Hetkeksi pääsin sinusta jo eroon, ajoin sinut pois päästäni iholtani sisältäni tunteistani. Eikä tarvinnut kuin kuulla äänesi ja kaikki palasi kertarysäyksellä. Sanon että painu vittuun minun päästä, ota pois tämä pakkomielle ja tunteet, unohda minut äläkä ota enää yhteyttä minuun!
Älä koske minuun älä katso minua älä soita älä tekstaa älä muistu mieleeni mitä ihmeelisimmissä tilanteissa!! Haluan vihata sinua haluan olla välinpitämätön sinua kohtaan ja ennen kaikkea haluan saada rauhan takaisin sieluuni!
En vaan voi, rakastan Sinua :((
Pyydän, huolehdi perheestäsi ja anna minun olla, haavat paranee kun et revi niitä auki joka käänteessä. Minulla ei ole voimia vastustaa sinua mutta sinulla uskon olevan vaikka muuta väitätkin. Anna minun jo unohtaa.
(ja sulle joka joka käänteessä vittuilet että olipa huono runo niin tämä ei ole mikään runo joten jätä sanomatta)
Älä koske minuun älä katso minua älä soita älä tekstaa älä muistu mieleeni mitä ihmeelisimmissä tilanteissa!! Haluan vihata sinua haluan olla välinpitämätön sinua kohtaan ja ennen kaikkea haluan saada rauhan takaisin sieluuni!
En vaan voi, rakastan Sinua :((
Pyydän, huolehdi perheestäsi ja anna minun olla, haavat paranee kun et revi niitä auki joka käänteessä. Minulla ei ole voimia vastustaa sinua mutta sinulla uskon olevan vaikka muuta väitätkin. Anna minun jo unohtaa.
(ja sulle joka joka käänteessä vittuilet että olipa huono runo niin tämä ei ole mikään runo joten jätä sanomatta)
Vastaukset 18
Vanhimmat
kokenut olen saman itsekin. Se on kuin huumetta eikä ollenkaan edes kivaa. Siihen rumbaan tuskin kukaan haluaa vapaaehtoisesti.
Tuo nimittely jääköön lasten ja hourupäiden puuhaksi. Jotkut nyt vaan sattuvat elämään kaapissa, jätetään ne sinne ihan omaan rauhaansa.
euroviisutunnelmissa hannan kera....
joutunu kuseen. Tuohon ei taida kellään löytyä mitään pilleriä, joka auttais. Se on vaan yritettävä kestää, ja yritettävä kestää... Jaksa ja näytä kaikille että kyl susta SE vielä löytyy, mutta älä katkeroidu kaikkiin miehiin. Kulunutta sanontaa tapaillen, on se sullekki se oikea jossakin, kun se vaan löytyis.
Enpä voi kun huokaista... Tuo teksti olis voinu olla mun mieheni tyttäystävän( toivon että jo entinen) tosi surullinen olen kun huomasin että kännis ottaa yhteyttä tähän pääsiäisen tienoolla jo jätettyyn "tyttöystävään".
Toivottavasti pysyt kovana etkä vastaa yht ottoihin...Minäkin yritän olla kovana ja tehdä omat päätökseni lasten ja oman elämäni suhteen... En jaksa ymmärtää miksi annan tämän jatkua ja kertatoisensa jälkeen tulen vain pettymään...Ehkä ei sit vain vielä ole aika erota kun kuitenkin välillä tuntuu että kaikki järjestyy...Helpolla en ole luovuttanut ja loppuunastihan tää täytyy katsoa, kun vain ei tekis niin h###### kipeää....
mulla aika paljon samanlaista.meidän iska päätti ihan yhtäkkiä ajaa minut ja lapsemme pois elämästä ja niin me sit lähettiin.Nyt sitte on on alkanut pitämään yhteyttä ja huokailemaan peräämme, eikä voi ollakkaan uuden kans ja niin pois päin.Mulla oli jo alkanut helpottamaan mut nyt kuitenkin voisin antaa anteeksi, vaan helppoa ei enää oo jatkaa.Minun nyt täytyy tukea iskaa kun sillä vaikeaa mutta eipä hän tukenut mua sillon missään asiassa kun ero tuli.itekseen sain itkut itkeä ja lapsenkin mieltä tasapainottaa.kyllä sitä tapahtuu kaikenlaista tässä parisuhteessa.ei voi muuta kuin ihmetellä.
ei tule koskaan vapaaehtoisesti jättämään perhettään koska on kiinni lapsissaan niin syvästi, samalla itse koen että en voisi sellaista edes ehdottaa. Itse jäin aikoinaan yksin lasten kanssa kun isi löysi 10vuotta nuoremman itselleen ja välit heihin ovat nykyisin hyvät ja koska muistan sen alkuajan järkytyksen ja pahoinvoinnin niin vannoin että itse en koskaan samaan tilanteeseen ajaudu.
Vaan tunteetpa ei näemmä tottelekaan järjen ääntä, ne vaan iskee päälle ja vie jalat alta ja nyt ei auta kun selviytyä.
Olen laittanut hänelle viestiä että älä soita älä tekstaa ja unohda minut mutta ei. En ymmärrä mitä minussa on sellaista mitä vaimossaan(todella kaunis nainen) ei olisi paitsi uutuudenviehätystä... Siihenkään en oikeasti usko koska olemme tavanneet yli kymmenen vuotta sitten jo ensimmäisen kerran.
Ei auta ku kestää, kai tämä tunne joskus pala aloppuun.
ei tuo mies sinua rakasta.
Älä nyt loukkaannu tuntuu varmasti pahalle sinusta mutta olet varmasti tuon aviovaimon korvike. Mies on varmasti avioliitossa ja avioero tulisi kalliiksi miehelle.
Jos mies olisi yhtään vapaampi kahleistaan hän sinut ottaisi omakseen. Arvasinko oikein?
ja en tosiaan tiedä ottaisiko vai ei. En halua edes ajatella sitä koska se on turhaa jossittelua eikä johda mihinkään ;) Eikä hän minua rakasta kuten jo aiemminkin olen sanonut, on kyllä ihastunut ja seksuaalisesti huumaantunut mutta siinä kaikki. Pakkomiellekin vaivaa meitä molempia kun keskellä yötä saatan herätä siihen että ajattelen häntä ja samalla hetkellä häneltä tulee viesti tms.
Aluksi heillä ei ollut ollut seksisuhdetta keskenään moneen kuukauteen mutta nyttemmin on taas, minua asia ei vaivaa mutta mies onkin nyt pohtinut että epäileekö vaimo jotain kun on yhtäkkiä jällen halukas petipuuhiin yms.
Ero tulisi kalliiksi koska siinä lapset lähtisivät kauas, näin on vaimonsa sanonut.
En loukkaannu, olen hyvin realistinen tämän asian suhteen. Enkä voi edes mennä rikki tästä koska olen jo satuttanut itseäni pahasti rakastumalla häneen :´)
ollut seurustelunne aluksi seksiä?
Todennäköisesti mies on valehdellut sinulle alusta alkaen.
Mieshän edelleen valehtelee vaimolleenkin kun salaa sinut häneltä?
Voi sinua vähäuskoista naisparkaa.
mies voi valehdella minullekin mutta miksi olisi valehdellut kun asiasta juteltiin vasta kun meillä oli jo seksusuhde alkanut. Ehkä rauhoittaakseen omaatuntoaan? Ehkä luodakseen illuusion että hänen puuhansa on oikeutettua? En tiedä enkä oikeastaan edes halua tietää koska ei sillä ole minulle merkitystä.
Merkitystä on että olen tunteissa sidoksissa tähän mieheen niin että kun hän kutsuu niin minä vastaan, kuin näkymätön voima vetäisi luokseen vaikka kuinka taistelen vastaan. Näin tällaisina hetkinä jolloin hänestä ei ole taas kuulunut muutamaan päivään mitään on kaikki hyvin, vaan eipä tarvitse kuin puhelimen piipata ja lähettäjän nimenä olla hän niin kuvainnollisesti valahdan maahan.
Miten tästä pääsee ulos? Millä sanoilla saan hänet karkoitettua elämästäni? Mitkään asunnon-/puhelinnumeron-/lukonvaihdot ei mahdollisia ja ystäväpiiri ei tästä tiedä joten sitä kauttakaan en voi viestiä hänelle laittaa.
Rakkaus on helvetin tyhmä juttu.
sinä tarvitset apua.
Toivottavasti sinulla ei ole lapsia jotka kärsii tilanteesta.
rakkaus on ollut sairaus? en kiellä sitä että tämä on satanallinen tunne ja mieluusti antaisin tämän pois. eikä lapseni tästä kärsi, itse vain.
..tunteeni ohitit, kuin niitä ei olisikaan. Hienot puolustusmekanismit?
kirjotuksii joita on useimmilla palstoilla mm. särkynyt sydän palstalla.
Toisille jätetyks tuleminen ottaa nähtävästi tosi koville, eikä ne osaa päästää irti.
Ei, vaikka niitten tunteisiin ei vastatakkaan.
Tää ap. kyllä antaa ymmärtää muuta, mut totuus kuultaa läpi.
Jos ukko kävis ja näkis eukkoo oikeesti, ees joskus, niin ei eukko täällä ruikuttais.
Hankkis jo elämän!
lopettaisikin soittelun käymisen ja tekstailun niin pääsisin hänestä yli vaan en saa siihen mahdollisuutta.
kunpa hän keskittyisikin olemaan perheensä kanssa eikä muistuttaisi itsestään juuri silloin kun olen saanut silmäni avautumaan muillekin kuin hänelle.
ja en ole kirjoittanut särkynyt sydän palstalle, vain tänne.
mielelläni tulisin hänen puolestaan jätetyksi koska sitten saisin elää rauhassa omaa elämääni.
Kai se lopettaa lähestymiset kun käsket, sanot että nyt riitti. Ja toisekseen, mikset vaihda puhelinnumeroa ja laita sitä salaiseksi. Jos se tulee ovelle, ei tarvii ovea avata. Ykainkertaista.
joka on joutunut tällaseen tilanteeseen. JOs hän ei jätä sinua rauhaan, aseta ehdot. Sinähän rakastat sitä kuitenkin...
..on, että mieheeni on helppo rakastua. Se voisit olla vaikka sinä, joka imee elinvoimaa miehestäni. Tiedätkö muuten sen, että kiihkottoman miehen kanssa on surullista rakastella, silloin kun perustarpeeni vaatisivat läheisyyttä..