suhteestani.. Alusta lähtien tuntunut, että ei tämä ole mun juttu, mutta olen sinikkäästi jatkanut ja uskonut että hyväksi (tunne sisimmässä) muuttuu.
Toinen oli kokematon ja kiltti. En halunnut jättää häntä (vaikka sisimmässäni niin halusin, koska hänessä on se oma herkkä puoli, joka minuakin kiehtoi. Oletan rakastavani häntä, vaikka hän ei ole elämäni mies tyyppiä. Välillä mietin, mitä tosi rakkaus on, vai onko se vain klisee juttu..
Voiko ihminen kasvaa yli oman sisäisen tuntemuksen, eli alanko joskus ajattelemaan eri tavalla, jos sitä sitkästi yritän. Me olemme olleet kimpassa jo kuitenkin seitsemän vuotta (emme asu vielä yhdessä, koska minulla vielä alaikäisiä lapsia), ja kunnoitamme syvästi toinen toisatamme.. tai ainakin niin oletan.
Minua herkästi ahdistaa toisen "viat" esim. viikonloppu kaljottelu, huomattava lihominen (n.20 kiloa suhteemme aikana) ja muutoinkin epävireinen suhtautuminen omaan kuntoonsa ja ulkonäköönsä. Muutoin mies on sosiaalinen ja älyllisesti terässä.
Olemme puhuneet naimisiin menostakin, mutta tuntuu että niin moni asia pitäisi muuttua ennen kuin olen oikeasti valmis siihen.. Haluan silti sydämestäni olla hänelle hyvä, enkä halua häntä loukata.. Olisin kiitollinen jos saisin vinkkejä ja ajatuksia teiltä lukijanai ;)
Toinen oli kokematon ja kiltti. En halunnut jättää häntä (vaikka sisimmässäni niin halusin, koska hänessä on se oma herkkä puoli, joka minuakin kiehtoi. Oletan rakastavani häntä, vaikka hän ei ole elämäni mies tyyppiä. Välillä mietin, mitä tosi rakkaus on, vai onko se vain klisee juttu..
Voiko ihminen kasvaa yli oman sisäisen tuntemuksen, eli alanko joskus ajattelemaan eri tavalla, jos sitä sitkästi yritän. Me olemme olleet kimpassa jo kuitenkin seitsemän vuotta (emme asu vielä yhdessä, koska minulla vielä alaikäisiä lapsia), ja kunnoitamme syvästi toinen toisatamme.. tai ainakin niin oletan.
Minua herkästi ahdistaa toisen "viat" esim. viikonloppu kaljottelu, huomattava lihominen (n.20 kiloa suhteemme aikana) ja muutoinkin epävireinen suhtautuminen omaan kuntoonsa ja ulkonäköönsä. Muutoin mies on sosiaalinen ja älyllisesti terässä.
Olemme puhuneet naimisiin menostakin, mutta tuntuu että niin moni asia pitäisi muuttua ennen kuin olen oikeasti valmis siihen.. Haluan silti sydämestäni olla hänelle hyvä, enkä halua häntä loukata.. Olisin kiitollinen jos saisin vinkkejä ja ajatuksia teiltä lukijanai ;)
Vastaukset 3
Vanhimmat
jos jokin asia pitää muuuttua ennenkuin olet valmis, et ole siihen valmis tämän miehen kanssa. tosiasia on, että mikään ei riitä, jos vaan ei riitä. muuttuipa tämä sama mies miten päin tahansa, hän ei riitä sinulle. jos olisit koskaan kokenut vastaavaa, tietäisit että se ei toimi silloinkaan vaikka toinen muuttuu.
eroa.
epävarma itsestäni ja johtuisko tämä siitä. Jos kuviot lapsuudessa eivät ole suoneet riittävää varmuutta omasta itentiteetistä, niin yritän kenties löytää ne puuttuvat palaset toisesta ihmisestä.
No silloinhan mun tarttee alkaa omaa itseäni tutkiskelemaan, hyvä etten ole Hyvää suhdettani sen takia katkaissu..
Nuo sinun ajatuksesi on kuin minun päästäni pari vuotta sitten! Herää jo, nyt täytyy tehdä asialle jotain!
Olin suhteessa Viisi Vuotta! Ja alunalkaen mietin että mitähän tästä nyt. Oli kyllä ihastusvaihe ja välittämisvaihe mutta lopputulos oli se että ihastuin toiseen, koska en ollut oikeasti rakastunut. Välitin ihmisestä, mutta se ei riittänyt. Seksikin jäi jossain vaiheessa kun minua ei vain sytyttänyt enää.
ei ole mitään oikeaa syytä suojella ketään olemalla jonkun kanssa vain myötätunnosta. Ei ja ei vielä kerran! Siinä pilaa vain molempien elämän.
Zemppiä sulle! Itse lopetin suhteen, siitä toipuminen kesti kauan mutta olen niin kiitollinen että uskalsin!
Nyt minulla on maailman ihanin poikaystävä johon rakastuin pienessä hetkessä ja tunteet senkun kasvaa! :)