Särkynyt sydän...

miksi näin piti käydä... kirjoitti:

Olin 5kk yhessä pojan kanssa.Ystäviä jo ennen sitä pari kuukautta. Se oli sellanen josta olen aina haaveillut niin luonteen kuin ulkonäönkin puolesta, juuri hänestä ja toivoin ennen, että kumpa se ois poikaystäväni pitäis kädestä ja halais yms.. en ois uskonu että niin tosiaan tapahtui. Kaikki alkoi sähköposteilla se alotti. Ystävänikin meilasi hänen kanssa. Sitten kaikki vaan eteni niin että hän kertoi rakastavansa minua ja ihana rakkaus alkoi. Olimme paljon yhdessä ja hän sanoi kaikkea ihanaa, lupasi yhteisen tulevaisuuden, että asumme vielä yhdessä, menemme naimisiin ja ihan kaiken mahdollisen.. Mä uskoin siihen...kävinkin heillä. sitten alkoi tuntua että kaikki ei oo enää niin hyvin. Kuulin ja sain tietoa että hän aikoisi jättää minut vaikka oli luvannut että ei jätä koskaan. Itkin monta päivää ja sitten hän itsekin kertoi siitä mutta ei pystynyt jättämään kasvotusten vaan tekstarilla myöhemmin. Hän osasi tehdä sen hienotunteisesti, mutta vieläkin kun näin hänet tuli kamala ikävä ja ne ihanat hetket mieleen. Lisäksi ystäväni ja hän ovat parhaita ystäviä enkä ihmettelisi jos olisivat kohta enemmänkin..se ois kauheeta. Olen yhä surullinen ja kaipaan sydämeni pohjasta vaikka kohta on 1kk mennyt...Olemme vielä ystäviä se on hyvä...Mutta yritän jaksaa eteenpäin, joskus vaan tuntuu että onko missään toista jota voisin rakastaa yhtä paljon kuin häntä?? Eli äärettömän paljon!

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä