Sisareltani leikattiin vuosi sitten isohko kasvain päästä. Hän alkaa olla jo ijäkäs, mutta toipui aika hyvin. Myöhemmin hänelle kuitenkin tuli jälki-oireita, jotka saattoivat johtua leikkauksesta tai poistetusta kasvaimesta. Noihin oireisiin kuului mm epileptia-kohtaukset. Jotkut niistä ovat olleet aika vakaviakin. Niitä oireita lievittämään on lääkkeet, mutta olen kuullut, että ne sitten puolestaan olisivat syynä siihen, että sisareni on menettänyt tasapaino-aistiaan. Hän oli ennen innokas lenkkeilijä. Nyt ei oikein onnistu. Heikottaa pienenkin matkan jälkeen. Kun sanon, että lenkkeily, tarkoitan kävelemistä, en juoksemista.
Onko muilla kokemusta tällaisesta? Ja onkohan se epileptia niin vaarallinen, että sitä kannattaa lääkitä ollenkaan?
Olisin kiitollinen neuvoista ja mielipiteistä.
Onko muilla kokemusta tällaisesta? Ja onkohan se epileptia niin vaarallinen, että sitä kannattaa lääkitä ollenkaan?
Olisin kiitollinen neuvoista ja mielipiteistä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kantaa tähän asiaan. Ja mitä tulee epilepsiaan; kyllä sitä on hoidettava. Vuosittain menehtyy pitkittyneisiin epilepsiakohtauksiin useampikin ihminen.
Ei sitä epilääkitystä ole hänelle turhaan määrätty!!
Kerrot, että jotkut kohtaukset ovat olleet aika vakaviakin! Sitä suuremmalla syyllä se lääkitys on paikallaan.
Se, että lääkitystä voi kokeilla neurologin toimesta vaihtaa, josko toinen lääke ei aiheuttaisi sivuvaikutuksia samalla tavalla.
Sinun kannattaisi googlata epilepsia-aihetta (siis se on epilepsia, ei epileptia, oikealla hakusanalla löytyy paremmin tietoa).
Kunhan luet epilepsiasta tulet varmastikin siihen tulokseen että se lääkitys ON ehdottomasti aiheellinen.
Ja lääkitykselläkään (lääkityksillä, toisilla on useampi epilääke käytössä samanaikaisesti) ei läheskään aina saada epilepsiaa sairastaaa kohtauksettomaksi.
Jos hän on liikkeellä yksin, toivon mukaan hänellä on ranneke tai esim.kaulakoru josta käy selville, että hän sairastaa epilepsiaa, osaavat sitten ohikulkijatkin mahd. kohtauksen sattuessa auttaa.
Jos hänellä on tasapainovaikeuksia kaiken lisäksi, niin toivon mukaan liikkuminen on järjestetty mahd. turvallisesti, esim. hänellä olisi joku seuranaan.
Niin, kirjoitit viestisi Lääkepalstalle. Eli epilääkkeitä varmastikin ajattelit. Osa aiheuttaa sivuvaikutuksena heikotusta, huimausta jne., mutta kokeilemalla usein löydetään se sopivin lääke, se on varsinaista "räätälinh hommaa", jokaiselle räätälöidään oma, hänelle sopiva lääkitys.
Kuten jo totesin, esim. pitkittyneeseen kohtauseen (GM) voi menehtyä, eli eiköhän se lääkitys ole enemmän kuin aiheellinen. Toki muunkinlaiset kohtaukset saattavat olla vaarallisia.
Toivon mukaan hänellä on kotosalla sitten esim. Stesolid-lääkettä...(on bentzo jota on eri muodoissa...)
Tähän koko asiaan paras infon antaja on sisaresi oma, hoitava neurologi. Mikään ei estä sinua menemästä sisaresi mukaan vastaanotolle, JOS se vain sopii sisarellesi.
Lyhyt neuvo olisi semmoinen, että sisaresi keskustelisi hoitavan neurologin kanssa, hän on erikoislääkäri tämän epilepsian ja sen lääkehoidon suhteen.
Lisäksi juuri tämän epilepsian suhteen kannattaisi ehkä tutustua myös Epilepsialiittoon, http://www.epilepsia.fi/. Näyttäisi olevan esimerkiksi puhelinneuvontaa. Ehkä lisäksi voisi täältä lukea kohdan "Miksi hoitoa tarvitaan": http://www.epilepsia.fi/index.phtml?menu_id=259&lang=1.