menin kesätöihin puhelinmyyntiin, koska en saanut mitään muita kesätöitä. tiesin kyllä, että työ on hirveää, mutta ajattelin että jaksan kesäkuukaudet... nyt en olisi siitä niinkään varma. silloin kun olen kotona vapaalla, mietin vain koko ajan töihin menoa ja haluaisin itkeä koko ajan. töissäkin aika menee helvetin hitaasti ja ihmisten kommentit loukkavat välillä. tuntuu, että olen toivoton luuseri, koska en jaksa edes muutamaa kuukautta. yritän ajatella esimerkiksi, että jossain maapallolla kuolee ihmisiä nälkään kun ei ole rahaa ja töitä, minulla on sentään jonkunlainen työpaikka, kyllä tätä nyt muutaman kuukauden jaksaa ym, ym, ym. mutta psyykkaus ei tunnu auttavan. töihin meno tuntuu hirveältä ja murehdin kotoa koko ajan. miten saan työasiat mielestäni kotona? aion jaksaa, suomalaista sisua tarvitaan. auttakaa!
puh.myynti vie järjen
toivoton ja ahdistunut
81732
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ajattelet vaan että meitä samankaltaisia ahdistuneita työntekijöitä on vähintään kymmeniätuhansia täällä Suomessa. Tyypillistä: Ahdistaa pirusti mennä töihin, ei innosta millään, minuutit on tunteja, asiakkaat ilkeitä, työkaverit etäisiä.
Kannattaa hankkia joku mahdollisen intohimon aiheuttava vapaa-ajan harrastus. Kokeilla kaikenlaista ja ruveta harrastamaan aktiivisesti sellaista mikä kolahtaa ja mikä tuntuu jännältä. Sillä se hellittää, usko pois.
psyykkausta olen minäkin yrittänyt.. en ole kummoisesti onnistunut. mutta olen koittanut ajatella että miljoonat muutkin ihmiset inhoavat työtään ja että olen (onneksi) vain kesätyössä täällä ja oma alani on oleva joku ihan muu ja todella mieluinen. kun tekee paskatyötä niin oma ala tuntuu entistä paremmalta ja saa lisämotivaatiota opiskeluun.
työpäivän jälkeen kotonaolo menee kyllä koomassa oloon ja seuraavan työpäivän murehtimiseen. en osaa irrottautua ollenkaan. viikonloppuja odotan kuin jotain pelastusta, ne ovatkin ihania paitsi että sunnuntaina alkaa masentaa joten sunnuntaipäivä tuntuu pelkästään ikävältä..
oma työni on sellaista että henkinen paine on kova ja lisäksi työ on fyysisesti erittäin raskasta. saan kuulla ihmisten haukkuja vaikka teen parhaani niska limassa. olen kesätyöläispostinjakaja, oma ammattini on puuseppä ja alani taide/käsityöala. kyllä saa motivaatiota (vaikka sitä on jo ennestäänkin) syksyllä alkaviin jatko-opintoihin!
joten sinulle puhelinmyyjäraukka sanosin että et ole yksin ahdistuksesi kanssa, en oikein osaa neuvoa muuta kuin että koita keksiä jotain minkä eteen kestät vaikka hampaat irvessä. luokkaavista asiakkaista sen verran että älä välitä, minäkin olen huomannut että suurin osa ihmisistä on täysiä idiootteja eikä niiltä näin ollen pidä odottaa yhtään mitään järkevää tai ymmärtäväistä käytöstä. VOIMIA!
Hei! Älä menetä toivoasi, ajattele vain, että tätä työtä kestää vain niin vähän aikaa.
En ole ollut puhelinmyyjänä (sillä en olisi siihen alkanut), mutta olen tehnyt haastatteluja. Ensin tuntui, että en jaksa sitä kauaa, mutta olin alalla muutaman vuoden. Joskus stressasi soitella, mutta voitin pelkoni ja soitin. Enimmäkseen ihmiset olivat aivan ystävällisiä, vain muutama oli todella tökerö. Ei niitä auta ottaa itseensä, sillä ei se ole henkilökohtaista! Ihmiset vastaisivat muillekin puhelinmyyjille (tai haastattelijoille) yhtä loukkaavasti.
Annan neuvon, että ole vain ystävällinen (hymy kuuluu äänestä!) eikä kannata tuputtaa. Ota mieluummin seuraava nimi välittömästi! Hyvää jatkoa sinulle, toivottavasti saat paremman kesäpaikan ensi vuonna!
No nostan kyllä hattua ja kummarran syvään jos oot tehnyt sitä hommaa yli viikon! Itse hajosin ihan täysin kun olin ollut puolitoista päivää niissä hommissa!
Eli kaikki myötätunto ja kunniotus täältä, olet kova tyyppi!
Toivoton luuseri!? No et kyllä todellakaan oo, vaan aivan älyttömän vahva ihminen! Minä se luuseri enemmänkin olisin, en oo koskaan uskaltanut edes ajatella työskenteleväni puhelinmyyjänä. Tosi tylsää, ettei mitään parempaa paikkaa ollu tarjolla :( Jos oisin itse työnantaja niin antaisin heti tollaselle vahvalle ja ihanalle persoonalle töitä!
Mutta musta mikään työ ei oo sen arvosta, että sen takia järkensä vois menettää. Eli jos toi ei tosta yhtään parane tai menee vaan pahempaan suuntaan niin suosittelen oikeasti lopettamaan suosiolla. Oikeasti!
Voimia paljon sulle!!
Täällä on alkuperäisen kirjoittajan kohtalotoveri. Poikkeuksena vaan, että tyhmyyksissäni tein toistaiseksi voimassaolevan sopimuksen, joten loppua ei ole odotettavissakaan ennenkuin saan jostain muualta töitä (ja niitä todellakin olen hakenut)! Itse ei voi lopettaa, koska napsahataisi työvoimatoimistolta 3kuukauden karenssi irtisanoutumisen johdosta. Tää on ihan hirveää. Toivon että en olisi ikinä lähtenyt kokeileenkaan.
Kannattaa kokeilla muuttaa asennetta, niin työstä varmasti oppii nauttimaan. Psyykkaat itseäsi ja koitat ajatella vain positiivisia asioita ja työnnä negatiiviset pois mielestä "perhana nyt teen kauppaa ja pidän hauskaa".
Tein muutama vuosi sitten lehtimyyntiä 1,5 kuukautta ja en tykännyt hommista. Nyt en saanut muuta töitä kuin puhelinmyyntityöntä, mutta olen oppinut nauttimaan työstä. Ihmiset on mukavia, kun vaan koittaa jutella niille ystävällisesti. Negatiivinen asenne kuuluu kyllä puhelimeen ja silloin jos ihmistä ei kiinnosta voi tulla rankkaa palautetta. Vaikka siellä toinen huutaa "haista paska"-luuriin, pistä se toisesta korvasta ulos ja keksi jokin näppärä humoristinen repliikki, niin varmasti saat hyvät naurut tai sitten kaupat jopa. Tommoset kommentit yleensä kielii siitä, että ihminen puhutaan helposti ympäri. Puhelun alussa kannattaa jutella kuten kaverille ja kysyä kuulumisia.
heips!
sympatiaa sulle.. kyseleppä muilta ihmisiltä kauan ne on ollu siel töissä ja onkos ne saannu palkkaa? ite olin kolme päivää, myin yhden lehden ihmiselle jolla oli sama nimi ja oli entinen puh myyjä. muut likat oli ollu 1- ja 2 viikkoa, ne lähti heti mun jälkeen.
kyseinen firma oli sanoma magazinesin välittäjä.... EI KUKAAN OSTA LEHTIÄ ENÄÄ! ja se tyyppi joka on ollu kauan niin on hai, ja soittaa miljoonia puheluita.
sori mut tää oli oma kokemus! harmitti..