Voihan käppyrä,tänään mittaus päivä ja painoa tullu puoli kiloa takas,arghhhhh...........Koko viikon oli juhlaa juhlan perään et tietysti lähinnä ihme ettei enempää tullut.Ensimmäisen kerran koko laihdutus jakson aikana tuli painoa lisää.No nyt pitää sitten terästäytä et sais ens maanantaiks taas vaakaan paremmat lukemat.Mites muilla tehomimmeillä on mennyt?
Tehomimmit
tehomimmiks
4443
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itselläni on punnituspäivä tiistaisin, joten voin sitten huomenna kertoa tänne, että miten kävi... :)
Viikonloppuna oli synttärit ja kyllä kakkua meni ja sunnuntaina tehtiin lettuja oikein hillon ja kermavaahdon kanssa (ei ollut oikeaa kermavaahtoa vaan kevyempää vaahtoutuvaa vaniljakastiketta!). Sitten lauantaina lähdettiin vielä ulos ja siideristä ja lonkerosta tuli ekstrakaloreita. Saa nyt nähdä, että onko paino tippunut ollenkaan...
Sehän hienoa sinulle Tehomimmiks, että ensimmäinen plussalukema tuli vasta nyt ja sekään ei sulle yllätyksenä. Selvästikin laihdutuksesi on hallinnassasi ja sen vuoksi onnistumisesi on varmaankin taattu! Joten yksi plussaluku sinne tai tänne, jos kerta tilanne on hallussa! Montakos viikkoa olet laihduttanut ja miten on laihdutus edennyt?
Itselläni kaksi viikkoa takana ja alkupaino 77,9 kg, viime viikolla 75,6 (ekstranesteet ja pöhötys pois, siksi varmaankin noin suuri pudotus) ja huomenna nähdään että mikä on tämänhetkinen suunta!
laihduttanut" 4kk;tta.Ensimmäisen n.2kk;en aikana tippui 10kg ja ja nyt toiset kaks kuukautta lähtenyt vain 3kg joista nyt tuli puoli kiloa takas.Todennäköisesti teen nyt jotain väärin kun ei tipu enää:( Syön edelleenki samalla lailla kuin alussa(paitsi nuo juhlat)mutta kun ei tipu niin ei tipu.Tiedän että minulla on hyvä tilanne kun alku paino lähti pelkällä ruokavaliolla.Nyt kun saisin itteni liikkumaan niin vois lähteä taas tippumaan.Miks ihmeessä tuo liikunta voi ollakin niin vaikeeta:(
Itse kävin puntarilla tänään ja näytti 72 kiloa. En ole aikasemmin varmaan kuukauteen käyny puntarilla, kun muuton takia hieman rikki oleva heitettiin roskiin.
Luulen, että painan "normaalisti" enemmän, koko eilinen päivä kun meni vatsatautia sairastaessa niin vähän väkisinkin paino painu alas.
En saa itteäni niin millään liikkumaan.
Ei yhtään huvittais lähtä tuonne ulos edes kävelemään :(
Jotenkin sitä vaan sanoo itelleen, että jos sitä sitten ku on hoikempi niin askelkin on sitten kevyempi ja sit kehtaa liikkua...Mutta totuus taitaa olla se, ettei ilman liikuntaa pääse sinne hoikempaan elämään, saati sinne parempaan kuntoon.
"kevyitä" tuotteita oon kyllä onneks oppinu kaupasta ihan kiitettävästi ostamaan..Eilen ostin jopa sokeritonta kaakaojauhoa, kun teki niin mieli kaakaota :P
Mites muuten, millä ne saatte makeanhimon pidettyä kurissa?
Oletan, että olenette kohtalaisen nuoria eli alle 30 vuotiaita. Tuolla iällä ollaan vielä siinä mielessä onnellisessa asemassa, että luontainen aineenvaihdunta ei ole merkittävästi hiipunut ja liikunnan puute ei vielä vaikuta niin merkittävästi kuin jatkossa tulee olemaan.
Keski-iän lähestyessä ollaankin jo todellisten ongelmien edessä. Lukuista sairaudet saattanevat tuntua vielä nuorella iällä joltakin kaukaiselta, vanhuuteen kytketyltä asialta jolta voi ummistaa silmänsä.
Ongelmat pahenevat ja helposti vahinko on jo tapahtunut, ja ainoaksi keinoksi oireiden lievittämiseksi on aloitettava liikuntaharrastus väkisin. Tunnen muutaman henkilön joiden verensokerit ovat olleet pitkällä aikavälillä koholla ja lääkäri on määrännyt ruokavalion muutoksen sekä liikunnallisemman elämäntyylin. Yritykseksi on jäänyt molemmat.
Mielestäni on erittäin huolestuttavaa, jos liikunnan ja aerobisen, hengästymistä aiheuttavan pitkäjaksoisen kuntoilun aiheuttama rasitus koetaan niin epämiellyttäväksi, että sen välttämiseksi ollaan valmiita ottamaan vakavia sairauksia joiden oireet ovat aivan toisella levelillä ja näiden kanssa on sitten mentävä hautaan asti.
Kasvatus ja sen puute on mielestäni merkittävin syy huonoihin ruokailutottumuksíin ja liikunnan väheksyntään. Perheissä joissa liikuntaa dissataan ja einekset & pikaruoka on suosittua, ei ole mitään edellytyksiä saada senkaltaista kotikasvatusta joka ohjaisi lasta elämäntapoihin joiden korjaaminen ei vaatisi täyskäännöksiä sekä ehdottomuuksia. Lihavilla vanhemmilla on yleensä lihavat lapset ja kierre jatkuu siihen asti kunnes ylipaino ja huono fyysinen kunto estää hedelmöittymisen.
Joten vaikka nyt juuri ei huvita, niin jatkossa on pakko huvittaa. Siis sillä edellytyksellä, että haluaa ylipäänsä elää edes jollakin lailla ihmisarvoista ja itseäänkunnioittavaa elämää. D2-potilaana, nivelrikkoisena toistasataa kiloa painavana ei ole mikään helppoa. Ei edes selittelyt joiden mukaan kaikki johtui geeneistä.