Kun arvostettu kirjalija sanoo mediassa, että asiat tulee nähdä kauniina, sillä on voimakas vaikutus ihmisiin. kaunisatkin tulee nähdä, mutta jatkuvana valheena se on rasitus ihmisen mielelle.
Itse olen sitä mieltä, että tämä on tietynlaista skitsofreniaa, paha piilotetaan maton alle. En kuitenkaan ole prutaalin ja inhorealismin kannattaja. Asioita voidaan puhua asioiden oikeilla nimilla ja niin, että siinä nähdään oikeasti se mitä on.
Negatiivistenkin ja todellisten asioiden esilletuonti opettaa ihmsiä näkemään totta ja vähentää huomattavasti umpioituneen kansan mystisiä kertomuksia kehonkielessä ja siten sortopolitiikan vähenemistä. Kerromme vain suoraan, jos joku mäntti raiskaa, nyrkittää, kivettää, tai heittää herjaavaa huulta. Täten puolustamme hyviä kaytöstapoja, otamme käyttöön anteeksiannon ja -pyynnön toimintaa itselle sisäisenä ja toisille julkisena.
Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu että suomalaiset eivät uskalla puhua edes rikoksista, ne salataan. Kotona, työpaikoilla ja muissa yhteisöissä vallitsee mielivallan teot. Tämä ahdistus puretaan heikompiin, nykyään kun ei ole edes julkista sylkykuppia, psykiatrit harvoin ymmärtävät, että vika ei välttämätä ole potilaassa, kun murtuminen tapahtuu.
On helppo vesittää tämä toden puhumisen vaatimus jokaisen ihmisen todellisuudella. Uskotaan, että se vie meidän mielikuvituksen katoon, mutta tällä ei ole mitään tekmistä mielikuvituksen kanssa, se toimii omana sarkanaan, aistit tallentavat sitä mitä on.
Siis Suomi puhumaan rehellisesti.
Itse olen sitä mieltä, että tämä on tietynlaista skitsofreniaa, paha piilotetaan maton alle. En kuitenkaan ole prutaalin ja inhorealismin kannattaja. Asioita voidaan puhua asioiden oikeilla nimilla ja niin, että siinä nähdään oikeasti se mitä on.
Negatiivistenkin ja todellisten asioiden esilletuonti opettaa ihmsiä näkemään totta ja vähentää huomattavasti umpioituneen kansan mystisiä kertomuksia kehonkielessä ja siten sortopolitiikan vähenemistä. Kerromme vain suoraan, jos joku mäntti raiskaa, nyrkittää, kivettää, tai heittää herjaavaa huulta. Täten puolustamme hyviä kaytöstapoja, otamme käyttöön anteeksiannon ja -pyynnön toimintaa itselle sisäisenä ja toisille julkisena.
Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu että suomalaiset eivät uskalla puhua edes rikoksista, ne salataan. Kotona, työpaikoilla ja muissa yhteisöissä vallitsee mielivallan teot. Tämä ahdistus puretaan heikompiin, nykyään kun ei ole edes julkista sylkykuppia, psykiatrit harvoin ymmärtävät, että vika ei välttämätä ole potilaassa, kun murtuminen tapahtuu.
On helppo vesittää tämä toden puhumisen vaatimus jokaisen ihmisen todellisuudella. Uskotaan, että se vie meidän mielikuvituksen katoon, mutta tällä ei ole mitään tekmistä mielikuvituksen kanssa, se toimii omana sarkanaan, aistit tallentavat sitä mitä on.
Siis Suomi puhumaan rehellisesti.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.