Kuolleen läheisyys

Kyllä näin voi tapahtua.

On lohdullista tietää että kuolemaa ei ole. Kuolleet omaiset voivat tulla lähelle meitä. Vaikka ruumis on kuollut niin sielu jatkaa elämää henkimaailmassa kirkkaana. Henkimaailma on Jumalan luoma paikka ja täyttä totta. Täällä maan päällä käymme vain oppimassa asioita.

poikani tunsin läheisyyden, hän oli vielä kansamme.Kuten myös seuraavat päivät kotona. Ensimmäisen kerran ymmärsin mitä tarkoittaa lämminhenkinen olo.
Kun toisen kerran kävin poikaani katsomassa kun hänet oltiin siirtämässä kotiin, käväisin vaan, koska en tunetnut sitä samaa läsnäoloa.
Tunne vaan tulee joskus hyvin konkreettisesti ihanmissä vaan. Samoin sekin tunne että nyt hän on hyvin kaukaa joskus kun toivoisi hänen olevan lähellä. Silloin ajattelen että hänellä on joku tärkeä tehtävä eikä ehdi, tai on muita läheisiä moikkaamassa .

Olen tuntenut ihan samaa ja monta kertaa.Ja sitten pitempiä jaksoja, että hän ei käy, on muualla.Olen itse käynyt lähellä kuolemaa salamaniskun takia, enkä voinut ymmärtää miksi minua ei nähty ja kuultu, vaikka näin muut ja kuulin heidän puheensa (seisoin heidän edessään ilmeisesti täysin näkymättömänä), se oli nopea kokemus ja sitten heräsin salamaniskun jälkeen taas eloon, sydän pysähtyi.Siksi aina kun tunnen läheiseni jossakin lähelläni, puhun hänelle (jos en ole julkisella paikalla), uskon hänen kuulevan minua oman kokemukseni takia ja kerran jopa pyysin hänet kauppaan mukaan ja hän tuli!Kokemukset ovat aina hyvin lyhytaikaisia.Hän on varmasti yhä elossa taivaassa tai välipaikassa ja käy välillä täällä.Sain siitä mielestäni ihan varman todisteen, kun hän tuli uneeni kertomaan tavanneensa jo kauan sitten kuolleen tuttunsa, josta en tiennyt yhtään mitään ja herättyäni otin asioista selvää, että oliko hän eläessään tuntenut kertomaansa henkilöä ja oliko tämä kuollut kuten hän kertoi ja oli!!! En voinut tietää siitä ilman sitä unta yhtään mitään.Monta muutakin unta on ollut ja minulle on aika hyvin valjennut missä hän on ja se, että ystävystymisiäkin on tapahtunut.Taivaan valtakunnassahan on salattuja asioita, mistään ei voi olla varma, pitää olla avoin.Tämähän yhdistää meitä monia surijoita, koemme juurikin samaa, läheisen aistii.Kaikki eivät kuitenkaan aisti ja olen miettinyt, että johtuuko se surijasta vai vainajasta, mikä siihen on syy, en tiedä.Mutta ainakin minun läheiseni uskoi Jeesukseen ja Jumalaan,normaali evankelis-luterilainen.