Erehtyväisyys on inhimillistä, mutta kuinka tavallista on törmätä tarkistetuissa musiikinhistoriallisten teosten laitoksissa kardinaalimaisiin asiavirheisiin, joiden mukaan esim. 2 aiheiltaankin toisistaan poikkeavaa, draamalliselta ja musiikilliselta kakteriltaan toisilleen täysin vastakkaista teosta katsotaan identtisiksi, ts. että kysymyksessä olisi yksi ja sama teos, kuten vaikkapa eräässä "Oopperan historiassa" ilmennyt väite, Schubertin Alfonso ja Estrellan, III-näytöksisen romanttisen oopperan ja melodraaman Taikaharppu identtisyydestä, joka lienee alitajuisesti assosioitunut alkusoittokolmiodraama, joka näiden teosten välillä on eri historiallisina aikoina aivan satunnaisesti kulloisenkin vallitsevan maun mukaan esiintynyt, taikka joidenkin historiallisten henkilöiden nimien sekoittamisessa toisiinsa jne, sillä kirjoitusvirheillehän emme kukaan mahda mitään; sellaista vain sattuu, koska kirjoittaminen on yksinkertaisesti teknisesti työlästä, hankalaa ja vaivalloista ja vaatii tuhottomasti sorminäppäryyttä, jota kaikilla ei liiemmin aina ole.
Errare humanum est
Tieteilijä
6405
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Valitan, etten osaa vastata viestiisi, mutta onnittelut Euroopan pisimmän virkkeen keksimisestä.
Tekstiäsi lukiessani minun täytyy tunnustaa, että otsikointisi on todella osuva.
Ei niin ettenkö näkisi kyseisen kirjoittajan monia muita ansioita historiallisen tietoteoksen kirjoittajana, mutta kun sattumalta olen suuri Schubert-oopperoiden fanittaja luvallanne tietysti, ja satun tuntemaan nämä kaksi eri teosta kuin omat taskuni siitä saakka kun ne hyllyyni intohimoisesta aiheensween kohdistuneesta kiinnostuksesta tulin hankkineeksi, vuosien ajan mitä suurimmalla nautinnolla ja kunnioitusta säveltäjää kohtaan tuntien kuunnelleena, tiedän ettei yksikään sävel voisi kuulua mihinkään muuhun hänen teokseensa mieleni tehdessä hyväillä jokaista säettä yhä uudelleen. Melodraaman, ei laulunäytelmän, muuten erottaa oopperasta näyttömöteokena jo sitenkin, että siinä ei juurikaan esiinny sen perusluonteesta johtuen lauletavia soolonumeroita Palmerinin harppu-aarian muodostaessa erään huomattavanpoikkeuksen kaiken dialogioimisen ollessa lähinnä puhuttua massiivisesta herkkään lyyrisyyteen saakka yltävän orkesterisäestyksen päällä kuoronumeroita lukuunottamatta, jotka muodostavat teoksen draamallisen ja dramaturgisen sydämen.Tässä teoksessa on myös sitä paljon puhuttua draamallista voimaa ja iskevyyttä, jonka kyseinen kirjailija o myös katsopnut Schubertin ilmeiseksi puutteeksi vaikka myöntääkin hänen oopperoidensa musiikin melodisen viehätyksen, harmonisen kekseliäisyyden sekä lahkakuutensa aina Weberin Taika-ampujan saavuttaman kaltaiseen menestysteoksen luomiseen asti libretistin kyvyillä ehdollistettuna. Samainen muuten pätevä historioitsija näkee kumma kyllä toisin kuin eräs tietosanakirja draamallisen voiman puutteen haydnin oopperoiden heikkoutena, mikäli emme niihin mukaan lukisikaan muodoltaan museaalisia ja muumioituneita opera serioita.
Joku on vahingossa väittänyt että Schubertin Alfonso & Estrella ja Taikaharppu ovat sama teos, mutta se on paskapuhetta.
Monologeja, monologeja... Iiiik, YLEläiset ovat saapuneet!
"Schubertin oppera Alfonso ja Estrella jota kutsutaan myös nimellä Taikaharppu" on sitaatti eräästä muutoin pätevästä oopperan historia nimisestä tietoteoksesta, ei lainkaan huonosta sellaisesta, mutta koska minä en ole sinä etkä sinä minä, vaan minä olen minä, eivät nämäkään kaksi kronologisestikin eriävää ja epäidenttistä eri aikoina syntynyttä teosta voi olla keskenään identtisiä, taikaharpu, zwillinsgbruderin ohella se toinen schubertin näyttämöteos, joka sai kantaesitykensä säveltäjän elinaikana, on syntynyut legendan mukaan 2 viikossa, vuonna 1822,D 644 ja Alfonso ja estrella, ilman tilausta, kypsyi kaikessa hiljaisuudessa vuonna 1824-1825, yhteuistyössä libretisti franz von Schoberin kanssa Tirolissa, D 732.
Assosioin vuosiluvun aina säveltäjän ikään Schubertin tapauksessa, ja siksi mokasin. 1820 valmistui aikaharppu ja 1822 Alfonso ja estrella, ja kumpaisenkin alkusoitto on palvellut Rosamunde-näyttämäömusiikin alkusoittona eri aikoina.