi nii varmaan kattoisin suhun päin sitten ku seuraavan kerran ollaan samassa paikassa.
Olen se komea kaunotar jolla oli parransänki ja kaunis kesämekko eteläisessä osassa maakuntaamme Urponpäivänä 1999. Silmiesi sinisessä, ruskeassa ja vihreässä katseessa oli jotain aivan uskomatonta. Kirjoita nimeni rantahiekkaan jonkin suomen järven rantaan. Kierrän ne läpi ja jos löydän nimeni, niin tiedän että välität minusta.
Kuin hirvi niitul ma kirmaan
Ja luokses saavun samaan firmaan
Oma Erkki-Anneli rakas
Sut pian saan kai takas
Vitsit! En kyl enää ikinä kirjottele tänne ku heti paljastuin. Mitähän ne duunis huomenna sanoo?
Tosin on tää kyl aika helppo tapa löytää useampikin rakkaansa. Kuten huomaatte.
niin hauskaa etten ymmärrä missä kohtaa pitäs nauraa,,:)
Parahin ödzlfmb!
Ei suinkaan ole soveliasta nauraa toisten romansseille! Hitunen myötätuntoa olisi paikallaan.
Koko jutun ajatus lienee siinä, että jos täältä haluaa jonkun löytää, tai jollekin jotain kertoa, niin kannattaisi kirjoittaa jotain hieman kuvaavampaa kuin tässä ketjussa olevat jutut.
Valitettavasti suurin osa jutuista on yhtä vähän kuvaavia kuin tämä ketju.
Näinhän se on, mut kannattaako tätä palstaa nyt niin tosissaan ottaa. Elämä on ihan tuolla muualla. Ihmisiä ympärillä. Koko ajan tapahtuu jotain. On hypättävä mukaan elämään. Ei sitä tiiä, vaik huomenna tulis vastaan just hän..
oikeasti löytää sen ihastuksensa tämän palstan kautta? Luulempa että aika harva!
Täällä on vain niin kiva purkaa unelmia, ikävää, kaipausta ja täyttymätöntä odotusta pois mielestä...Ja samalla haaveilla...
Juju onkin ehkä siinä, että kirjoittajat eivät haluakaan, että heidän kaipauksensa kohde tunnistaisi heidät, koska samalla katoaisi ne unelmat...
rvistellään nyt edellisen viestin kirjoittajalle, se oli tunteen purkaus.. sain vihdoin sitä mitä kaipasin.