Ketkä päättävät, kuka saa olla ystäväsi?
Millainen ystäväsi saa muiden ja omasta mielestäsi olla?
Ovatko ystävästäsi päättäjät muut ystäväsi, puoliso, suku, vanhemmat, sisarukset, lapset, työkaverit, harrastekaverit, naapurit, kerrostalokyttääjät,
puolue, seurakunta, uskonnollinen yhteisö, viranomaiset, lääkäri, hoitajat, kotiavustaja, rikollisliiga, panot, poliisit, vakoojat, kiristäjät, mummot, vaarit, nuorisojengit, päihderiippuvaiset..
Millainen ystäväsi saa muiden ja omasta mielestäsi olla?
Ovatko ystävästäsi päättäjät muut ystäväsi, puoliso, suku, vanhemmat, sisarukset, lapset, työkaverit, harrastekaverit, naapurit, kerrostalokyttääjät,
puolue, seurakunta, uskonnollinen yhteisö, viranomaiset, lääkäri, hoitajat, kotiavustaja, rikollisliiga, panot, poliisit, vakoojat, kiristäjät, mummot, vaarit, nuorisojengit, päihderiippuvaiset..
Vastaukset 5
Vanhimmat
Joskus anopit pyrkivät melkein kaiken päättämään lapsensa kautta. Toisinaan ystävät, seura ovat kovia manipuloijia, vaikuttajia, määrääjiä, jos heille antaa vaikutusvaltaa. Uskonystävät voivat
joskus jopa painostaa toisiaan, samoin poliitikot. Lähiympäristöissä voi myös olla erilaista julkista tai salaista painostusta, esim. maailmankatsomuksen, politiikan, ym. suhteen.
Minä saan päättää omista ystävyyssuhteistani itse, ja auta armias sitä ihmistä, joka kehtaa tulla minua määräilemään, kenen ystävä saan olla ja kenen en. Minulla on oikeus päättää, vaikka valintani olisivat vääriä.
Olen huomannut myös sen, että ystäväni (vaikka perheellinen onkin) saa päättää kenen kanssa hän aikaansa viettää. En ole kuullut kertaakaan, että miehensä olisi sanonut jotain pahaa hänen ystävistään (muistakaan kuin minusta). Hyvä juttu näin.
Minä päätän itse ystävistäni. Aiemmin ei ollut niin, mutta ei siitä nyt sen enempää. Ystäviä ei voi mielestäni olla kauhean monta aitoa ja oikeaa. Itselläni on kaksi, joihin voin luottaa täysillä.
Ystävään pitää voida ennen muuta luottaa.
Ystävä on sellainen, jolta saa tarvittaessa apua ja tukea, ja jolle antaa apua ja tukea taas vastavuoroisesti itse. Ystävä ei hylkää, eikä petä lupauksia.
Ystävyys on kaksisuuntainen tie, ja ystävyyttä pitää vaalia. Se, jolla menee paremmin (henkisesti, taloudellisesti tai miten vain) auttaa sitä jolla menee huonommin, ja päinvastoin.
Ystävyys on tarvittaessa ja - mahdollisuuksien mukaan - myös ihan konkreettisia tekoja, ei vain tyhjiä sanoja.
Niin ei saa olla, että vain toinen aina kaataa huolien laskiämpärin, ja toinen vastaanottaa sen. Sitä kutsutaan hyväksikäytöksi.
Hyväksikäyttöä ystävyydessä ei ole.
Ystävä pitää yhteyksiä, oma-aloitteisesti. Ei odota vain toiselta soittoja, meilejä, käyntejä.
Tosi ystävälle voi periaatteessa ja hädän hetkellä soittaa vaikka keskellä yötä.
Ystävää ei voi valita muut tahot.
Ystävä näkee ja vaistoaa jos asiat ei ole ok, plus tekee asialle jotain.
..isoja, rankkoja, vaikeita asioita toisen elämässä, joille ystävä ei voi tehdä mitään. Se turhauttaa joskus. Mutta ainakin tälle ystävälle voi olla olkapäänä ja kuuntelijana, kunhan muistaa, että ystävän huolet ei ole omia huolia, eli ei liikaa yritä miettiä ratkaisua ongelmiin, joissa ei voi auttaa.