...ja iloni oli suuri kun huomasin, että pystyn ostamaan vaatteita TAVALLISTEN IHMISTEN rekistä. Ei tarvinnut mennä "isojen tyttöjen" osastolle!
Olen viime vuodet inhonnut vaatteiden ostamista. Kun palasin alkuvuodesta työelämään, oli pakko ostaa muutama normaalin näköinen vaatekappale; kotiäitivuosien kollarit eivät oikein pelitä ihmisten ilmoilla. Vaatteiden sovittelu oli yhtä tuskaa. Olin täysin pihalla niin omasta ruumiinkuvastani kuin vallitsevasta muodistakin. Lopulta palasin kotiin kammottavien rytkyjen kanssa. Niihin sitten maastouduin koko kevään.
Nyt olen kuukauden aikana laihtunut kuusi kiloa, ja ne kaikki tuntuvat lähteneen vyötäröltä ja lantiosta. Kun on tällainen 162-senttinen pätkä, kuusi kiloa tekee ison muutoksen. Kuukausi sitten en mahtunut edes 46-numeron housuihin, mutta nyt sujahdin numeroon 40! Ah autuutta!
En vaan tiedä itkeäkö vai nauraa kun ajattelen, että tämä muutos muodottomasta möykystä edes etäisesti naisen muotoiseksi vaati vain yhden kuukauden. Jos olisin tämän tiennyt, olisin takuulla ottanut itseäni niskasta kiinni jo aikaisemmin. Mutta turha jossitella, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Toki pudotettavaa on vielä (normaalipainon yläraja on kuuden kilon päässä), mutta tämä hyvä alku kyllä motivoi melkoisesti. Ihanaa, kun ei tarvitse pukeutua lainapeitteeseen!
Kevyttä kesää kaikille!
Olen viime vuodet inhonnut vaatteiden ostamista. Kun palasin alkuvuodesta työelämään, oli pakko ostaa muutama normaalin näköinen vaatekappale; kotiäitivuosien kollarit eivät oikein pelitä ihmisten ilmoilla. Vaatteiden sovittelu oli yhtä tuskaa. Olin täysin pihalla niin omasta ruumiinkuvastani kuin vallitsevasta muodistakin. Lopulta palasin kotiin kammottavien rytkyjen kanssa. Niihin sitten maastouduin koko kevään.
Nyt olen kuukauden aikana laihtunut kuusi kiloa, ja ne kaikki tuntuvat lähteneen vyötäröltä ja lantiosta. Kun on tällainen 162-senttinen pätkä, kuusi kiloa tekee ison muutoksen. Kuukausi sitten en mahtunut edes 46-numeron housuihin, mutta nyt sujahdin numeroon 40! Ah autuutta!
En vaan tiedä itkeäkö vai nauraa kun ajattelen, että tämä muutos muodottomasta möykystä edes etäisesti naisen muotoiseksi vaati vain yhden kuukauden. Jos olisin tämän tiennyt, olisin takuulla ottanut itseäni niskasta kiinni jo aikaisemmin. Mutta turha jossitella, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Toki pudotettavaa on vielä (normaalipainon yläraja on kuuden kilon päässä), mutta tämä hyvä alku kyllä motivoi melkoisesti. Ihanaa, kun ei tarvitse pukeutua lainapeitteeseen!
Kevyttä kesää kaikille!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Se on hieno tunne. Mä jouduin vaihtamaan työvaatteet pienempiin kun vanhat olivat liian isot.
Sitä ihmettelen että mitä olet tehnyt että olet saanut laihdutettua noin paljon kuukaudessa?
Paljon kiloja on lähtenyt ?
Kuukaudessa on lähtenyt kuusi kiloa, ei mikään mahdoton määrä. Rasvaprosenttimittauksen mukaan kaikki lähtenyt on silkkaa läskiä ja nähtävästi juuri "omenani" kohdalta, joten siksi alaosan vaatekoossa on tapahtunut niin iso muutos. Ostin samalla reissulla myös puseron, mutta se on kokoa 44.
Mielenkiintoista, että kuuden kilon putoaminen on pienentänyt vaatekokoa noinkin paljon. Minä olen laihtunut suunnilleen saman verran, mutta en vielä pysty ostamaan edes yhtä kokonumeroa pienempiä vaatteita. Entiset ovat toki väljentyneet, mutta mitoitus vaihtelee niin, että yksi 44-kokoinen hame on aivan liian väljä, toinen juuri sopiva ja kolmas siltä väliltä. Sitä sopivaa hametta en viime kesänä pystynyt käyttämään ollenkaan (vetoketju meni juuri ja juuri kiinni, mutta vaate oli aivan liian tiukka).
Pari päivää sitten etsiskelin shortseja, mutta kaikki 44-numeroisetkin olivat liian tiukkoja!
kevään mittaan minäkin oon laihtunu noin 6 kiloa mut en oo kunnolla mahtunu vielä numeroa pienempään.Toki ei kyllä kiristä noi vanhat vaatteet niin pahasti.
"Mielenkiintoista, että kuuden kilon putoaminen on pienentänyt vaatekokoa noinkin paljon."
Usko pois, olin itsekin ihan ällikällä lyöty :D Eri vaatevalmistajien kokomerkinnöissä on eroja, joten ehkä osuin hiukan väljempään malliin..? Kyseessä on H&M:n housut, joista sovitin ensin kokoa 42 ja olin tosiaan pudottaa silmät päästäni kun huomasin, että ne olivat isot. Ja samasta kaupasta en muutama kuukausi sitten löytänyt MITÄÄN päälleni sopivaa muuta kuin sieltä isojen mallistosta.
"Sitä sopivaa hametta en viime kesänä pystynyt käyttämään ollenkaan (vetoketju meni juuri ja juuri kiinni, mutta vaate oli aivan liian tiukka)."
Minulla on myös nyt käytössä yhdet sellaiset housut, joita en viime kesänä saanut edes kiinni :)
Onneksi olkoon laihtumisesta!
Itse laihduin toissa vuonna huomattavan määrän ja silloin kun väsytti ja kylästytti laihduttaa niin sovittelin vanhoja vaatteita joihin alkoi mahtua. Suurin ilo oli kun pääsi ostamaan uusia, pienempiä vaatteita! Mutta täytyy kyllä sanoa että kyllä isommankin koon vaatteet voivat olla kauniita ja viehättäviä, jos olo niissä itsestä tuntuu siltä!
Tsemppiä seuraavaan vaatekokoon!!!!
Todella upeasti on sinullakin vaatekoko pienetynyt! Enköhän minäkin vielä tästä rutista itseäni soukemmaksi ;)
Millä konstilla olet saanut "vain" kuuden kilon pudotuksella vaatekokoa pienetymään noin paljon? Oletko jumpannut valtavasti?
Ite olen laihduttanut 20 kg ja koko on pienentynyt vain 54-56 -> 50-52
Hei,
Olen kyllä lisännyt liikuntaa, mutta en mitenkään valtavasti. Tavoitteenani on saada liikkumisesta iloa ja uusi elämäntapa, eikä veren maku suussa treenaaminen oikein sovi siihen :D
En itsekään oikein ymmärrä, miten tällainen pienentyminen on mahdollista. Mutta älä ihmeessä vähättele omaa hoikistumistasi - olet pudottanut hurjan määrän painoa ja vaatekokosi on pienentynyt huomattavasti. Onnittelut siitä!