Poistin aikaisemman ketjun, koska teistit terrorisoivat sen rikki. Toivon nyt kohteliaasti, että ei-ateistit voisivat pitää itsensä kurissa ja pidättäytyä vastaamasta tähän kyselyyn,
kerran se on selkeästi suunnattu
vain ateisteille.
Alkuperäinen viesti:
Oli keskustelua aikaisemmalla topicilla
ateistien mahdollisista ei-persoonallisista jumalkokemuksista/uskomuksista, koska postiivinenkin (eli HC-) ateismi kieltää vain persoonallisen jumalan olemassaolon.
Mitenkäs on, arvon palsta-ateistit,
mikä on kantanne
ei-persoonalliseen jumalaan?
kerran se on selkeästi suunnattu
vain ateisteille.
Alkuperäinen viesti:
Oli keskustelua aikaisemmalla topicilla
ateistien mahdollisista ei-persoonallisista jumalkokemuksista/uskomuksista, koska postiivinenkin (eli HC-) ateismi kieltää vain persoonallisen jumalan olemassaolon.
Mitenkäs on, arvon palsta-ateistit,
mikä on kantanne
ei-persoonalliseen jumalaan?
Vastaukset 38
Vanhimmat
Olen ehkä enemmän agnostikko kuin varsinainen hc-ateisti, mutta olen joskus mielessäni pyöritellyt tällaista:
Mikä on läsna aina ja kaikkialla? Mitä ilman mitään ei koskaan tapahdu? Mikä täyttää kaiken alusta loppuun?
Vastaus: Aika
Lisään pönttöön "syyn ja seurauksen" ja viskaan tikun perään. Katsotaan mitä tapahtuu?
:D
No vais, niinkuin tuhotussa ketjussa mainitsin, tykkään kovin gaia-teoriasta, elämänvoimasta kaikessa ja kaikissa, jokaisen ihmisen jumaluudesta oman pikku kokemusmaailmansa suhteen. Mukavan demokraattinen ajatus :D kaikilla on valta vaikuttaa toisen ihmisen kokemuskeen mutta vain tuo ihminen itse voi hallita sitä ja muuttaa mielensä mukaan. Persoonan vahvuudesta riippuen... en tarkoita sitä että jokainen tuohon pystyisi, suuri osa ihmisistä tuntuu kovin sävyisästi noudattavan sääntöjä kunhan joku ne heille latelee, kyseenalaistamatta, onnellisina siitä että joku muu hallitsee. mikä tahansa tekee onnelliseksi :D joillekin se on hallinnon tuoma ruvallisuus.
Vastuu ja valta kulkevat samoissa käsissä. Niin kauan kuin molemmat huomioidaan, lopputulos on kehitystä.
***
menee jollain ajatuksen tasolla pieleen, koska aikaa ei periaatteessa ole, on vain tämä hetki, enempää meille ei ole luvassa! Meidän on elettävä nyt!
Mikä se tämä hetki sitten on ellei aikaa? *ei jummarra* ilman aikaa ei ole käsitystä siitä mitä on tai on olematta luvassa, tai mennyt tai tässä hetkessä, ilman aikaa on vain... möllöttävä materia. :D
***
ongelmallinen juttu. Mitä pidätte sueuraavasta pohdinnasta:
Maailmankuulun matemaatikkomme Rolf Nevanlinnan kansantajuisesta esityksestä "Suhteellisuusteorian periaatteet ” sain idean seuraavaan ajatuskulkuun: Kuvitellaan avaruuteen piste (ulottuvuuksia sillä 0). Annetaan sen liikkua suoraviivaisesti , se piirtää viivan (ulottuvuuksia 1, pituus). Annetaan viivan liikkua kohtisuoraan suuntaansa nähden, se piirtää pinnan ,esim. neliön (ulottuvuuksia 2,pituus ja leveys). Annetaan pinnan liikkua kohtisuoraan tasoaan vastaan, se piirtää 3-ulotteisen tilavuuskappaleen, esim. kuution. Tästä eteenpäin emme voi kuvausta jatkaa, käsitettä ”kohtisuoraan tilavuutta vastaan” emme voi luontevasti hahmottaa. Näin voimme luoda 3-ulotteisia rakennelmia ja vertailla niiden osien keskinäistä sijaintia, muotoa jne. Mutta ne ovat liikkumattomia, staattisia rakennelmia. Miksi liike puuttuu ? Rakennelmissa ei ole aikaa, tuota salaperäistä neljättä ulottuvuutta. Aika vasta mahdollistaa sen, että partikkeli liikkuu: = on eri ajankohtina eri paikassa. Voisi kuvaannollisesti sanoa, että vasta aika luo elämän, biologinen olento on molekyylien, ja niistä koostuvien organismien liikettä ja muuttumista. Tästä on nyt luontevaa siirtyä ”henkimaailman” asioihin. Ajan tajuamisen suhteen olemme hyvin rajoittuneita, elämme ainoastaan nykyhetkessä , menneet ja tulevat tapahtumat ovat tavoittamattomissa. Voimme tietysti tallentaa historiaa valokuvin, äänittein jne. , mutta autenttinen tapahtumien kokeminen on peruuttamattomasti menetetty, samoin tulevat tapahtumat koetaan vasta sitten kun niiden aika on tullut. Unissa toistuvat usein menneet tapahtumat, väitetään myös että voitaisiin nähdä tulevia. Merkitseekö tämä sitä, että unitilassa kykenisimme irtaantumaan nykyhetkestä ja ainakin tietyissä rajoissa kokea menneisyyttä tai tulevaisuutta? Onko historia tallentuneena aikaulottuvuuden menneisyyteen ja tulevat tapahtumat valmiina aikaulottuvuuden tulevaisuudessa ?
Niin tämäkin pohdinta täytyi nöyrästi päättää vain kysymyksiin!
jakaisit tekstisi lyhyempiin kappaleisiin?
nyt jo pelkkä tekstimöntän katsominen
saa aikaan päänsärkyä,
vaikka aihe vaikuttaa mielenkiintoiselta =)
Käy välillä hieman pomputtelemassa palloa ulkona ja ehkä snadilla lenkillä, niin tuollaiset "möntät" ei päätä kivistä enään yhtään.
Ja sä tiedät että tämä ei ole mitään vittuilua, vaan ystävän neuvo :)
ainut liikenne tapahtuu pään sisällä, tai joskus paskalle tietokoneelta. toissapäivänä kävi itseasiassa silleen, että kakka tuli puoliks ulos, ja jos olisin noussu, niin se olis tietysti tullu kokonaan housuun. Ratkaisu? No istun yhä tässä koneella =O
ystävän läppä. Mikäli ei pallon pomputtelu kiinnosta ja tykkäät vain koneella istuskella, niin tokihan meidän tuo paskan saapuminenkin on otettava huomioon.
Suosittelen sinua sahaamaan reiän tuoliisi ja asentamaan sen alle vaikka jonkun kivan pienen korin (ei välttämätön), johon uloste sitten mukavasti tipahtaa (olettaen että olet kerinnyt housut jo valmiiksi jättämään päälle laittamatta)
Näin voit mukavasti viettää ns. paskavapaata nettailua. Tosin on se paskat housussaki ihan kivaa puuhaa, mutta jos niitä vaihtoehtoja hakis :)
Ei se sillon mikään jumala ole.
Sama kun alkaisi palvoa energiaa. "Ja niin he rukoilivat: Oi mahtava lämpösäteily lämmitä meitä näinä kylminä talvi-iltoina. Ja niin tapahtui ja kaikki ylistivät mahtavaa lämpösäteilyä" Vielä vähemmän järkeä, kuin persoonallisen jumalan palvonnassa.
Panteismin voinee tulkita ihan vaan niin, että käytetään sanaa "jumala" synonyyminä sanoille "maailma" tai "kaikki".
Tämä voi jopa olla käytännöllinen näkökanta vahvasti uskonnollisessa ympäristössä. Kun joku kysyy uskooko Jumalaan, voi vastata kyllä, kunhan ei rupea asiaa erittelemään tarkemmin. Kohteliasta ateismia siis. Turha pahoittaa uskovaisen mieltä ja hankkia itselleen ongelmia. Samaan lopputulokseen pääsisi tietenkin ihan yksinkertaisesti vain valehtelemalla, mutta ehkä tämä on joillekin helpompaa kuin tarkoituksellinen valehtelu.
Voi myös olla niin, että joillain ihmisillä on tarve ajatella, että kaikella on jokin tarkoitus. Maailman mieltäminen jumalalliseksi voisi täyttää tuota tarvetta. Tämä sopisi ihmiselle, joka pitää ajatusta persoonallisesta jumalasta älyllisesti epärehellisenä, mutta haluaa kuitenkin säilyttää ainakin mystiikan mahdollisuuden maailmankuvassaan.
Deismiä taas en itse oikein ymmärrä. Siinähän ajatellaan, että jumala loi maailman, mutta ei enää vaikuta sen tapahtumiin. Se on siis vastaus kysmykseen "Miksi maailma on olemassa?". Henkilökohtaisesti en vain ymmärrä miten tuollainen vastaus voisi tyydyttää ketään, koska ollaan heti ainakin kahden uuden kysymyksen äärellä: "Miksi tuo jumala on olemassa"" ja "Miksi se loi tällaisen maailman?"
minäkään:
"...jumala loi maailman, mutta ei enää vaikuta sen tapahtumiin..."
Tulee mieleen huolimaton jumala, ei kai vain lähtenyt luomistyön jälkeen hummailemaan !
Yksi etu deismillä tietenkin on: deististä jumaluutta ei voi tiede ajaa aukkoihin/nurkkaan, koska jo lähtökohtaisesti tuollainen jumaluus ei voi olla selitys millekään maailmankaikkeuden sisäiselle, havaittavalle asialle.
Teistit joutuvat muuttamaan jumalansa kuvausta sitä mukaa kuin opimme tuntemaan maailmaa paremmin.
kullakin etunsa ja haittansa. Kukahan ottaisi tehtäväkseen vertailutestin : edut / haitat,
hinta-laatusuhde, yhden tähden uskonto......
viiden tähden uskonto jne.
tulee moitteita: Uskoinnolla po. Uskonnoilla
sulle viittii vastata, arvon hihhuli, jos kerran dellaat ketjut?
koita nyt hyvä mies ryhdistäytyä.
taisit lukea ATEISTISEN vastaukseni edelliseen avaukseesi ja siksi poistit koko ketjun.
Toivottavasti
juttusi nyt vain ovat vain vähän outoa läppää, etkä
tosissaan viljele moisia naurettavuuksia.
Ei siinä mitään, saahan sitä satirisoida
jotakin vähä-älyisen oloista tyyppiä, toivottavasti et ole todellisuudessa sellainen =/
Jos joku pitää jotain puupölkkyä jumalana (jotkut tekevät niin), niin uskon sen pölkyn olemassaoloon, mutta en vain kutsu sitä jumalaksi.
olet tuon perusteella teisti. Joten jos lukisit hieman tarkemmin tuon avauksen ja antaisit ateistien vastata.
eräiden logiikan mukaan Einsteiniakin hihhuliksi yritetään duunata.
Mitäköhän Einsteinin oma logiikka olisi siitä mieltä?
Olen ateisti ja vaikka kuinka yrittäisit logiikallasi vääntää minusta teistiä, niin ongelma on logiikassasi, joka on epäjohdonmukainen.
sinulle.
Miten on teisti, jos uskoo puupölkyn olemassaoloon, mutta ei pidä sellaisia jumalina? Teismi edellyttää käsittääkseni uskoa nimenomaan johonkin/joihinkin persoonallisiin jumaliin, puupölkyistä ei erikseen kai mainita...
>>Mitenkäs on, arvon palsta-ateistit,
mikä on kantanne
ei-persoonalliseen jumalaan?>>
Minkälainen olento on ei-persoonallinen jumala? Mitä ominaisuuksia sillä on? Onko se jokin lentävä "henkikimppu" vai mikä?
" Mitä ominaisuuksia sillä on? Onko se jokin lentävä "henkikimppu" vai mikä? "
Ei se itse lennä, se on pannut ajan lentämään. Se on aikaulottuvuuteen luonut ohjelman, joka säätää koko universumin jokaisen atomin sijainnin kunakin ajankohtana alkaen kaukaisesta menneisyydestä päätyen kaukaiseen tulevaisuuteen.
Sen verran kelju se on, että sallii meidän todeta prosessista vain hetken kerrallaan, nykyhetken.
No, sallii se sentään meidän tietyissä tapauksissa
ennustaa tulevaisuuttakin kohtuullisella varmuudella: uskallanpa veikata, että maapallo pyörii huomennakin.
Terveisin: nimimerkki "Kaikkien janoisten ystävä"
"uskallanpa veikata, että maapallo pyörii huomennakin."
Toivottavasti pyörii. Koska jos se lakkaisi pyörimästä, vapautuva pyörimisenergia höyrystäisi meidät välittömästi.
Raamatun mukaan tosin noin on kerran käynytkin, eikä kukaan huomannut mitään muuta, kuin että aurinko oli päivän verran paikallaan taivaalla.
"Toivottavasti pyörii. Koska jos se lakkaisi pyörimästä, vapautuva pyörimisenergia höyrystäisi meidät välittömästi.
Raamatun mukaan tosin noin on kerran käynytkin, eikä kukaan huomannut mitään muuta, kuin että aurinko oli päivän verran paikallaan taivaalla."
Buddha meinasi pikkulapsena joutua pois varjosta ja auringon liikkeitä säädeltiin, ei maan.
Kaiffarin nahka ei palanut.
perusopetusten mukaan Buddha oli ihminen, ei jumala, koska jumalia ei ole (siis buddhalaisuuden mukaan).
No, onhan Libanonissakin kristittyjä jotka palvovat yhä Astarte-jumalatarta.
se on kumma tuossa kaverissa että vaikka oli ihminen niin silti aurinko kunnioitti.
Samoin se että kaveri heti synnyttään osasi kävellä, tosin unohtaen taidon kun lootuksenkukat vai mitkä ne nyt olivatkaan, lakkasivat kasvamasta hänen jalkojensa alle.
persoonaton jumala on tarpeeton, se voidaan aina käsitellä muuna kuin jumalana. Jumala-käsite on tarpeellinen vain jos jumala on persoonallinen.
Jumala-määritelmät ovat aina joko turhia, itsensä kanssa ristiriidassa, tai perustuvat todellisuudesta eristäytyneeseen uskoon.
tai persoonaton tuo jumala, niin kovin merkityksellisellinen se tuntuu olevan.
Merkityksellisen tarpeettomaksi tekeminen onkin jo hieman haastavampaa puuhaa. Onko se edes mielekästä?
Jumala saattaa merkitä joillekin paljon, mutta se ei ole peruste Jumalan olemassaolon puolesta.
Mielekästäkin on varmaan aika monelle, mutta kannattaa pitää mielessä ettei ajatukset ja sanat ole tosia.
Kukaan hobittitarujenkaan varaan yhteiskuntaa rakenna!
olemassaoloon ollenkaan, enkä sitä tee nytkään.
Pointtinani oli lähinnä tuo sinun linjaamasi; toinen tarpeeton jne.
Mutta sinullehan saa toinen olla tarpeeton, ei sitä tule kukaan sinulta kieltämään :)
"Mielekästäkin on varmaan aika monelle, mutta kannattaa pitää mielessä ettei ajatukset ja sanat ole tosia."
hmm..kyllä minun ajatukset ja sanat ovat tosia. Niiden merkitykset tulkittaessa vain muuttuvat.
Niin paljon on sitä isäjumalaa tarjottu hyvänä, vihaisena, kaikkitietävänä, siis ihmismäisiä piirteitä omaavana hahmona, jonka vieressä voi jopa istua, että sana jumala tuo ensimmäiseksi mieleen persoonallisen hahmon.
Mikä sitten on persoonaton jumala? Liittyykö se arkikokemukset ylittäviin elämyksiin, joissa minä jää sivulliseksi? Ehkäpä jumaluutta voisi löytyä ihmisen mielen takaisista syvyyksistä, tai ehkäpä kaikki elävä ympärillämme on sitä. Tarvitaanko kuitenkaan sanaa jumala loppujen lopuksi mihinkään.
kuunnelkaa!
Johtuisiko tämä koko sekamelska siitä, että puhutaan asiasta, jonka ymmärtämiseen ei kenelläkään meistä ole e d e l l y t y k s i ä ! !
Vertaus: Syntymästä saakka sokeille yritetään opettaa mitä värit ovat: Opettaja: "punaisen värin aallonpituus on noin 640 nanometriä"
oppilas a): "onko se pehmeää ?"
opettaja: "ei sitä niin voi kuvata"
oppilas b): "onko se kylmää ?"
opettaja: "ei sitä niin voi kuvata"
oppilas c) "onko se sileää ?"
opettaja: "ei sitä niin voi kuvata"
oppilas d) "MITÄ HELVETTIÄ SILLÄ SITTEN TARKOITETAAN ?? !!"
Minun kantani ei-persoonalliseen jumaluuteen on sama kuin persoonalliseen jumaluuteen: Turha ja perusteeton hypoteesi.