En tiedä kuuluuko tämä tänne, mutta nyt kuuluu...
Eli, olen 22v ja tyttöystäväni on 20vuotias nuoren naisen alku. Olemme seurustelleet 4,5 vuotta ja yhdessä olemme asuneet n,2vuotta. Ongelma on siinä että meillä menee yleisesti ottaen ihan hyvin, mutta tyttöystäväni haluttomuus alkaa pikkuhiljaa ahdistamaan, oikeastaan on ahdistanut jo viimeisen vuoden mutta niin. Eli seksiä harrastamme kerran kuussa välillä kerran kahdessa kuussa ja kun mietin minkä ikäinen olen ja hän on niin en halua ainakaan itse elää loppuelämääni tietäen että seksiä tulee vain silloin kun hän haluaa. Joten olen pikkuhiljaa alkanut miettiä vieraissa käymistä, MUTTA oma sääntöni on aina ollut että pettämään en ala, enkä ikinä ole pettänyt. Moni ei varmaan oikein ymmärrä tästä täysin tilannettani, mutta oikeasti toisinaan olen aivan rikki tämän asian takia. Hyvät ystäväni joille olen puhunut asiasta ovat sanoneet että alkaisin itse pihtaamaan, eli kun hän haluaa niin minä en anna. No eilen yritin tätä, sanoin että sori tänään ei tule, jonka jälkeen mietin puoli minuuttia ja sanoin että ´no haluatko vielä?´ johon vastaus tuli että ´mitä et äsken halunnut.´ Kun on pitkään ilman ja silloin kerran kun saa, niin kyllä sen melkein haluaa käyttää, ikäänkuin vapaudut vankilasta kortin.
Tosiaan muuten meillä menee ihan kohtalaisen hyvin, mutta tämän yhden asian takia en halua edes miettiä enää yhteistä tulevaisuutta. Olen miettinyt aika paljon vaihtoehtoja tälle haluttomuudelle ja päällisinä asioina on mielessäni olleet, uskottomuus ja e-pillerit. E-pillereistä olen sanonut että vaihtaisi merkkiä tai lopettaisi kokonaan, mutta ei. Joten en sitten tiedä mikä siinä on?
Toivottavasti joku pystyy rohkaisemaan tai antamaan jotakin neuvoa, kiitoksia kuitenkin.
Eli, olen 22v ja tyttöystäväni on 20vuotias nuoren naisen alku. Olemme seurustelleet 4,5 vuotta ja yhdessä olemme asuneet n,2vuotta. Ongelma on siinä että meillä menee yleisesti ottaen ihan hyvin, mutta tyttöystäväni haluttomuus alkaa pikkuhiljaa ahdistamaan, oikeastaan on ahdistanut jo viimeisen vuoden mutta niin. Eli seksiä harrastamme kerran kuussa välillä kerran kahdessa kuussa ja kun mietin minkä ikäinen olen ja hän on niin en halua ainakaan itse elää loppuelämääni tietäen että seksiä tulee vain silloin kun hän haluaa. Joten olen pikkuhiljaa alkanut miettiä vieraissa käymistä, MUTTA oma sääntöni on aina ollut että pettämään en ala, enkä ikinä ole pettänyt. Moni ei varmaan oikein ymmärrä tästä täysin tilannettani, mutta oikeasti toisinaan olen aivan rikki tämän asian takia. Hyvät ystäväni joille olen puhunut asiasta ovat sanoneet että alkaisin itse pihtaamaan, eli kun hän haluaa niin minä en anna. No eilen yritin tätä, sanoin että sori tänään ei tule, jonka jälkeen mietin puoli minuuttia ja sanoin että ´no haluatko vielä?´ johon vastaus tuli että ´mitä et äsken halunnut.´ Kun on pitkään ilman ja silloin kerran kun saa, niin kyllä sen melkein haluaa käyttää, ikäänkuin vapaudut vankilasta kortin.
Tosiaan muuten meillä menee ihan kohtalaisen hyvin, mutta tämän yhden asian takia en halua edes miettiä enää yhteistä tulevaisuutta. Olen miettinyt aika paljon vaihtoehtoja tälle haluttomuudelle ja päällisinä asioina on mielessäni olleet, uskottomuus ja e-pillerit. E-pillereistä olen sanonut että vaihtaisi merkkiä tai lopettaisi kokonaan, mutta ei. Joten en sitten tiedä mikä siinä on?
Toivottavasti joku pystyy rohkaisemaan tai antamaan jotakin neuvoa, kiitoksia kuitenkin.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Käy kattoon näiden gottisten messutyttöjen kuvia, niin kyllä lähtee haluttomuus!
http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/jyg14 teemu-portraits.html
Ihan kiva, mutta ei nää taida ton muijafrendiä kauheesti piristää!
minusta sinun kannattaisi puhua asiasta tyttöystäväsi kanssa muutta hienotunteisestiettei hän anna sinulle vain sen takia kun painostat häntä,olette olleet niin kauan yhdessä että voitte kyllä puhua mistä vain:)voi olla että hän on niin väsynnyt päivän jälkeen mutta voit tietty ehdottaa teidän sänky puuhiin jotain uutta joka innostaisi,ja kyllä ne pillerit vie titty haluja..
seksiä. Sinä haluat, ja ikäsi huomioon ottaen en ihmettele että haluat. Ihmettelen että ylipäätään kestät tuota. Lisäksi teillä naidaan selvästikkin "armosta", eli silloin kun tyttöystävä toteaa että kai se on pakko naida ettei voi väittää ettei teillä olisi seksiä ollenkaan.
Et kertonut millaista seksi on, vai oletko siinä vaiheessa jo niin puutteessa kun saat että aivan sama?
Vieraissa käyminen ei tule ongelmaa poistamaan, ihan sama on sitten erota heti. Mutta en kyllä tajua miten haluttoman naisen voi saada haluamaan jos se ei halua (mainittakoon että olen nainen ja itsekkin ollut joskus haluton).
Väittäisin että naisen yleisimmät haluttomuuden syyt ovat tässä:
- huono seksi. Ei kai sitä halua kukaan.
- lapset. Niitä teillä ei ole.
- rakkauden loppuminen. Harva mies tajuaa edes ajatella että näinkin voi naiselle käydä. Kyllä käy.
- E-pillerit. Tehokkaita hormonitoiminnan vaimentajia.
- fyysiset kivut. Näitä on paljon, varsinkin SIELLÄ. Ei kai huvita jos se sattuu.
Nuo olivat omakohtaisia kokemuksia. Ai niin:miehen huono hygienia. Tai että mies on yleensäkkin idiootti tampio. Mutta ei kai sellaisia muutenkaan katsella?
No millaista seksi on? Seksi menee näin että minä vonkaan 3-6vk, sitten kun saan niin ensin laitan tyttöystäni tulemaan ja sitten se olen minä joka siinä mitään tekee... Muutama poikkeuskin on ollut joskus. Mutta lähinnä noin se menee. Ja joskus se oli siitä kiinni että se sattui, mutta viimeiseen vuoteen se ei ole ollut kuulemma siitä kiinni, ei vaan haluta?
Juu kiitos kuvista, oli ihan hyviä, mutta eipä ne taida tyttöystävääni kauheasti lämmittää... he.. Olen yrittänyt puhua asiasta, mutta vastaus on lähes aina että mä en muusta halua kuulemma puhua. Viimeisenä 6kk en ole enää jaksanut puhua asiasta juurikaan, kun ei se mitään auta.
enemmän lähisyyttä ja hyvänäpitoa ja sitä että niitä rakastetaan. jos kaikki on muuten hyvin niin sillon se seksikin on kuvioissa ihan automaattisesti..
Mutta jos läheisyys puuttuu niin se vaikuttaa ekana seksihaluihin. :(
Niin, vaikea sitä on ulkopuolisena sanoa syytä tilanteeseesi, mutta todennäköisesti syitä on useita. Kirjoitustasi lukiessani ajattelin heti aluksi, että taas yksi e-pillereiden uhri. Pillerit ovat varmasti monella syynä haluttomuuteen. Hormonaalisella ehkäisyllähän naisen elimistö huijataan luulemaan, että nainen on koko ajan raskaana! Ja tunnetusti monet oikeasti raskaana olevat naiset kärsivät samasta vaivasta. Kokemuksesta voin kertoa, että jos yksi merkki haluttomuutta aiheuttaa, sitä aiheuttavat kaikki, ja sama koskee kaikkia hormonaalisia ehkäisykeinoja, ei vain pillereitä :/ Ts. merkin vaihto tuskin auttaa, voihan sitä tosin aina kokeilla.
Mutta sitten ihmetyttää se, että vaikka sinä olet itsekin tullut ajatelleeksi tätä ja olet jopa ehdottanut pillereiden lopettamista, tyttöystäväsi ei halua tehdä asialle mitään. Voihan olla, että hänen mielestään seksinne on arkipäiväistynyt ja käynyt vähän tylsäksi, kuten usein pitkässä suhteessa käy. Ts. syitä voi olla muitakin. Minusta sinun pitäisi kuitenkin vielä ihan vakavasti keskustella asiasta hänen kanssaan ja yritä saada hänet kokeilemaan edes joidenkin kuukausien taukoa pillereihin. Ei luulisi että hän siinä mitään menettää! Ainakin selviäisi, onko syy niinkin yksinkertainen kuin pillerit, vai onko taustalla jotain muuta.
Eikös kannattaisi nostaa kissa pöydälle? Jos haluat olla mahdollisimman hienotunteinen voit avata kysymällä: "Mitä teen väärin?" tai "Olenko loukannut sinua jotenkin?"
Nämä asiat voi aina esittää useammalla tavalla. Voi aloittaa suoraan riidan: "Mä en enää jaksa sun pihtaamista" tai pyrkiä kohti jotain positiivista: "Mä rakastan sua niin paljon. Oot mun mielessä ja tahtoisin rakastella sun kanssa useammin."
Kirjoituksestasi saa vähän sellaista kuvaa, että seksuaalinen romantiikka suhteessanne on mennäänköpanemaan-osastoa ja esileikki alkaa suorilla ehdotuksilla yhdynnästä. Tähän kannattaisi puuttua.
Olemme vaimokkeeni kanssa samaisessa tilanteesas, erona että meillä on 2 lasta ja ymmärrän tämän väsyttävän emäntääni paljonkin. Seksin vähentyminen alkoi kuitenkin jo aikaisemmin kuin edes hän alkoi odottamaan ensimmäistämme. Tätä ongelmaa on nyt ollut meillä 4 vuotta. hän ei käytä e-pillereitä, olen osoittanut rakkauttani hänelle (läheisyydellä, halimisella, pikku lahjoilla, kertomalla tunteeni yms.) Ehkä meilläkin syynä on se että tarjoan hänelle huonoa seksia vaikka koitan "lämmittää" häntä jo päivän mittaa ja iltaisin. käyn suihkussa, pesen hampaani ja ajan partani jotta ei pistele.
Pitkän parisuhteen persukivi on rehellisyys sekä läheisyys mutta kyllä mielestäni myös seksi kuuluu toimivaan parisuhteeseen. En välttämättä haluaisi mitään päivittäin tapahtuvaa aktia mutta mutta.. Onko kenelläkään naisella täällä hieman vinkkiä miten saisi tuon vaimokkeen uudelleen syttymään.
yksi sana : e-pillerit.
merkkia vaihtamalla ei asia onnistu koska kaikissa on samat aineet.
ihmiset ovat olleet todella tyytyvaisia esim. kierukkaan, jossa ei ole hormoneita. synnyttamattomille laitetaan kylla , tosi pienikokoisia, vaikka vanhat ennakkoluulot on voimissaan laakareiden keskuudessa (kaikki ei osaa asentaa kun pillerit on monopoliasemassa).
ehkaisyteho pillereiden luokkaa.
ala nyt pettamista mieti, vaan keskustelkaa asiasta! kehoita tyttoasi lukemaan parit ketjut kierukasta, esim taman saitin ehkaisypalstalla seka cosmon nettifoorumilla.
ihmettelempä että miten olit eka m22 ja seuraavaksi m20..nuorenitko kahdella vuodella vai mitä.
Höpö höpö, ei ole aina mitkään e-pillerit tms.syynä jos nainen ei halua. Ja jos haluttomuutta esiintyy, ei siinä mitkään sytykkeet tai viritykset miehen puolelta enää auta. Koska syy on aivan yksinkertainen: Nainen ei enää rakasta miestä! kiintymästä ja tykkäämistä voi jollain tasolla vielä olla, niin ja sitä tottumusta toiseen, mutta ei sitä oikeaa rakkautta miten nainen miestä rakastaa. Ja koska ei enää rakasta miestä, ei haluta Rakastella! Koska rakastelu ja lähellä olo, toisen hyvänä pito liittyy ilman muuta rakastamisen tunteeseen. Sori vaan kaikki miehet, mutta tämä on se kylmä totuus! Joko kärsitte tälläisessä suhteessa puutostaudista vuodesta toiseen, tai vaihdatte rohkeasti naista ja koko elämäänne!
Olisihan se hienoa jos voisi vaihtaa tuota vaimoa kuin autoa. Meillä kuitenkin on 2 lasta joita rakastan aivan pohjattomasti. Asia on todennäköisesti juuri näin ettei vaimokkeeni minusta enään välitä tuolla tasolla. Harmi vain kun jokapaikassa kaikki poraa että mies juoksee vieraissa tai muuten vaan on välinpitämätön. Tässä topicissa on nyt 2 karjua jotka taasen eivät haluaisi lähteä "uudelleen kalaan". Ainakin omasta puolestani voin sanoa että rakastan ja kunnioitan vaimokettani.
Noh ans kattoo josko joku jonkun neuvonpalasen osaisi antaa.
enää neuvot auta, niinkui edellinen jo sanoi! siis, jos asia on niin että naisesi ei halua sinua enää, seksuaalisesti siis.
ei kai auta kuin kysyä tuota naiseltasi suoraan. (vaikeaa varmaan, enkä tiedä pystyykö vaimosi sitä sulle päin naamaa sanomaan)mutta ei tuohon muuten tule selvyyttä.
sinä muutoin vain turhaan kuvittelet että saat naisesi halut heräämään. voi käydä ilmi että se onkin mahdotonta.
sitten tietty naisella voi olla kaikenlaisia traumoja. esim. ei pidä itseään haluttavana... on kokenut jotain ikävää esim. lapsuudessa. nämä seikat voivat myös vaikuttaa. tai jos nainen on arka, niin vaikuttaa ainakin siihen että ei rohkene tehdä aloitetta seksin suhteen.
seksin hulppea ylellisyys tulee naisella yleensä vasta lähes keski-iässä. Siihen asti piileviä ja ah niin kuitenkin esiintyöntyviä haluja pidättelevät estot omasta vetävyydestä tai sen puutteesta (eli paaaaljon kehuja kehiin ja ylistystä), ja vaateet revetä yhteiskunnassa pätemisen, seksikkäänä pimuna olemisen ja (lapsen saamisen jälkeen) vielä täydellisenä äitinä olemisen suhteen.
Ja sitten on niitä joille seksi ei kuulemma vaan ole koskaan tärkeää. Niille nyt ei mitään voi.
loukkaantui todella, kun et halunnutkaan silloin kun hän tarjosi. Yhden kerran perusteella on tietysti vaikea sanoa, mutta mieti, että käyttääkö tyttöystäväsi seksiä kiristysvälineenä, ts. tarjoaa, jos haluaa jotain tai jos olet jo suorittanut jotain, mitä hän halusi. Silloin kyse on kaupankäynnistä seksuaalisuudella, ja sellaisesta ajatusmallista on hyvin vaikea päästä pois, ellei kaupankäyjällä itsellään ole kova motivaatio muuttua.
Tai sitten on mahdollista, että suhteessa on muodostunut jo niin vahvat seksuaalisen käyttäytymisen roolit, joissa sinä olet seksikoukussa ja hän se koukuttaja, ja sellaisia rooleja on hyvin vaikea muuttaa, elleivät molemmat osapuolet halua.
Seksuaalinen aktiivisuus muuttuu elämän aikana, mutta mieti oletko valmis odottamaan ehkä mahdotonta tämän tyttöystävän kanssa.
Ehkä hän nauttii tilanteesta jossa hän voi päättää milloin seksiä harrastetaan ja milloin taas ei. Puhu asiasta hänen kanssaan, ota "kissa pöydälle". Jos asiaan ei tule puhumalla toivomaasi muutosta, mielestäni sinun ei kannata jatkaa suhdetta, koska et kai tosiaankaan halua pilata elämääsi sellaisen kanssa jolla ei ole samat sävelet. Älä petä, sano ennemmin kerralla suhde irti.
Mulla oli samoja ongelmia halujen suhteen vielä n. pari vuotta sitten (olen nyt "huikeat"23 vuotta) ja ajattelin, että seksi ei ole niinkään tärkeää suhteessa. Seurustelin tällöin jo itseäni 10 vuotta vanhemman miehen kanssa..En tiiä mitä tapahtu, mutta totesin reilun vuoden seurustelun jälkeen, että seksi todella kuuluu parisuhteeseen ja se on tärkeää miehelle (ja molemmillekin).Ennen tätä pidin siis pelkkää läheisyyttä tärkeänä, mutta jossain vaiheessa tajusin..Eli voiskos sanoa näin yleistetysti, että jos naisille puhuminen tunteista ja muu "hömppä" on tärkeää niin miehille on samanlailla seksi. Sano muijalles, että jos seksiä ei heru useemmin niin ei suhteestakaan tuu pitemmän päälle mitään!N23
Sillon, kun seksi pelaa suhteessa on sen merkitys 10%.
Mutta jos se ei pelaa, niin se on 90%.
Tämä on niin totta.
Tuohon nimimerkin vaihtoon sen verran aluksi, että en edes itse huomannut sitä.
Mutta kiitoksia kaikille vastanneille ja täytyy nyt ilmeisesti nostaa se kissa vielä kertaalleen pöydälle ja yrittää sanoa asiat niinkuin ne on.
Kiitoksia suuresti vielä kertaalleen!!!
Ainakin omasta puolesta voin sanoa, että tärkeää naisen halujen kannalta on yhteinen aika,läheisyys ja hyvänäpito ja se, ettei aina mennä sen latistavan etukäteisehdotuksen mukaan, vaan seksiin enemmänkin ajauduttaisiin mukavan päivän päätteeksi/aikana.
Uskoisin, että monelle haluja syövänä ongelmana on kiireinen elämäntyyli: töiden ja muun hässäkän jälkeen on niin väsynyt, että seksi jää monesti viimeiseksi ajatukseksi, varsinkin jos parisuhteelle on muutenkin liian vähän aikaa.
Asian esille ottaminen on myös vaikeaa, kun haluton osapuoli helposti näkee asian käsittelyn syyttelynä ja lopputuloksena on puolustusreaktio.
Yrittäisin ensin yhteisen ajan järjestämistä ja läheisyyttä, hierontaa, halailua jne. ilman, että se joka kerran johtaisi aktiin. Nainen lämpenee paljon hitaammin kuin mies ja yllätysmomentti ylläpitää haluja, kun ei ole varmaa johtaako läheisyys seksiin.
Tietysti asiasta pitää myös puhua, mutta aluksi olisi hyvä keskittyä keskustelemaan siitä, onko teillä kaikki asiat TODELLA kunnossa ja panostatteko riittävästi aikaa toisiinne.
Tätä keskustelua lukiessa tuli monta tuttua asiaa vastaan. Itse olen hieman alle kolmekymppinen mies ja olen ollut rakkaan avokkini kanssa yhdessä puolenkymmentä vuotta. Meillä meni suhteen alussa seksissä vähän aikaa melko hyvin, mutta kokemattomuudestani johtuvan sähläämisen ja muutaman epäonnistumisen jälkeen nainen otti itseensä ja kehitti jonkinlaisen trauman, ja sen jälkeen seksistä on saanut vain haaveilla. Hänen mielestään seksi on tylsää, ei tunnu kivalta, kuulemma en osaa tehdä asioita oikein, ja niin edelleen, vaikka suhteen alussa jutut olivat ihan päinvastaiset.
Vuosien mittaan on yritetty kaikenlaista keskustelua, läheisyyttä, silittelyä, halailua ja kaikkea muuta yhteistä ei-seksuaalisessa ja seksuaalisessa mielessä, mutta mikään ei ole auttanut. Tuo ylempänä nimimerkin "syitä" kirjoitus on mielestäni hyvä. Asioiden tulisi mennä niin, että seksi ei ole itsestään selvää, vaan se tulee naiselle hieman yllätyksenä. Meillä ongelma on siinä, että nainen torjuu kaikki aikeeni jo niin alkuvaiheessa, että seksi ei ole tullut vielä edes omaan mieleeni. Koskaan en pääse lähellekään sitä, että olisi luontevaa ehdottaa jotain enemmän kuin sohvalla vierekkäin istumista.
Lienee tarpeetonta kertoa, että millaiseen turhautumiseen tällainen johtaa. Varsinkin kesäisin tuntuu, että puutteen takia tulee hulluksi. Naista ei kuitenkaan voi vaihtaa kuin autoa, kuten ylempänä jo todettiin, enkä halua pettää puolisoani. Olen yrittänyt suostutella puolisoani "korjaamolle", esimerkiksi parisuhde- tai seksuaaliterapiaan ja suunnilleen kaikkeen mahdolliseen, mistä voisi olla jotain apua, mutta kaikki johtaa vain torjumiseen. Omat lähestymisyritykseni ja keskusteluyritykseni ovat olleet kai liian painostavia, kun nainen vaikuttaa menevän aina vaan enemmän lukkoon ja etäiseksi. Keskusteluja on vaikea käydä siten, että ne eivät olisi painostavia ja eivät johtaisi puolustusreaktioon, koska lähtökohta on aina se, että mies haluaa naiselta jotain mitä nainen ei halua. Ja kun jääräpäinen nainen on päättänyt vakaasti olla haluamatta jotain, niin keskustelut menevät riitelyksi jo ennen kun jutustelua on kunnolla saatu alkuun.
Mikä siis neuvoksi, jos toinen osapuoli on torjuu kaikki seksiin liittyvät lähestymisyritykset, eikä suostu mihinkään mikä voisi korjata tilanteen? Onko kellään neuvoja tällaiseen tilanteeseen, kun seksiasiat ovat täydellisen lukossa?
Sekin ihmetyttää, että miksi seksiä haluava osapuoli joutuu aina kärsimään toisen haluttomuudesta. Miksi haluttomuus on jotenkin merkittävämpää kuin haluaminen? Mielestäni seksittömässä parisuhteessa eläminen on ihan helvettiä, ja kun toisen mielestä seksi on vain tylsää, niin eikö sitä voisi antaa vaikka sääliseksiä edes kerran kuukaudessa? Silloin toinen olisi paljon onnellisempi ja tyytyväisempi, ja haluttomalla osapuolella olisi kuukaudessa yksi varttitunnin mittainen tylsä hetki. Haluasin mielelläni kuulla haluttomuudesta kärsivien tai kärsineiden kommentteja, että onko se seksi niin hirveän kamala asia, että tuollainen olisi ihan mahdotonta? Eihän se mitään täysin vapaaehtoista seksiä olisi, mutta ei sen puutteessa elävän osapuolenkaan tilanne ole mikään vapaaehtoinen valinta.
Jos naisesi ei suostu mihinkään mikä voisi tilannetta parantaa (esim. terapia), tilanne ei tule koskaan muuttumaan. Hän ei siis halua haluta. Hänelle ei asiassa ilmeisesti ole mitään ongelmaa.
Kysy itseltäsi oletko valmis elämään seksittömän elämän. Vaikuttaa siltä että tämän naisen kanssa se on edessä.
Jos vielä haluat yrittää, voithan asettaa vaihtoehdoiksi terapiaan menon tai eron. Silloin hänen tulisi viimeistään ymmärtää, että asia on sinulle oikeasti tärkeä eikä pelkkä satunnaisen harmituksen kohde.
Olen samaa mieltä kanssasi, että on kohtuutonta joutua elämään seksittömässä parisuhteessa vastoin tahtoaan. Muista että otat vastuun omista teoistasi: jos jatkat suhdetta eikä seksiä edelleenkään koskaan heru, olet osasi valinnut. Tylyä mutta totta.
Tuo yllä mainittu "terapia tai ero" vaihtoehtojen esittäminen haluttomalle puolisolle on kyllä käynyt mielessäni, mutta tuollainen pakottaminen johtaisi varmasti vain eroon. Ja eroa en halua muun muassa sen takia, koska tämä ongelma on yhdessä aiheutettu, niin tuntuisi kurjalta jättää toinen yksinään kärsimään sen seurauksista kenties koko loppuelämänsä.
Uskon kyllä, että haluttomuus on ongelma naisellenikin, mutta näistä asioista ei ole oikeastaan mitään toimivaa keskusteluyhteyttä. Näin olen päätellyt niistä satunnaisista kommenteista, mitä olen häneltä saanut. Keskusteluyritykset ovat hänen mielestään ahdistavia ja vaan huonontavat tilannetta. Itse en voi kuvitella, että miten tilanne voi mitenkään parantua, jos asioista ei voi edes keskustella... Puolisoni ei koskaan kerro tunteistaan ja lähes aina keskustelut ovat liiankin rationaalisia, joten hän kai ei halua, pysty tai uskalla kertoa asioista ja tunteistaan niin kuin hän ajattelee. Tuo ominaisuus tekee osaltaan tästä ongelmasta hankalan, koska en koskaan tiedä, että mitä toisen päässä liikkuu.
Onko neuvoja, että miten kannattaa keskustella tunteista ja muista jutuista sellaisen naisen kanssa, joka ei osaa tai halua keskustella tunteistaan?
Meillä sama tilanne, mutta toisinpäin eli mies ei halua seksiä ja minä kärsin ja ahdistun kun ei mulle riitä kerta viikossa. Syynä hänen haluttomuuteensa on kuulemma se, että olen niin mustasukkainen.. Mutta miten sellanen voi viedä seksihalut? Oon miettinyt myös eroa moneen kertaan, koska olen välillä niin onneton, mutta olisi itsekästä jättää toinen sen takia ettei saa seksiä tarpeeksi.
"olisi itsekästä jättää toinen sen takia ettei saa seksiä tarpeeksi"
Ziisus. _Kenen_ elämää elät? Ja mistä lähtökohdista? Eikö parisuhteen osapuolilla tulisi olla samanlaiset intressit elämän eri perustarvealoilla?
Tämä myös muille. Jos haluaa olla onnellinen, täytyy olla myös terveellisellä tavalla itsekäs.
Kyllä täytyisi saada osoittaa hellyyttä ja rakkautta ja myös saada vastaanottaa sitä.
siksi tunnen oloni turhautuneeksi... eikai se väärin ole?
kyse oli juuri siitä että haluaisin itsekin vastaanottaa hellyyttä ja tuntea olevani rakastettu ja mielestäni seksi kuuluu osana siihen.
Eli olemme isojen, tärkeiden asioiden parissa.
En ole mikään neuvoja ja itsekin tunneköyhässä pitkässä parisuhteessa, johon on alkanut tulla myös ikääntymiseen liittyviä ongelmia, mutta taivaan tosi on, ettei kukaan pysty yksin kahden ongelmia korjaamaan.
Jos haluaa tehdä töitä suhteensa eteen, on aloitettava omasta itsestä. Omaa käytöstä muuttamalla voi vaikuttaa ajan mittaan toiseen positiivisesti. Eli se "itseen meneminen", mikä vaatii itseltä aika ankaraa rehellisyyttä ja valmiutta luopua totutuista ajatusmalleista ja asenteista, on kaiken perusta.
Toisen voi opetella myös näkemään uudella tavalla. Oikeasti huomata, missä toinen on hyvä.
Niistä täytyy myös nöyrtyä antamaan positiivista palautetta. Voi antaa toiselle vinkkejä, että olisi valmis rakastumaan uudelleen.
Asioista puhuminen, niin vaikeaa kuin siinä alkuunpääseminen onkin, on myös perusedellytys muutokselle elämässä. Ja se toisen syytteleminen - siihen ei pidä sortua. Toiselle pitää antaa puhuessa (myös huutaessa;)) suunvuoro ja muistaa visusti puhua vain "omasta puolestansa", eli kertoa miten itsee kokee ja tuntee asiat, ei moittia toista. Eli tyyliin "olin niin iloinen...", "tulin niin surulliseksi...", "kaipaisin saada olla kainalossasi...", "minusta tuntuu..." Jatkoon ei saa sisällyttää syytöstä. Ei ole varmastikaan helppoa!
Toisen osapuolen huomaaminen ja oman välittämisen osoittaminen pitäisi väistämättä johtaa hellyyden ja sen ilmaisemisen tarpeen lisääntymiseen - jos parisuhteessa on siihen edelleen aineksia. Ja jos ei vaan ala tulla toivottuja tuloksia muutamassa kuukaudessa, on syytä ymmärtää hyvissä ajoin suojella itseänsä ja olla tuhlaamatta elämäänsä suhteeseen, joka ei koskaan muutu. Se ei sitten muutu!
Ei pidä vapaaehtoisesti elää onnettomana, hellyyden puutetta potevana, saatikka henkisen tai fyysisen väkivallan alaisena. Ilman rakkautta! Kohdistan nyt tätä juttua erityisesti nuorille - tai oikeastaan kaikille, joista vielä tuntuu, että olisi elämää elettävänä.
Mutta muistakaa - jos haluatte ensin panostaa minkä voitte - unohtakaa virret "olen minä yrittänyt...", "voi kuinka monta kertaa olen..." jne. Yrittäkää kovemmin! Aina voi tsempata ja pyrkiä olemaan parempi ihminen kuin oli eilen.
Toisen ihmisen kunnioittamisen opetteleminen ja omien ajatusten, halujen ja tarpeiden tunnustaminen lienevät ne perusainekset.
Sitäpaitsi toista ihmistä voi silti kunnioittaa, vaikka ei haluaisi enää hänen kanssa yhteistä elämää jatkaakaan.
"miten kannattaa keskustella tunteista ja muista jutuista sellaisen naisen kanssa, joka ei osaa tai halua keskustella tunteistaan?"
Lähetä hänelle sähköpostia, missä kysyt mahdollisimman rakentavaan sävyyn mitä hän haluaisi ja miten toivoisi sinun toimivan.
Ehkä hän pystyy kirjoittamaan, vaikka puhuminen ei onnistu.
ehkäpä sinulla on pikkunen asennevika asiaa lähestyttäessä:
"Seksi menee näin että minä vonkaan 3-6vk, sitten kun saan niin ensin laitan tyttöystäni tulemaan ja sitten se olen minä joka siinä mitään tekee..."
Epäilen, että tyttöystäväsi ei saa henkisesti mitään, fyysisesti kyllä laukee, mutta se ei riitä.
meillä aivan sama ongelma ja mä siis se ongelman aiheuttaja, itselläni haluttomuus johtuu mielestäni siitä etten vaan halua enää omaa miestä, en vaan osaa selittää, mut ne halut on kadonnut. Muita miehiä taas katselen sillä silmällä. Tuntuu kamalalta. Erokin tuntuu niin vaikealta kun ollaan oltu kans pitkään yhdessä ja totuneet toisiimme ja välitänhän siitä paljon, mut tuo seksittömyys heijastuu kaikkeen suhteessa ja pilaa sitä suhdetta hitaasti mutta varmasti. En näe muuta vaihtoehtoa kuin eroa, tai pitää taukoa. Voihan olla että tyttöystäväsi löytää jonkun toisen kenen kaa haluaa taas...
Jos suhde on ollut jo pitkään tuossa tilanteessa, niin ei kai sitä "kärsimystä" kannata pitkittää, kun se ero tai jokin muu ratkaisu on lopulta kuitenkin tehtävä. Nykytilanteen jatkaminen on tietysti helppoa, mutta asioiden pitkittäminen vain hankaloittaa sitä lopullista ratkaisua.
Tässä tarinani; Itse olen 22 vuotias nainen ja olen seurustellut yli 5 vuotta mieheni kanssa ja asumme yhdessä. Tässä haluttomuudessa mies tuntuu olevan se haluttomimpi puoli ja itselläni on loppunut jo vähän milenkiinto että ei halua/jaksa edes yrittää enää. Hän sanoo että haluttomuus johtuu siitä kun on stressiä ja työkiireitä. Olen tyytynyt vain tähän osaani elää tässä suhteessa,enkä tiedä paremmasta. Pettää en aio kuitenkaan. Mikä enää neuvoksi?
Seksuaalisuus on monimutkainen asia. Hellyyden täytteisessä, onnellisessa ja keskustelevassa parisuhteessani kesti lähes yhdeksän vuotta tajuta, että seksittömyyden (tai vähäisen seksin) ongelma oli se, että häpesin naisena olemista. Siksi en myöskään voinut vapautua rakastellessa. Ongelma oli myös sisäisiin syövereihini iskostettu ajatus, että nainen ei voi haluta seksiä. Vähitellen aloin puhua häpeästäni ym. mieheni kanssa ja vapauduin itsekin. Samalla vapauduin masturboimaan (26-vuotiaana) ja etsimään orgasmia.
Vahva parisuhteemme kestää edelleen ja on kestänyt monien kuukausien seksittömyydenkin. Miehenikin on ollut ajoittain haluton, ja olemme ajatelleet, että haluttomuuskin kuuluu elämään. Meille on ollut aina tärkeää, että rakastelemme vain silloin, kun molemmat sitä haluavat ja aina voi lopettaa myös kesken, jos ei tunnu hyvältä. Molemminpuolinen kunnioitus on aina ollut tärkeää. Jos vain jompikumpi haluaa seksiä, hän tyydyttää itse itsensä.
Minulla myös e-pillerit vaikuttivat seksihaluihin. En pillereitä syödessä tajunnut olevani haluton tai että haluttomuus johtuisi pillereistä, mutta ne lopetettuani alkoi haluttaa seksiä jatkuvasti ja ihmettelin, miten sellainen voi olla edes mahdollista. Seksihalut vaihtelevat kuukautiskierron eri vaiheissa: välillä haluttaa älyttömästi ja rakastelemme viidesti päivässä, välillä emme viikkoon tai kahteen.
Vaikka eläisi keskustelevassa parisuhteessa, voi olla asioita, joista on vaikea puhua. Ja itsellekin voi olla epäselvää, mistä mikäkin johtuu. Meillä ongelmista keskustellaan aina syyttämättä ja kertomalla, miltä asia/tilanne tuntuu: "minusta tuntuu pahalta, että... minusta tuntuu siltä, että et pidä minua haluttavana..."