Näyttää siltä, että näin kypsemmällä iällä (onko 50 kypsä?) ei enää vahingossakaan törmää mieheen, joka osaisi pyytää ihan vanhanaikaisille treffeille, vaikka syömään (ah, hyvä ruoka ja erinomainen viini!), elokuviin tai vaikka purjehtimaan. Onko tosiaan niin, että vain "päiväkahvit" saa enää miehen syttymään?
Olen kyllä kuulemma mukava ja miellyttävä ja mielenkiintoinen, kauniiksikin mainittu, hyvin koulutettu hyvässä ammatissa, nuorekas ja positiivinen, mutta silti tunnen itseni kertakaikkiaan oudoksi linnuksi, kun haluan jotain näin yksinkertaista.
Onko mitään toivoa? Mistä pitäisi lähteä etsimään?
Olen kyllä kuulemma mukava ja miellyttävä ja mielenkiintoinen, kauniiksikin mainittu, hyvin koulutettu hyvässä ammatissa, nuorekas ja positiivinen, mutta silti tunnen itseni kertakaikkiaan oudoksi linnuksi, kun haluan jotain näin yksinkertaista.
Onko mitään toivoa? Mistä pitäisi lähteä etsimään?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Hei vaan hei! Oon 23-vuotias nainen. Kuvailit tuossa itseäsi ja täytyy sanoa, että voisin kuvailla itseäni samoin sanoin... olen vain ehkä vähän nuorempi;) En tiedä mikä näitä miehiä nykyään vaivaa, kun treffeille ei meinaa päästä millään. Kaikki on vain ihmeellistä säätämistä ja pelailua. Minkälaisia temppuja sitä oikein pitäisi tehdä, että pääsisi treffeille?
Ero meissä kahdessa on se, että sinä sentään ilmeisesti olet päässyt joskus oikeille treffeille. Minä olen kuullut vain urbaaneja legendoja...
Niin kauan, että tuskin muistan minkälaista se oli. Edellinen suhde, joka kesti yli 10 vuotta, alkoi työpaikkaromanssina, joten sekään ei oikeasti alkanut treffeillä.
Ajattelin, että tämä ongelma olisi vain meillä vanhemmilla naisilla. Tosi ikävää kuulla, että sitä samaa tapahtuu jo nuoremmallakin iällä.
Kaiken huippu on se, että ukko- tms. varatut miehet pitävät ikäänkuin varanumerona. Eräskin totesi, kun pyysin häntä lopettamaan soittelun, että sovitaanko niin, että jos hänen tilanteensa muuttuu, niin hän sitten ottaa uudelleen yhteyttä. Uskomaton ego!!!
Mutta eihän lakata uskomasta ja yrittämästä!
Sanopas muuta! Ois kivaa käydä kaikenlaisissa kesätapahtumissakin treffien merkeissä mutta kun nuo miehet liittää siihen aina "jotain" muutakin. Kyllä seksikin kivaa on mutta kesäkonsertit hyvässä seurassa myös :)
Viisikymppiset, virkeät ja vapaat miehet ovat lottovoitto. Sellaista odotellessa on vietettävä aikaa näiden kolmekymppisten kanssa :)
vaihtoehto sekään,siis *tyytyä* nuorempaan herrasmieheen=).en ole löytänyt minäkään sellaista,oman ikäistäni,edes suurinpiirtein, siis viiskymppistä miestä,jolla olisi vielä sellaista lempeää lämmintä luovuutta kun pitäisi keksiä kivaa tekemistä. Noissa seuranhakuilmoituksissa on lähes aina että haetaan *kaikkeen kivaan yhdessäoloon ja tekemiseen* (ja yleensä se tarkottaa sitä että seksiä heti eikä hetken päästä,eikä kavaljeeri ole viitsinyt käydä suihkussa ennen treffejä..edes.Minä siis jatkan seurustelua kaiken kivan merkeissä itseäni huomattavasti nuoremman miehen kanssa JA hän kyllä on tämän pari vuotta kestäneen *ystävyytemme* aikana jaksanut keksiä kaikkea kivaa, rahattominakin päivinä=)),seksiäkin siihen liittyy paljon, mutta se on kiedottu niin mukavien juttujen sekaan että ihan kyynel välillä silmään pusertuu.
Minä kun olisin riemuissani jos joskus löytäisin vähän nuoremman miehen! Vaikka tuolla aiemmin joku kertoi, että samanlaisia onnettomia on nuorissakin miehissä, niin teille on tainnut sitte sattua sieltä paremmasta päästä. Toisaalta olen ajatellut, ettei kovin paljon nuoremman kanssa pysty luomaan sellaista loppuelämän kestävää lämmintä yhdessäoloa, jota yhä enemmän on alkanut kaivata.
Ja seksin suhteen olen tullut jo niin valikoivaksi, että siinäkin pitää antamisen ja saamisen olla ehdottomasti molemmin puolin tasapainossa - ennen sitä saattoi joskus jäädä näppejään nuolemaan kun toinen oikein korskui ja otti sumeilematta oman osuutensa. Nyt sitä onneksi jo osaa vaatia itselleen vain parasta, mikä kylläkin tarkoittaa useimmiten sitä, että jää kokonaan ilman!
Pari vuotta sitten eronneena, 30 avioliittovuoden jälkeen romahti se yhteinen vanhuus ja haave keinutuolissa lastenlasten kanssa köllöttelystä (ukko halusikin sen viettää jonkun toisen kanssa). No toki minä myös etsiskelin aikani (en toki ole vieläkään ihan toivoa heittänyt) itseni ikäistä mukavaa miestä, ei vaan ole sattunut kohdalle. Ja kun sattui sitten niin, että sellaisen platonisena,oikeesti ystävänä ollut nuori kaveri toimi ensin aluksi sellaisena laastarina,mutta aikaa kun kului niin huomasin kuinka hieno mies hän on, vaikka ei elämänkokemusta yhtä paljon kuin minulla. MUTTA se tyyli millä hän elää, on uskollinen ,ja lupaa olla niin kauan kuin tämä suhteemme kestää. Tottakai toki vaivaa se ajatus kumpaakin,että tämä ei voi jatkua kauan, mutta kukapa muukaan tietää oman suhteensa määrää? Olen sitä mieltä että kaikissa ikäryhmissä löytyy omat paskiaisensa (mutta, jostain syystä minä tunnen ja tiedän tosi monia ihania 3-kymppisiä hienoja miehiä,nuorempiakin. en toki niitä muita kokeillut:)tätä yhtä vaan.) Nuori mies on vielä sellainen ihanan idealistinen.Ja hauska,ja hassu, ja kiltti,eikä kaikessa ole kyse toisen elättämisessäkään,siis hyväksikäytöstä. Ei me asuta yhdessä muuten. Ja hän maksaa yleensä,jos johonkin hauskanpitoon rahaa kuluu.Yleensä ei hirveesti kulu, kun keksimme kyllä kaikkea muuta kuin rafloissa remuamista. Kotonakin on kivaa poksutella popcorneja ja katella vuorotellen kumpaakin kiinnostavia videoita:)
Eli tsemppiä, älä lähde toki hakemaan näiltä palstoilta ihan suoraa seuranhakua,mutta JOS niin käy että eteesi sellainen reipas nuorimies putkahtaa,niin tutkaile ensin tilanne..ja;))
Kyllä meitä viiskymppisiä miehiäkin on jotka etsimme sitä oikeaa, tietäisipä vain missä te naiset luuraatte kun ei teitä löydä. Itse olen yrittänyt vaihtaa ympyröitä ja alkanut kierrellä kaikenmaailman "kissanristiäisissä", kuljeskellut ja tutustunut ihmisiin odottaen että jonkun silmästä löytyisi se oikea pilke.
Antakaas vihje mistä teitä voi lähteä etsimään, itse aion lähteä Juhannukseksi jollekin leirintäalueelle täällä pohjanmaalla.
Minut ainakin löytää kesäisin rannalta, kesäteatterista, tanssilavalta, terassilta, konserteista, golfkentältä... harvemmin kotoa näin kesäaikaan :)
Missähänpäin maata ne rannat, mistä sinut bongaa, sitten mahtavat sijaita?
...makoilen täällä Päijät-Hämeen rannoilla.
Meillä niitä rantoja riittää!
Pari kesää sitten yövyin Hollolassa ja löysin itseni kiertämässä kirkkoveneellä Vesijärvellä. Olikin ainoa kerta kun pysähdyin niillä nurkilla, teillä kun menee niin hyvät ohikulkutiet että piti oikein vartavasten jäädä pariksi päiväksi tutustumaan seutuun. Nättiä seutua kuten kotopuoleni Keski-Suomessakin.
Siinähän se taitaa olla ongelman ydin. Kun ei harrasta golfia, melontaa, perhokalastusta, kimppasauvakävelyä, rannallalöhöilyä tai muuta sellaista joukkoliikettä, niin onkin vaikea keksiä, mihin lähtisi löydettäväksi.
Kesäaikaan on mukava piipahtaa terasseilla, ja Turunmaan saaristo on myös upea paikka, sielläkin on leirintämahdollisuuksia ja tapaamispaikkoja, vaikka lossilla voi nähdä sen pilkkeen jonkun silmäkulmassa. Kesäteatterit ja konsertit on mukavia, mutta miten niissä sitten tuon tapaamisen järjestää.
Ja sitten kun ei tiedä mistä etsisi treffiseuraa, niin sitten lähtee mökille nauttimaan luonnon kanssa yhdessäolosta. Sinne kovin harvoin kukaan vahingossa löytää, tähän mennessä ei vielä kukaan.
Käväisin juuri vapaapäivän kunniaksi saunassa ja jäähdyttelin tuokion tuossa portaalla, ei näkynyt ainuttakaan silmäkulmaa saati sitten sitä pilkettä. Jostakin kyllä kantautui sirkkelin ääni mutta luultavasti sielläkin oli joku mies, en vaivautunut tarkastamaan.
Viimekesälomalla olin kolme viikkoa mökillä, eka viikolla kävi rakennustarkastaja ja yksi marjamies, loput kaksi viikkoa sitten olikin hiljaisempaa. Ei sinnekään kukaan eksynyt miestä hakemaan, lähes autiolle rannalle metsän keskelle.
Päivänä muutamana olen ihan julkisesti kaupungilla kävellyt uudessa t-paidassani, rinnassa teksti: LOST BOYFRIEND, pls call. Luulevatko minua sitten ulkomaalaiseksi vai eivätkö osaa lukea, mutta kukaan ei ole puhelinnumeroa tullut kysymään. Joten se siitä merkitsemisestä...
Varmaankin ajattelivat että ihan ulkomailta Suomeen olet tullut etsimään kadonnutta poikaystävääsi.
väärät tulkinnat ja väärinymmärrykset? Minä uskon menettäneeni poikaystäväni ja sinä vain luulet minun kadottaneen hänet. Siksikö aina täällä kuljemmekin toistemme ohi?
Minäkin ymmärsin taannoin erään miehen, joka sanoi olevansa "free", tarkoittavan olevansa vapaa, mutta parin viikon sähläämisen jälkeen vasta aloin ymmärtää, että taisi kaveri vain tarkoittaa olevansa ilmainen...
Väärinymmärretyksi on niin helppo tulla ettei aina huomaa sitä itsekään, se käy yhtä luonnollisesti kuin housuihin pissaaminen silloin pienenä ;)
Meille joillekin kun kaikki pitää vääntää rautalangasta ennen kuin ymmärrämme, siinä sitä pilkettä saa toisen silmäkulmasta hakea kun ei huomaa tätä halkoa omastaan.
Suomi on täynnään "ohiteitä" ja niitä pitkin kait sitten huristellaan ihan onnenkin ohi :)
Ei kun pois sieltä baanalta,silmät auki kuljeskelemaan!
rauhallista ajelua vaunu perässä lavatansseihin. Pitää katsella matkallakin sitä onnea jos se vaikka jossakin lymyäisi odottaen että joku poimisi kyytiinsä.
Yleensähän tehdään tiukka aikataulu josta ei tingitä kuin polliisin pelosta, nyt lähden ajan kanssa matkaan.
Minäkin haluaisin samalaisille treffeille.Olen 52v mies hyvin toimeen tuleva, pieni seikkailu ois paikallaan vai mitä
Luethan alkuperäisen viestin vielä kerran - josko siitä saisi ajatuksen, miten päästä ihan oikeille vanhanajan...