Viikon päästä tulee tapaamisestamme tasan vuosi kuluneeksi. Olen silmittömän rakastunut mieheeni ja rakkaus vain voimistuu hetki hetkeltä ja seksikin on muuttunut loistavasta taivaalliseksi. Olen kuitenkin hieman pettynyt mieheni tapaan ilmoittaa menoistaan. Tiedän, että hän yrittää miellyttää minua, mutta en vain ymmärrä minkä ihmeen takia.
Hyviä esimerkkejä on illat kun hän lähtee duuniporukan kanssa viihteelle. Ensimmäisenä on selitys "ei mua huvita lähteä" ja kun sanon että "mene ihmeessä, emmä kato pahalla" niin sitten tulee se vaihe "no jos mä nyt vähäks aikaa mutta ei mulle tänään maistu edes kalja" ja sitten sitä lähdetään ja todetaan "tuun ajoissa bussilla kotiin (tai mun luokse) kuitenkin" ja saattaa jopa soittaa bussiaikatauluja mutta lopulta kömpii sänkyyn viiden jälkeen...
Näin on käynyt monta kertaa, viimeksi eilen. Herraa ei huvittanut lähteä puistoon duunikavereiden kanssa mutta lähti kun sanoin että mene ihmeessä. Meni ja soitti minun päästyä töistä että juo vielä pari bisseä ja tulee sitten mun kanssa moikkaamaan koiraani joka asuu exälläni. Pistin sitten viestiä jossain vaiheessa kun olin koiran kanssa tehnyt lenkit ja muut että et sitten tullutkaan. Herra soittaa ja selittää ja sanoo että tulee kohta bussilla eikä lähde baariin. Lopulta soittaa että "mä oon täällä baarissa ja jään tänne joksikin aikaa". Mikä ihme sitä miestä vaivaa että pitää yrittää miellyttää ja vaihtaa tarinaa kokoajan? Sanois heti alkuun että "voi mennä myöhään kun en tiä mikä on illan fiilis mut katson tässä illan mittaan". Tämmöstä replaa ei nimittäin ikinä kuulu.
Kaiken lisäksi kukaan sen duunikaveri ei ole ikinä nähny mua ja musta tuntuu että ne aattelee että olen se tiukkaponnarinen tyttöystävä joka istuu jalat ristissä kotona ja odottaa miestä kotiin. Näin en todellakaan halua! Näin ei ole enkä halua että kukaan näin ajattelee!
Lopulta laitoin eilen miehelleni viestin että "jos joskus rakastut oikeesti johonkin naiseen, pidä sitä kun kukkaa kämmenellä. ei ne kauaa kusipäitä kattele" tyyliin, oli jätkä ottanut sen niin itseensä että ei tullut mun luo yöksi ollenkaan vaikka oli sovittu :o Soitin sitten joskus puoli seittemän aikaan että missä vetussa sitä oikein ollaan niin se oli duunissa ja ollu autossa nukkumassa, kun ei uskaltanu tulla mun luo... Sain kundin onneks kiinni ja sanoin että nyt tänne ja äkkiä, emmä sua syö. Sanoin, että puhutaan asiat halki ja käydään yhdessä nukkumaan. Luojan kiitos se tulikin.
Mä en oikeesti pysy nyt mukana tässä mieheni jutussa ollenkaan. Silti se rakastaa mua kauheesti eikä ikinä ole toista kokenut, meillä on noin yleisesti ihanaa yhdessä ja luottamusasiat kunnossa.
Mua vaan inhottaa että välillä tuntuu, että oon ihan itsestäänselvyys. Ehkä olen niuho, mutta mulla on aina se periaate että kohtelen muita niinkun toivosin muakin kohdeltavan. Eli pidän kokoajan tärkeenä sitä, että toinen tietää mun tunteista ja voi sitä kauttaa luottaa koska tietää mun olevan tosissaan.
Mitä mies ajattelis, jos itse lähtisin moisella tavalla rimpsalle enkä lopulta tulis edes samaan sänkyyn nukkumaan? Naisethan on aina niitä "enemmän huoria..." :P
Hyviä esimerkkejä on illat kun hän lähtee duuniporukan kanssa viihteelle. Ensimmäisenä on selitys "ei mua huvita lähteä" ja kun sanon että "mene ihmeessä, emmä kato pahalla" niin sitten tulee se vaihe "no jos mä nyt vähäks aikaa mutta ei mulle tänään maistu edes kalja" ja sitten sitä lähdetään ja todetaan "tuun ajoissa bussilla kotiin (tai mun luokse) kuitenkin" ja saattaa jopa soittaa bussiaikatauluja mutta lopulta kömpii sänkyyn viiden jälkeen...
Näin on käynyt monta kertaa, viimeksi eilen. Herraa ei huvittanut lähteä puistoon duunikavereiden kanssa mutta lähti kun sanoin että mene ihmeessä. Meni ja soitti minun päästyä töistä että juo vielä pari bisseä ja tulee sitten mun kanssa moikkaamaan koiraani joka asuu exälläni. Pistin sitten viestiä jossain vaiheessa kun olin koiran kanssa tehnyt lenkit ja muut että et sitten tullutkaan. Herra soittaa ja selittää ja sanoo että tulee kohta bussilla eikä lähde baariin. Lopulta soittaa että "mä oon täällä baarissa ja jään tänne joksikin aikaa". Mikä ihme sitä miestä vaivaa että pitää yrittää miellyttää ja vaihtaa tarinaa kokoajan? Sanois heti alkuun että "voi mennä myöhään kun en tiä mikä on illan fiilis mut katson tässä illan mittaan". Tämmöstä replaa ei nimittäin ikinä kuulu.
Kaiken lisäksi kukaan sen duunikaveri ei ole ikinä nähny mua ja musta tuntuu että ne aattelee että olen se tiukkaponnarinen tyttöystävä joka istuu jalat ristissä kotona ja odottaa miestä kotiin. Näin en todellakaan halua! Näin ei ole enkä halua että kukaan näin ajattelee!
Lopulta laitoin eilen miehelleni viestin että "jos joskus rakastut oikeesti johonkin naiseen, pidä sitä kun kukkaa kämmenellä. ei ne kauaa kusipäitä kattele" tyyliin, oli jätkä ottanut sen niin itseensä että ei tullut mun luo yöksi ollenkaan vaikka oli sovittu :o Soitin sitten joskus puoli seittemän aikaan että missä vetussa sitä oikein ollaan niin se oli duunissa ja ollu autossa nukkumassa, kun ei uskaltanu tulla mun luo... Sain kundin onneks kiinni ja sanoin että nyt tänne ja äkkiä, emmä sua syö. Sanoin, että puhutaan asiat halki ja käydään yhdessä nukkumaan. Luojan kiitos se tulikin.
Mä en oikeesti pysy nyt mukana tässä mieheni jutussa ollenkaan. Silti se rakastaa mua kauheesti eikä ikinä ole toista kokenut, meillä on noin yleisesti ihanaa yhdessä ja luottamusasiat kunnossa.
Mua vaan inhottaa että välillä tuntuu, että oon ihan itsestäänselvyys. Ehkä olen niuho, mutta mulla on aina se periaate että kohtelen muita niinkun toivosin muakin kohdeltavan. Eli pidän kokoajan tärkeenä sitä, että toinen tietää mun tunteista ja voi sitä kauttaa luottaa koska tietää mun olevan tosissaan.
Mitä mies ajattelis, jos itse lähtisin moisella tavalla rimpsalle enkä lopulta tulis edes samaan sänkyyn nukkumaan? Naisethan on aina niitä "enemmän huoria..." :P
Vastaukset 11
Vanhimmat
Rimpsalle? Viihteelle?
Seuraavalla kerralla (jos sitä edes tulee; miehesi varmasti järkyttyi omituisesta viestistäsi ja on muuttanut jo käsitystään sinusta radikaalisti huonompaan suuntaan), kun miehesi sanoo ettei huvittaisi mennä baariin, niin älä sano että mene vaan, jos et halua hänen sinne menevän.
Näköjään miehelläsi jää kuppi päälle, kun saa yhden otettua. Sopeudu siihen.
Mielestäni ihan selkeesti sanoin että mulla ei ole mitään sitä vastaan että se lähtee rimpsalle eli viihteelle duuniporukan kanssa kunhan sanois heti suoraan että "lähden viihteelle, saattaa mennä myöhään, katson fiiliksen mukaan" tai jotain vastaavaa. Jos se on sitä, että illan aikana tarina muuttuu ja lopulta leviää käsiin niin mikä järki siinä on?
Aamulla kun mies tuli sitten luokseni, ei paljoa jaksettu keskustella, jonkun verran kuitenkin. Herättyäni lähdinkin suoraan töihin joten täytyy vielä jutella lisää kun duunista pääsen.
En ymmärrä miksi viestini olisi huonompaan suuntaan miehen käsitystä minusta muuttanut. Haluan vain tehdä selväksi että minun on turha kuvitella käyttäytyvän kuin koiran, että annan tassua kun isäntä tulee kotiin ja kiehnään jaloissa.
Minulla on omat menoni, hänellä omansa mutta niistä pitää pystyä kertomaan rehellisesti kiertelemättä ja kaartelematta. Näin itse teen. Ja homma on aina ollut ok.
Jos kuppi jää päälle, ei sinänsä ole paha asia (jos ei siis liian usein vaan...) kunhan sen myöntää itsekin. Minä tunnen miehen ja tiedän että parin jälkeen menee toiset pari helposti. Jos hän ei itse sitä myönnä niin siinä mun mielestä klikkaa.
Toivon että puhumalla ratkee paljon kunhan vaan päästään asiaan :) Halusin vain kysyä muiden mielipidettä että eikö ole aika ristiriitainen tilanne.
tajuaa hävetä sitä, ettei hänellä ole lujuutta pysyä sanoissaan. Jospa se ei tiedä, että sulle on ok, vaikka hän ottaisikin enemmän?
MMies taisi sanoa sen oleellisen asian tuossa alempana.
kieltää oman alkoholisminsa.
Siinähän se klikkaa.
Toisekseen kaveri on vässykkä, joka toivoo että sinä pidät hänelle kuria (ja irti viinasta). Haluaa uskotella kavereilleen/työporukoille, että hänellä on justiina kotona joka pitää kuria, vaikka todellisuudessa tilanne on toinen. Tällä mies ainoastaan yrittää huijata itseään.
Miehelläsi ei ole selkärankaa eikä omaa tahtoa. Pidäpä vähän kuria miekkoselle, niin se on onnellinen.
tällaiset miehet on sellaisia hemmoteltuja tapauksia. Kavahtavat muka heti, kun heille sanoo vähän kovemmin tai jäävät kiinni jonkun väärän tekemisestä. Sen jälkeen leikkivät mykkäkoulua ja ovat hirveän loukkaantuneita, syyllistävät sitä henkilöä, joka on sanonut jotain. Itsessään eivät näe virheitä. Tuo tapa ei parane millään keinolla. Itse jättäisin tuollaisen miehen. Jos ei pysty edes pyytämään anteeksi tuota asiaa, niin ei tunne katumustakaan epäluotettavuudestaan.
Vaikea tapaus. Rehellisyys ja luotettavuus on kuitenkin parisuhteen tärkeimpiä asioita. Ilman niitä ei suhteessa ole mitään järkeä.
Kannattaisi vähän harkita niitä viestejä.
Jos itse olisin tuollaisen saanut, vastausta olisi enää turha odotella...
Asia on puitu ja anteeksikin on pyydetty sekä annettu.
Hyväksyn anteeksipyynnön ja katsotaan nyt jatkossa mitenkä tässä käy. Meillä on kuitenkin todella hyvä pohja loistavalle suhteelle, joten romukoppaan en ole sitä valmis heittämään!
Yleensä tällaisissa tilanteissa yritän saada toisen ajattelemaan asiaa toisinpäin - jos minä käyttäytyisin samalla toista kohtaan. Toimii aika hyvin. Sain vastaukseksi "jos sä tekisit noin, lähtisin sua kyllä autolla hakemaan missä ikinä olisitkaan".
Uskoisin että olen saanut nyt pointtini myös hänen tietouteen hyvinkin selvästi ja olen hyvin toiveikkaalla mielellä :)
harmittaa, että sinä et tee samoin. siis lähde häntä autolla hakemaan sieltä missä sitten onkin...??
Muuten hyvä mutta mulla ei ole autoa :D
Mutta täytyy myöntää että olin jo sillon puoli seittemän aikaan aamulla puolipukeissa vetämässä vaatteita niskaan kun soitin kiukkusena että mihis sitä on jääty :P Olin lähdössä fillaroimaan hänen luokseen (joku 45min matka) ja katsomaan onko kaikki ok.
Onneksi en ehtinyt sinne asti :)