Kolmoselta tulee juuri 30 päivää ohjelma, jossa käsitellään kyseistä asiaa. Mikä on teidän kantanne aborttiin? Hyväksyn sen, jos tilanne on sellainen, että äiti on liian nuori, terveys ei kestä raskautta, lapsi todetaan vaikeasti sairaaksi jne. Ehkäisykeinona aborttia ei pitäisi pitää.
Minua askarruttaa myös se, että kuinka vammaisen tai sairaan lapsen pitäisitte? Jos tietäisitte, että pienokaisenne joutuisi koko vähäisen ikänsä makaamaan sairaalassa letkuissa, niin armahtaisitteko hänet vai pitäisittekö väkisin hengissä? Onko elämä aina lahja?
Minua askarruttaa myös se, että kuinka vammaisen tai sairaan lapsen pitäisitte? Jos tietäisitte, että pienokaisenne joutuisi koko vähäisen ikänsä makaamaan sairaalassa letkuissa, niin armahtaisitteko hänet vai pitäisittekö väkisin hengissä? Onko elämä aina lahja?
Vastaukset 42
Vanhimmat
Minä en pysty arvostamaan abortin arvostelijoita. Itselleni tehtiin abortti 22-vuotiaana kun silloisen poikaystävän kanssa oli kondomi ilmeisesti pettänyt. Poikaystävä olisi ollut valmis tarvittaessa pitämään lapsen, minä olisin ollut valmis vaikka tappamaan itseni jos lapsi olisi pitänyt pakolla synnyttää. Onneksi Suomen aborttilainsäädäntö mahdollisti abortin :)
Kaikki ulkopuoliset eivät sitä ehkä pysty käsittämään, mutta abortin saaminen oli elämäni suurin helpotus! Ja väitän, että kaltaisiani naisia on paljon!
Todennäkösesti minäkin päätysin aborttiin jos noin kävis.
voisivat keskittyä kehittämään keinokohtuja.
auttaa syntymättömiä lapsia, mutta kun epätoivottu lapsi on syntynyt, apua ei enää tipukaan. Eli aikamoista hurskastelua koko touhu.
Itse en aborttia tekisi, koska arvostan elämää ja pieni alkiokin on mielestäni jo ihminen; sillä on sielu. Se ei ole vielä täydellinen ihminen, mutta eihän 9kk vauvakaan ole vielä täydellisesti kehittynyt. Elämähän on yhtä kehittymistä ja sitten taantumista kohti hautaa.
Silti on mielestäni parempi antaa naisen itse päättää, mitä kropallaan tekee. Abortin kieltäminen johtaa siihen, että kaikenlaiset puoskarit suorittavat raskaudenkeskeytyksiä vaarantaen naisen terveyden.
Jos tulisin nyt raskaaksi, tekisin 100% varmasti abortin, siitä ei ole epäilystäkään. Mielestäni kannan vastuuni sillä, että käytän ehkäisyä.
Suomen aborttilaki on mielestäni hyvä. "Vastustan" abortin käyttöä ehkäisykeinona eli en hyväksy sitä, että jotkut (miehet ja naiset) eivät vaivaudu käyttämään ehkäisyä ja teettävät/teetättävät naisellaan useammankin abortin tämän vuoksi, mutta toisaalta parempi näin kuin että nämä naiset joutuisivat synnyttämään ei-toivotut lapset, silloin menisi luultavasti lapsenkin elämä totaalisesti pilalle.
"...pieni alkiokin on mielestäni jo ihminen; sillä on sielu."
Njoo. Tuohan perustuu paljolti ihan omaan mielipiteeseen
ilman sen suurempaa totuuspohjaa. Edellyttää sitä, että
ensinnäkin uskoo edes sielun olemassaoloon.
Raskauden alkuvaiheessa olevalla lapsellahan (tai alkiolla/sikiöllä)
ei ole vielä edes minkäänlaista aivotoimintaa, joten sillä
ei ole myöskään minkäänlaista tietoisuutta.
On arvioitu, että jopa 40% hedelmöittyneistä munasoluista abortoituu
itsestään, suurin osa niin, että nainen ei edes huomaa olevansa
raskaana.
Missä vaiheessa lapsi on lapsi? Onko ehkäisy murhaamista?
Syyllistyykö kierukkaa käyttävä nainen toistuviin potentiaalisten
lapsien murhaamiseen?
todistaa, etteikö alkiolla ole sielua tai etteikö sielua olisi olemassa. Voi olla, ettei alkiolla ole vielä sielua ja voi olla, että on. Missä vaiheessa se sielu sitten alkioon tulee, jos se ei siinä jo alunperin ole, niin siitäkään ei kukaan voi sanoa varmasti mitään.
Joillakin on kokemuksia ruumista irtaantumisesta esim. leikkauksessa. Tietoisuus voi siis olla riippumatta aivotoiminnasta. Joku voi puhua harhoista, mutta kukapa senkin voisi todistaa. Mistä me tiedämme, mitä tietoisuus on? Emme mistään, voimme vain nojata tieteeseen, mikä on aina hyvin rajoittunutta todellisuutta.
Kierukan voi ajatella olevan alkion tappaja, kyllä. Onko tuolla alkiolla sielu... taas tulemme kehäpäätelmien alkuun.
jos tulisin raskaaksi koska en halua lapsia enkä koe itseäni äidilliseksi ihmiseksi. Empä usko että lapsen olisi hyvä olla äidin kanssa joka ei häntä halua.
Huolehdin ehkäisystä joten eipä ole ainakaan tähän mennessä joutua siihen tragediaan.
Toki voi miettiä eettisiä puolia. Onko lapsella jo sielu ja se murhataan? No, minkäs teet.
näinkin syvällisesti "Onko lapsella jo sielu ja se murhataan? No, minkäs teet."
Muistutat Kelly Bundya.
Oletpa naivii. Mahtaa sulla olla kiva elämä kun kaikki on pelkkää auringonpaistetta.
Niin, minkäs teet, kun katsot abortin parhaimmaksi vaihtoehdoksi.
Ja abortin läpikäyneet harvemmin ovat kelly bundeja, he ovat omilla aivoillaan ajattelevia, vastuuntuntoisia, järkeviä ihmisiä. Usko tai älä.
murhaajia....
Abortin tehneet ajattelevat asiaa. Jotkut hankkivat lapsia ihan ilman ajattelemista. Esim. hankitaan lapsia, vaikka koulutus on kesken ja työtä ei ole tiedossa. Esim. alkoholistien ja narkkareiden ei pitäisi tehdä lapsia, mutta tämä ryhmä synnyttää satoja lapsia Suomessakin, koska ei luultavasti ymmärrä hankkia aborttia. Sitten laiminlyövät lastaan tai pahoinpitelevät.
Kaikkien ei tulisi hankkia lapsia, vaikka raskaaksi epähuomiossa tulisivatkin.
Kuten aiemminkin jo todettiin, myöskin omasta mielestäni abortin vastustaminen on silkkaa hurskastelua. Kysynpä vaan millainen lahja lapselle on syntyä perheeseen, johon häntä ei ole toivottu, eivätkä vanhemmat ole niin sitten ollenkaan valmiita/motivoituneita kyseisen lapsen hoitamiseen...Itse olen nähnyt useammankin tällaisen tapauksen, jossa lapsi on painostuksen johdosta pidetty, ja tämä lapsi on sitten koko lapsuusaikansa saanut kärsiä siitä, kuinka äiti/isä tuntevat joko alitajuista tai täysin selvää katkeruutta häntä kohtaan, kun tämä tuli ja pilasi heidän elämänsä. Tuollainen aiheuttaa lapselle niin syvät henkiset arvet, jotka takuuvarmasti tuntuvat vielä aikuisiälläkin, eli on täysin absurdia väittää, että jokainen elämä on lahja. Onhan se pirun nätti ajatus, mutta kun oikeasti maailma ei vaan toimi niin. Hyvinkin monissa tapauksissa abortti on se armeliain ratkaisu, kaikille osapuolille.
On ihmisiä, jotka voisivat ottaa tällaisen lapsen adoption kautta. Eli tarvittaisiin järjestö, joka ottaa vastaan lapset, joiden vanhemmat eivät jostakin syystä halua lastaan pitää. Näinhän todellisuudessa on, vaikka kulissia pidetää yllä, kunnes jotakin kauheaa tapahtuu. Meillä vallitsee tietynlainen kaksinaismoralismi. Kun kerran yhteiskunta on niin sallivainen muutenkin, niin miksei tässä asiassa. Paapotaan ja ymmärretään muka, mutta jätetään ihmiset oman onnensa nojaan.
Ottakoon yhteiskunta tällaiset lapset vastaan ilolla ja sijoittakoon koteihin, joissa lapsia rakastetaan. Ilman tuomitsemista tai arvostelua.
Parempi ratkaisu kuin abortti, totta vie.
Enpä näkisi tuota niinkään kyynisenä ajatustapana, vaan täytenä realismina, sillä tuo perustuu omin silmin näkemiini tapahtumiin. Ja että adoptioko on se onnen avain? Uskallanpa epäillä. Kun puhutaan että abortista jää pahat arvet ihmisen sieluun, niin eikö sitten muka lapsen pois antamisesta? Jos tuolla tavalla ajatellaan...Enemmän olen henkisiä romahduksia nähnyt johtuvan lapsen poisantamisesta kuin aborteista. Ja olenpa myöskin nähnyt näitä "onnellisia adoptioita", jossa adoptiovanhemmat yhtäkkiä päättävätkin, etteivät haluakaan kyseistä lasta, ja suit sait passitus lastenkotiin, ja sieltä mahdollisesti vielä mitä erilaisimpiin sijaisperheisiin, joissa tapahtuvia asioita en edes ala puida...Kyllähän elokuvissa aina näytetään, että adoptio on vain ja ainoastaan onnellinen asia, jossa kaikki ovat onnellisia elämänsä loppuun asti. Toivon ja uskon että tällaisiakin tapauksia myös on, mutta täytyy myöntää myös se, että asialla on myös toinen puolensa. Ja jos laitetaan vastakkain elinikäiset, vakavat traumat tai edelleen vailla tietoisuutta olevan olennon abortoiminen, niin edelleen kallistun abortin puoleen armeliaampana vaihtoehtona, oli se sitten jonkun ruusunpunalasimaailmaan liian kyynistä tai ei. Ja adoptiolapset tuskin loppuvat maailmasta kesken, siitä on turha kenenkään huolehtia...
olisi 100 000 ei toivottua lasta kymmenessä vuodessa, ja siinä vain Suomen pienen väestön luvut. Eikö tällä pallolla ole jo ihmisiä muutenkin liikaa. Pitääkö niitä ei toivottuja tapauksiakin tänne väkisin tunkea, ja kukaan ei edes pitäisi huolta, onhan noita katulapsia nytkin.
helpoin tie???? Miksi aina täytyy ylittää aita matalimmasta kohdasta. Tulisi ehkä vastuuta ihmisille, kun yhteiskunta tavallaan pakottaisi miettimään, mitä seksileikeistä voi pahimmillaan seurata. Abortti on raukkamainen teko!
tapauksessa hyväksy aborttia, koska se on mielestäni murha. Lapsi on ihminen ensi hetkistään lähtien, vaikka tiedemiehet muuta väittävät. Myös kierukka on murhaväline, koska se "torpedoi" jo alkaneen elämän. Kyse on mikroskooppisen pienestä alusta, joten se ei muka tunnu miltään, kun sen tuhoaa. Tässä astuu kuvaan vastuu sukupuoliasioista. Koskaan ei saisi leikitellä niillä ettei jouduta sitten miettimään abortti-asioita.
Olen kovin pahoillani niiden puolesta, jotka ovat päätyneet aborttiin, koska elämä ei sen jälkeen ole koskaan enää yhtä onnellista, koska syyllisyys muhii jossakin omantunnon uumenissa halusi tai ei. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta ottakaa selvää mitä abortissa tapahtuu. Kuinka imuri imee sikiön pala kerrallaan pois turvallisesta kohdusta. Miten surullista.
Vastuuntunnetta sukupuoliasioihin. Monet hurjastelevat niissä merkeissä, koska abortti on laillinen keino päästä eroon tuosta viattomasta luontokappaleesta. LAKIMUUTOSTA KAIVATAAN TÄSSÄKIN ASIASSA.
Lapsivesitutkimuskaan ei aina näytä oikeaa tulosta. Tiedän ihmisiä, jotka ovat saaneet terveen lapsen, vaikka muuta on väitetty.
Kysymys abortista on sen verran vakava, että toivoisin esim. koulujen opetusohjelmaan kunnollista valistusta asiasta.
et hyväksy aborttia etkä edes yleistä ehkäisymuotoa. Mihin lahkoon kuulut?
Olen tehnyt abortin ja varmasti tuntisin syyllisyyttä, jos en olisi tehnyt. älä ainakaan mua sääli.
Puhut murhasta, kun elämä on jo alullaan. Melkeinpä tekisi mieleni kysyä, että oletkos makkaran syömisestä samaa mieltä ja kyllähän sitä murhia tapahtuu jatkuvasti viljaa puidessakin, kun hiiriä, lintuja jne joutuu puimakoneeseen. Entäpäs autolla ajaminen?
Mitäs jos muutetaankin koko maailma sellaiseksi, ettei mitään saa korjata, koska kaikkeen löytyy ainakin syyllinen, vaikkei syytä olisikaan. Muistapa kävellä seuraavan kerran suojatietä varovasti, sillä joku voi ajaa päällesi ja kyllä se on sitten ihan sinun oma vikasi. Mitäs ylitit ajoradan ;)
Minulle on tehty abortti ja jos olisin pitänyt lapsen, olen takuuvarma siitä, että olisin löytänyt itseni ojan pohjalta ja lapsi olisi huostassa. Isästä ei olisi ollut vastuuta ottamaan, vaikka toisin väitti ennen abortin tekoa. Siellä se muhi toisen tyttösen kanssa erään kerran, kun kotiin saapastelin.
Minua ei kaduta tippaakaan, koska tiedän, etten olisi pystynyt lapselle antamaan sellaista elämää, jonka olisi ansainnut!
Ehkäisy voi tosiaan joskus pettää, enkä siitäkään huolimatta aio istua jalat ristissä, jos en lapsia halua. Nyt on saatu vihdoinkin piuhat poikki, eikä tarvitse vakikumppanin kanssa murehtia turhista.
En minä omia lapsia tarvitse, tuollahan niitä on pilvin pimein ja naapurin mekkaloinnista päätellen, en 24h jaksaisi äiti ollakaan. Siis syyllinen epätyypilliseen naiseuteen =)
vain omiin asenteisiisi. Voiko kukaan ajatella noin pinnallisesti? Ojan pohjalle joutuminen on kyllä ihan oma valinta. Ihan niin kuin alkoholismikin. Jos kaikki maailman ihmiset, joilla on vaikeaa ajattelisivat noin, ei täällä tervepäisiä olisi ollenkaan. Sen sijaan lapsi voi todella antaa elämälle tarkoituksen ja saattaa äidin raiteilleen. Oma NAPA se on joka niitä vaikeuksia aiheuttaa.
Nostan hattua niille, jotka asettavat lapsen edun omansa edelle. Steriloitavaksi kaikki, jotka eivät siihen kykene. Eivät ne ole jeesustelijoita, jotka osaavat ajatella valtaväestön vastaisesti. Mene vaan massan mukana, jos siltä tuntuu.
Taidat olla lestadiolainen tai vastaava.
On hieman ristiriitaista, että haluat pakkosteriloitavaksi ihmisiä ja silti vastustat aborttia. Huomaa, että olet aika sekaisin päästäsi. Arvosi ovat epähumaanit.
Jos lapsi syntyy äidille, joka raiskataan, niin olisiko onni, että lapsi saisi tietää, että hänen isänsä on raiskaaja. Sellainen on lapsen mielenterveydelle erittäin suuri rasite ja melko todennäköisesti lapsesta tulee mielenterveyspalveluiden asiakas. Jos äiti on niin nuori, että hänellä ei ole koulutusta, eikä työtä, niin onko hyvä synnyttää lasta köyhyyden keskelle, niin että lapsella ei mahdollisuutta koskaan harrastaa tai edes saada ruokaa tarpeeksi. Jos olet alkoholisti tai narkkari niin onko lapsen hyvä syntyä sellaiselle äidille. Jos äidillä on mielenterveyden häiriö kuten skitsofrenia tai maanis-depressiivisyys niin onko hyvä että tällainen nainen hankkii lapsen ja sitten esimerkiksi tappaa lapsen. Esimerkiksi alkoholismi esiintyy suvuittain, samoin skitsofrenia, joten myös lapsi voi sairastua. Olisitko itse mielelläsi vammainen, jonka takia et pääsisi koskaan naimisiin tai pystyisi solmia parisuhdetta. Jo koulutuksen hankkiminen voisi olla mahdotonta ja itse kärsisit tästä tilanteesta. Mikäköhän on itsekästä tai järkevää? Et ole ihan ajatellut asioita loppuun asti.
ymmärryksessä jotain vikaa?
Sekö, ettei halua lapsia vain sen vuoksi, että niitä "kuuluu" saada, on valtaväestön ajattelutapaa ja omaan napaan tuijottamista?
Ei taida olla teikäläisellä mitään käsitystä siitä kuinka hankalaa on saada sterilointi, jos ei ole lapsia, vaikka olisi sen tietyn iän ylittänytkin jo. Itselleni eivät hormonaaliset ehkäisyt sovi ja jos viettää parisuhteessaan aktiivista seksuaalielämää, niin kumiukkovaihtoehto on todella kallis ratkaisu, eikä sekään mikään täysin varma.
Teen töitä lasten ja nuorten parissa, enkä todellakaan ole mikään lapsivihaaja. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että minun pitäisi itselleni saada biologisia lapsia. Se toteamukseni, että olisin löytänyt itseni ojan pohjalta, oli aivan tosi asia ja tarkoitin sitä. En ole ihminen, joka osaa elää muiden (kuten lapsen) kautta elämäänsä. Tiedän, etten olisi pystynyt tarjoamaan lapselle sellaista elämää, joka olisi lapselle ollut hyväksi. Sen vuoksi tein päätöksen abortista.
Jos äiti ei voi hyvin, ei voi lapsikaan ja se on takuuvarma asia. Liian usein teeskennellään onnellista ja hankitaan lapsia vain sen vuoksi, että "olisi niin kivaa kun olisi oma vauva". Mikä hemmetin oma!! Eivät lapset ole mitään irtainta omaisuutta.
Jos sinä haluat kääntää minut omaan napaan tuijottajaksi ja massan mukana meneväksi, niin mietipä oletko valmis pitämään vaikka naapurin lapsesta huolta, jos hänellä ei ole enää vanhempia tai on lapselle soveltumattomat kasvuolosuhteet? Minä olisin. Mieluummin niin kuin se, että haluaisin vain sen "oman" lapsen siksi, että niitä kuuluu saada. Liian usein törmää perheisiin, joissa on minun lapset ja sinun lapset.Sellaiset omaa lihaa ja verta -jutut voit minun kohdallani heittää roskikseen. Minulle kaikki lapset ovat tärkeitä. Myös sinun lapsesi, sikäli kun sinulla niitä on.
Pinnallista tai ei, minä ainakin kannan vastuun omista tekemisistäni ja yritän tehdä sen jo etukäteen, jotta voin minimoida vahingot. Ja tiedoksi sinulle, että alkoholismi on sairaus ja voi myös olla johtuvaista jostakin muusta sairaudesta. Ojan pohjalle joutumisella en viitannut alkoholismiin, enkä muuhunkaan päihteiden käyttöön. Tervepäinen ihminen osaa ajatella, ettei kaikki ole aina omasta itsestä kiinni. Asioihin pystyy kyllä vaikuttamaan, mutta huonoilla eväillä liikkeelle lähtenyt elämä on jonkun muun syy kuin lapsen.
Erittäin syyllinen omiin asenteisiin ja syyllistähän tässä kai tarkoitus olikin hakea.
Olisi oikeus ja kohtuus että mieskin muistaisi kondomin käytön, varsinkin mies jolla on ei-niin-liberaali asenne aborttiin.
Toiseksi: millaisen elämän voi antaa lapselle köyhä kuntoutustuella elävä vanhempi, joka ehkä on lopunelämäänsä työkyvytön? Sosiaaliset syyt ovat yhtä painavia kuin mitkä tahansa muutkin.
Entä jos vanhempi olisi mielenvikainen, mahdollisesti väkivaltainen? Mahtaa pienokaiselle tulla nautittava elämä.
Haistakaa kaikki kuule pitkä *****.
Siinähän syyllistätte kun ei ole parempaakaan tekemistä. Eniten riemastuttaa kun mies, jolla ei ole, eikä voi olla OMAKOHTAISTA kokemusta abortista, alkaa moralisoimaan. Jestas.
En ole rikollinen Suomen lain mukaan, enkä Jumalan edessä.
Abortti pitäisi kieltää kaikissa paitsi niissä tapauksissa jos naisen terveys ei kestä tai lapsi on sairas sekä raiskaustapauksissa, mutta muuten sitä ei pitäisi hyväksyä. Abortti on murha ja murhaamista ei voi perustella sillä että naisen tulisi itse saada päättää omasta kehostaan. Lapsi kasvaa naisen kehon sisällä, mutta ei muuten ole osa sitä.
lapsi ei voisi syntyä. Raskaus on äidin keholle tapahtuva asia myöskin, ja jokaisen tulee saada päättää, mitä kehollaan tekee vai tekeekö mitään.
En ota itse kantaa alkuperäiseen aiheeseen sen kummemmin, mutta heitän vain kehiin sanan "adoptio". Mielestäni tällaista keskustelua ei voida käydä kattavasti ilman sitä, eikä se tainnut missään nousta esille...?
ketään, joka olisi päätynyt adoptioon. Luulen sen olevan henkisesti paljon raskaampaa kuin abortin. Ainakin useat äidit ovat kertoneet, että kun se vauva putkahtaa maailmaan se on rakkautta ensi silmäyksellä. Miten siitä voisi luopua?
Niin. Aika outoa, jos tekee abortin, koska ei halua lasta, eikä voi antaa sitä aboptoitavaksi koska rakastaisi sitä niin paljon. Ihan teoriassa pyörittelen... ei halua, mutta pelkää rakastavansa. No sittenhän sen voisi pitää, jos päätyy rakastamaan...? Mut ei... abortoidaan, niin ei ole sitä riskiä että saisi lapsen jota rakastaa?
joutuu tekemään abortin esimerkiksi yhden ainoan kerran... Mutta tiedän tapauksia jotka eivät osaa huolehtia ehkäisystä ja päätyvät abortteihin monta kertaa... HALVEKSIN todellakin tällaisia ihmisiä!!!
se on se ihana ihmisekeho, se joka saa naisen kiintymään kantamaansa lapseen jo raskausaikana, ja hormonaalisesti yhä enemmän sen synnyttyä. Se nainen voi haluta sitä lasta aivan yhtä vähän, mutta rakastaa sitä ruumiintoimintojensa pakottamana. Ei mikään helppo ristiriita kenellekään.
Yksikään vastentahtoiseen raskauteen liittyvä tilanne ei ole yksiselitteinen, ei yksikään. Hitto, harvoin yksiselitteinen se haluttukaan raskaus on! Halutunkin raskauden aikana on tavallista tuntea inhoa lasta kohtaan, epävarmuutta ja halua paeta (toisinaan, jos tila jatkuu se ovoi olal oire psyykkisestä ongelmasta), se on vielä aivan normaalia. Tunteita laidasta laitaan, oli raskaus haluttu tai ei. Ja silloin kun se ei ole... noh, hormonien heräöttämä hetkellinen kiinytmyksen ja rakkauden tunne Voi saada jonkun pitämään lapsensa, ankä väitä että se olisi aina hyvä asia. Koska se huuma, kuten ensirakastuminen yleensäkin, menee ohi. Silloin on kysymys siitä riittävätkö henkiset (ja materiaaliset) resurssit lapsen kasvattamiseen ylipäänsä?
***
on ehkäisy, kuten pillerit tms ja käyttänyt niitä aivan oikein ja siitäkin huolimatta tulee raskaaksi? Hyväksytkö abortin silloin?
eihän raskaus silloin johdu omasta typeryydestä.
voi olla motiivina? Ihmisen typeryys? Sanotaan kyllä, että tyhmyydestä rangaistaan. Onko siis nähtävä lapsen syntymä rangaistuksena?
mutta joku näkee asian siltä kannalta, että kaikki lähtee seksistä ja se taas on useimmiten oma valinta...
=)
Ai että typerien naisten abortit eivät ole hyväksyttäviä, mutta fiksujen abortit ovat?
että jos on vastuullisesti toiminut ja vahinkoraskaus ei ole seurausta omasta tumpeloinnista, saa siitä oi niin armollisesti päästä eroon, mutta jos ei vastuullisuutta ole sen vertaa että ehkäisystä huolehtisi, lapsia vaan pukkaamaan.
En tajua. Minusta kun lapsen ei koskaan tulisi olla vanhemmilleen rangaistus, vaan haluttu ja toivottu tulokas. Ja, hmh, kun tähän joku varmasti keksii että adoptioonhan sen voi antaa, juu, minusta myöskään raskauden ja synnytyksen, lapsesta luopumisesta puhumattakaan, tuskat eivät ole ihan oiekankokoinen rangaistus seksistä ilman harkintaa. Unohtamisesta, hetken kiihkosta jossa luotettiin tuuriin.
***
Aborttikeskustelu ei kuulu tälle palstalle! Toivottavasti ylläpito poistaa tämän viestiketjun.
se koira älähtää johon kalikka kalahtaa tai muuten vain tynnyrissä kasvanut
Olen nuorena kaikki 3 lastani tehny ja kyllä mukaan on mahtunut aborttikin.nuorimmainen oli silloin 8kk. Ei olisi oma pää enää kestänyt neljättä lasta niin pian synnytyksen jälkeen.
Periaatteessa en kannata aborttia, kuin ääri tapauksissa eli raiskaus, terveydelliset seikat ym. mutta kun meitä on monenlaista ihmistä ja yhtä monta erilaista elämän tilannetta, että vaikeaa alkaa suoralta kädeltä abortin tekijöitä tuomitsemaankaan.
mielestäni on tärkeintä, että tulevalla lapsella on turvallinen ja rakastava koti, kun maailmaan syntyy. Lastenkodeissa on ihan riittävästi jo lapsia.
Hyväksyn abortin, vaikkakin mielestäni sen ei tulisi olla ainoa, ensisijainen "ehkäisy" jos muihin vaihtoehtoihin on mahdollisuus. Jos muuta ehkäisykeinoa ei voi käyttää (esim. terveysongelmista johtuen ehkäisyvalmisteet eivät sovi), niin kallistun kyllä abortin puoleen jos niikseen tulee. Ei lasta minun mielestäni tule pitää vain sen takia ettei muuta mahdollisuutta abortin lisäksi oikein ollut.
Minusta on hyvä että aborttikin on keksitty. Populaa täällä maan päällä on jo enemmän kuin tarpeeksi, joten on erittäin hyvä, että siitä saa edes murto-osan karsittua pois.
Itse en haluaisi pitää sairasta/vammaista/vajaata lasta. Vaikka lapsi itse voisikin tilastaan huolimatta kasvaa melko hyvään elämään, olla onnellinen niin en usko, että itse voisin olla jos oma elämä menisi siihen, että joutuisin täysin toisesta huolehtimaan 24/7, olemaan vain ja täysin enää häntä varten nyt ja aina. En koe olevani täällä vain sitä varten, että saisin palvella muita, että muut saisivat olla minusta täysin riippuvaisia. Olen itsekäs, kyllä, mutta onko se jokin yllätys? Kuka ei olisi. Haluan elää omaa elämääni ja toki ottaa muitakin huomioon, mutta rajansa kaikella kuinka paljon itse olisin valmis uhrautumaan toisen puolesta.