Kysymys sinulle

Että jos kerran erotaan kuitenkin niin tulisiko parempi olo jos saisi vaikka hyppiä toisen päällä kengät jalassa jonkun etukäteen sovitun ajan? Että voisiko sen jälkeen jättää toisen rauhaan?

Ihan todella väsynyt kirjoitti:

Että jos kerran erotaan kuitenkin niin tulisiko parempi olo jos saisi vaikka hyppiä toisen päällä kengät jalassa jonkun etukäteen sovitun ajan? Että voisiko sen jälkeen jättää toisen rauhaan?

riitä varmaankaan jos toinen on ns. pilannut toisen melkeen koko loppuelämän ja haaveet ja toiveet..niitä nyt kun kuitenkin on joillakin ja ehkä joillain liikaakin mut minkäs teet.

Ihan todella väsynyt kirjoitti:

Että jos kerran erotaan kuitenkin niin tulisiko parempi olo jos saisi vaikka hyppiä toisen päällä kengät jalassa jonkun etukäteen sovitun ajan? Että voisiko sen jälkeen jättää toisen rauhaan?

Kyllä, olet oikeassa! Jos tutustuu vaikka Fisherin eroseminaarien teoriaperustaan, niin sieltä huomaat, että EROVIHA (varisnkin jätetyn puolella) on prosessiin kuuluva osa ja sekin täytyy läpikäydä, jos meinaa elämää jatkaa...

erovihaaja kirjoitti:

Kyllä, olet oikeassa! Jos tutustuu vaikka Fisherin eroseminaarien teoriaperustaan, niin sieltä huomaat, että EROVIHA (varisnkin jätetyn puolella) on prosessiin kuuluva osa ja sekin täytyy läpikäydä, jos meinaa elämää jatkaa...

se menee. toisilla se menee ohi hetkessä ja toisilla ei koskaan.

se ... kirjoitti:

riitä varmaankaan jos toinen on ns. pilannut toisen melkeen koko loppuelämän ja haaveet ja toiveet..niitä nyt kun kuitenkin on joillakin ja ehkä joillain liikaakin mut minkäs teet.

Itse jokainen ne haaveet ja toiveet pilaa. Itserakas paska syyttää omasta saamattomuudesta, kyvyttömyydestä ja lahjattomuudesta toista.

Sullakin taitaa olla 2 jalkaa ja kättä, kaikki sormet ja silmät sekä korvat tallella. Istutko kenties pyörätuolissa? Et. No vello siellä ja maiskuttele kakkaasi yön pimeinä tunteina. Kai se sisältöä tuo elämään.

näin... kirjoitti:

se menee. toisilla se menee ohi hetkessä ja toisilla ei koskaan.

Kai edes ymmärrät olevasi henkisesti sairas?

Ihan todella kyllästynyt kirjoitti:

Itse jokainen ne haaveet ja toiveet pilaa. Itserakas paska syyttää omasta saamattomuudesta, kyvyttömyydestä ja lahjattomuudesta toista.

Sullakin taitaa olla 2 jalkaa ja kättä, kaikki sormet ja silmät sekä korvat tallella. Istutko kenties pyörätuolissa? Et. No vello siellä ja maiskuttele kakkaasi yön pimeinä tunteina. Kai se sisältöä tuo elämään.

Menetit kyllä ihan asiallisen kysymyksesi pisteet tällä kirjoituksella, vaan tuskinpa se sinua kiinnostaa.

Ihan todella kyllästynyt kirjoitti:

Kai edes ymmärrät olevasi henkisesti sairas?

Ihan tottahan tämä on "toisilla se menee ohi hetkessä ja toisilla ei koskaan". Mikä saa sinut tästä päättelemään kirjoittajan henkisesti sairaaksi? Alkuperäisen kysymyksesi jälkeen kaikki kirjoittamasi kyllä herättää hieman kummastusta. Henkisestä tilastasi en mene silti mitään toteamaan.
Kerrohan vähän lisää (jos haluat), sinulla ei ilmeisesti kuitenkaan ole asiat ohan kohdallaan.

Ihan todella kyllästynyt kirjoitti:

Kai edes ymmärrät olevasi henkisesti sairas?

lääke on tuolloin sulta jäänyt ottamatta?

allekirjoitan mutta vaan miehenä. ettei menis ihan misetn yleistykseksi.

jotain käytöstapoja on jollei muuta ..? Ettet vaan opettais lapsiasikin kiukkuisiksi jalanpolkijoiksi.

sentään kirjoitti:

jotain käytöstapoja on jollei muuta ..? Ettet vaan opettais lapsiasikin kiukkuisiksi jalanpolkijoiksi.

Kyllä minulla käytöstapoja on, kiitos kysymästä. Enkä minä kovin kiukkuinen ole yleensä, joskus ei vaan jaksa olla sanomatta tiukasti, exälle (aiheesta). Ei ne lapset sitä silloin ole kuuntelemassa.

Exää kohtaan ei ole enää mitään tunteita, ei edes vihaa. Mutta, se mitä hän teki, siihen ei mikään oikeuta. Ehkä joskus unohdan sen asian, mutta ei mistään traumaattisesta kokemuksesta selviä sanomalla itselleen että 'ryhdistäydy'.

Olen luvannut suostuvani mihin tahansa järjestelyyn. Se ei auta. En ole tappanut. En ole pettänyt. Emme vain voineet elää yhdessä.

Ihan todella väsynyt kirjoitti:

Olen luvannut suostuvani mihin tahansa järjestelyyn. Se ei auta. En ole tappanut. En ole pettänyt. Emme vain voineet elää yhdessä.

psykiatrille.

oikealle kirjoitti:

psykiatrille.

Minähän se tässä psykiatria varmaan tarvitsen. Ehkä se kirjoittaa mulle nappeja, että kestän mielipuolen exän kiusantekoa loputtomiin. Niinhän tämä maa toimii.

Ihan todella väsynyt kirjoitti:

Minähän se tässä psykiatria varmaan tarvitsen. Ehkä se kirjoittaa mulle nappeja, että kestän mielipuolen exän kiusantekoa loputtomiin. Niinhän tämä maa toimii.

Kerrohan nyt vaähän tarkemmin. Loputtomiin kestämistä ei vielä voi tietää, mutta kaipa se nyt loppuu viimeistään silloin, kun lapset on täysi-ikäisiä?

Ota vaan itse pesäeroa ja pysy poissa sen katkeran rikkisateen alta. Hae lähestymiskielto, vie kunnianloukkaukset oikeuteen, hae lapsia itsellesi. En minä tiedä, miten sinua kiusataan, mutta eihän se reilua ole, eikä tämä edes oikeuta mihinkään, mutta kiusasitko sinä kovinkin pahasti alunperin?

Ihan todella väsynyt kirjoitti:

Minähän se tässä psykiatria varmaan tarvitsen. Ehkä se kirjoittaa mulle nappeja, että kestän mielipuolen exän kiusantekoa loputtomiin. Niinhän tämä maa toimii.

eiköhän tullu jo selväksi....