Se oli eräs tiistai-ilta suomi24:n treffisivulla, aika tarkalleen 6 vk:a sitten. Nim.merk. ssb lähetti flirttikutsun, jonka Insku hyväksyi. Flirtin takana oli mielenkiintoiselta NÄYTTÄVÄ mies jolle lähti chatkutsu ja hän vastasi :) Tuosta alkoi myöhään kestävä keskustelu jonka lopuksi vaihdettiin puhelinnumerot ja meseosoitteet. Seuraaavina päivinä keskustelu jatkui mesessä. Keskiviikko iltana sovimme, siis olimme tunteneet noin 24h että seuraavana vkl:na lähdemme vkl lomalle yhdessä.. okei.. to aamuna oli huone varattu ja sovimme että tapaamme vk:n päästä kun lähdemme reissuun. kuiten ei maltettu odottaa ja mies tuli 150 km:n päähän tapaamaan naistaan :) eikä taida kaduttaa kummallakaan. Vklloma oli onnistunut ja tunteet oli molemminpuolisia. Alkoi siis vakavaakin vakavampi seurustelu ja puheet yhteisestä tulevaisuudesta. "Inskulla" on 7v tyttö ja niin päätettiin et pakataan kimpsut ja kampsut ja muutetaan miehen luo. Mutta yllätys, netin ihmeellisestä maailmasta löytyi unelmien omakotitalo ja nyt seuraavat 25v tiedämme mitä maksamme :)
yhteinen omakotitalo viiden vk:n tuntemisen jälkeen
Nimetön
133011
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tunnet sitten tyypin? :) Toivottavasti polkunne jatkuu sen 25 viik.. ei kun 25 vuotta, vähintään.
Herää epäilys...onko tämä tarina totta.vai jonkun luoma feikki???????
Ettepä kauaa harkinneet. Toivottavasti arki ei astu kuvioihin liian aikaisin. Ihastmis/rakastumishuuma kun menee ohi, riittäkö rakkaus? Entä kun alkaa tulla niitä vikoja toisessa esiin, mitä ei alkuvaieessa näytetä?
Kylläpä sitä nyt ollaan niin ihastunutta ja naiivia, että :)
Suoraan sanottuna kuulostaa ihan pirun typerältä idealta. Noin lyhyessä
ajassa ei yksinkertaisesti opi vielä tuntemaan millainen toinen
ihminen oikeasti on. Jotkut onnistuvat siitä kiirehtimisestä
huolimatta, mutta useimmat eivät. Veikkaampa, että suurella
todennäköisyydellä "Insku" on viimeistään parin vuoden
päästä taas treffisivulla etsimässä uutta miestä.
Minua oikeasti ihmetyttää, että mikä ihmeen kiire teillä on,
jos kerran olette niiiin varmoja, että loppuelämä ollaan
yhdessä?
Miksi "Insku" erosi lapsensa isästä? Kai "Insku" muistaa myös
sen, että alkuhuuma ei kestä loputtomiin ja vasta sen jälkeen suhteen
kestävyys mitataan? Onko mitään, siis mitään järkeä ostaa
yhteistä omakotitaloa alkuhuuman aikana? En tajua, mutta
omapahan on elämänne. Saavathan ihmiset olla ihan niin naiiveja
kuin itse haluavat. Mutta pliis: Älkää sitten tulko tänne
itkemään, jos homma ei toimikkaan ja mietitte miten talovelat
ym. jaetaan.
Onneksi olkoon: tilaisuuteen kannattaa tarttua ja elää täysillä! Nauttikaa toisistanne, kesti onni sitten lopun ikää tai sen 2 v., jonka jälkeen saa talon myydä ilman ylimääräisiä veroja. - Jos tuo muiden maalailema ero joskus tulee, se vain tulee: talostahan aina jotenkin eroon pääsee - mikä siinä nyt olisi sen kummosempaa? Siis: JOS! ;)
Parempihan se on kokea edes jonkun aikaa täydellistä onnea kuin ettei omien pelkojen ja ennakkoluulojen vuoksi onnea ollenkaan!!! Vai?
Ekaluokkalaista lähdetään rehaamaan toiselle paikkakunnalle äipän uuden ihastuksen perään. Hyvä projekti.
No eipä asia ole ihan noin yksinkertainen, kun mukana
kuvioissa on jo 7v lapsikin. Onko muka hirveän fiksua lähteä
roudaamaan tuon ikäistä lastaan toiselle paikkakunnalle
kiireellä vain koska äippä on ihastunut? Mikä kiire?
Eikö voisi katsoa hiukan kauemmin, ettei tarvitse sitten katua?
Tuon ikäinen lapsi on jo koulussakin. Sittenkö irrotetaan lapsi
koulustaan, ystävistään jne ja rynnätään samaan taloon lähes
tuntemattoman miehen kanssa? Jos ero tulee, niin ei muuta kuin
lapsi taas vaihtamaan paikkakuntaa?
Eikö tämä olekaan keskustelupalsta? Saavatko tänne kirjoittaa
vain ne, jotka ovat täsmälleen samaa mieltä asioista?
Pitäisikö vain taputella päätä ja kehua, vaikka omasta
mielestä valinta olisi typerä? Niin että kun järjen äänen
piilottaa, niin kaikki menee hienosti?
Ei ole kyse siitä, että suhde olisi jotenkin väärin, vaan
siitä, että ainakaan minun mielestäni ei ole mitään järkeä
ottaa 25v lainaa lähes tuntemattoman ihmisen kanssa ja
vielä viedä heti lapsensa samaan asuntoon.
Käytännössä mies on vielä täysin tuntematon, vaikka nainen muuta
itselleen vakuuttelisi. Hänestä voi alkaa ilmenemään
myös sille lapselle vaarallisia piirteitä, vaikka nyt ihastuneena
olisikin ihq pihq.
Vituttaa kun moni äiti tuntuu unohtavan lapsensa edun heti kun
ihastuvat ja ryntäävät suinpäin suhteeseen.
Odottaisivat edes sen aikaa, että se ensihuuman "rakkaussokeus"
hiukan laantuu ja ihmisestä alkaa myös näkemään ne huonot puolet.
Mikä ihmeen kiire tuossa muka on?
Taitaa ruikuttajilla olla omakohtaisia kokemuksia asiasta?Kyllähän se näin on että kun omakotitalon on ostanu niin siinä on niin paljon yhteistä harrastusta ettei arjen heti luulisi tulevan vastaan,musta on hienoa että vielä uskalletaan tehdä isoja päätöksiä lyhyen tuntemisen jälkeen.Tuollaiseen"projektiin"kun ollaan lähdetty niin onhan siinä varmaan mietitty jo monet asiat valmiiksi,heillä on ainakin nyt päämäärää mihin pyrkiä ja kivaahan se on omaa maksaa pois ennenkuin kallista vuokraa jonnekkin betonihelvettiin...pidetään peukkuja teille.=)
tässä takavuosina ensihuumassa lähtenyt ostelemaan taloja, vuokraaminen riitti.
Huomasin jo alkukuukausina, et äijä oli mua kohtaa enemmän kuin ilkeä, suorastaan pirullinen.
Mutta onnea teille, minä ´jatkan unelmien täyttimisen etsimistä, edelleen ;=)
Ei kai kukaan oikeasti voi olla niin hullu ja tyhmnä, että muuttaa ventovieraan kanssa 5 vk:n
tuntemisen jälkeen yhteen???? Hei haloo.... Ei tarvitse sitten eron jälkeen tulla itkeen ja ihmetteleen tänne keskustelupalstoille, miksi niin kävi...
Joopase joo, oisko tuo nyt "alkuihastusta" arki kaivelee eteen jostakin kuitenkin. Miettimistä hetken lisää? Ja 25 vuoden laina, sanoisin pitkäksi, ite otin 15 vuoden ja on pitkä, takana jo kuitenkin 4 vuotta :)
Oikeestikko joku äiti lähtee täysin vieraan miehen luo lapsensa kanssa ??? Ei tollasessa ajassa ehdi toiseen tutustua. Minkäänlaista vastuuntuntoa, lapselle iso muutos viedä tutusta ympäristöstä ihastumisen takia. Kyllä sitä kerkii hitaammallakin etenemisellä ! Entä jos kaikki meneekin päin p....ttä, taas revitään lasta toiseenpaikkaan...Oikeen suututtaa että ihmiset on noin ajattelemattomia !
kuitenkin "hieman" tutustua?