Miksi tällä palstalla niin miesten kuin naistenkin (ehkä kuitenkin enemmän naisten) luonnollinen vastaus ja puolustautumismekanismi moku-suhteeseen on se, että hän on kanssasi ainoastaan RAHAN takia?
Tämä pätee etenkin naisten reaktioihin, kun miehet kertovat virolaisista-, venäläisistä- tai thaivaimoistaan, niin aina tulee kommentti "se on kanssasi vain rahan takia ja kunhan on kupannut sut puhtaaksi, löytää hän uuden ja rikkaamman"
Sitten itse johdatukseeni ja kysymykseeni:
Me kaikki tiedämme, että taloudellisen asemansa voi jokainen suojata AVIOEHDOLLA ennen avioliiton solmimista.
Itse olen rikas mies ja elän ns. moku-suhteessa. Omaisuuteni olen suojannut avioehdolla. Kuinkahan yleistä tämä on?
Arvon moku-suhteessa eläjät, niin miehet kuin naisetkin, suojaatteko asuntonne, autonne, perintönne, maanne ja mantunne tavallista useammin avioehdolla, kun kyseessä on MONIKULTTUURINEN suhde?
Tässä viestissä ei sitten käsittääkseni ole mitään sääntöjen vastaista.
Tämä pätee etenkin naisten reaktioihin, kun miehet kertovat virolaisista-, venäläisistä- tai thaivaimoistaan, niin aina tulee kommentti "se on kanssasi vain rahan takia ja kunhan on kupannut sut puhtaaksi, löytää hän uuden ja rikkaamman"
Sitten itse johdatukseeni ja kysymykseeni:
Me kaikki tiedämme, että taloudellisen asemansa voi jokainen suojata AVIOEHDOLLA ennen avioliiton solmimista.
Itse olen rikas mies ja elän ns. moku-suhteessa. Omaisuuteni olen suojannut avioehdolla. Kuinkahan yleistä tämä on?
Arvon moku-suhteessa eläjät, niin miehet kuin naisetkin, suojaatteko asuntonne, autonne, perintönne, maanne ja mantunne tavallista useammin avioehdolla, kun kyseessä on MONIKULTTUURINEN suhde?
Tässä viestissä ei sitten käsittääkseni ole mitään sääntöjen vastaista.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Tekisin ja teen avioehdon ihan riippumatta siitä minkä maalaisen kanssa avioituisin. Ikinä ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ihan sama juttu kuin eläkkeen säästäminen, vaikka periaatteessa eläkkeen pitäisi tulla valtion puolesta...en kuitenkaan halua riskeerata niin että 65 v olisin ilman mitään..
Ihmiset katsovat, että köyhemmistä maista kotoisin olevat eivät voi olla kiinnostuneita itse ihmisestä, vaan mielessä pyörii vain raha.
En kuitenkaan usko kovin monella olevan tarkoituksena kupata ketään puhtaaksi - toki monilla saattaa osasyynä suomalaisen kanssa seurusteluun tai avioliitossa olemiseen olla yleinen elintaso, se, että tunnin palkalla saa päivän ruoat ostettua. Mutta kuten sanoin, uskon sen olevan vain osasyy. Kyllä täytyy olla aika hullu että menee naimisiin jonkun kanssa vain sen takia.
Hyvä keino tällaisten toiveiden paljastamiseksi, jos vähääkään epäilee, on ihan tosissaan suomalaisen lähteä suunnittelemaan ja puhumaan yhteisestä tulevaisuudesta ulkomaalaisen kotimaassa! Jos ulkomaalainen on ihan mukana ideassa, niin sehän sen rakkauden todistaa. Vai mitä?
Itse en avioehtoihin rupea. Olen sen verran vanhanaikainen, että olen sitä mieltä, että jos naimisiin mennään, niin ei sitä eroa heti aleta "suunnittelemaan". Ja eipä sitä omaisuuttakaan hirveästi ole.
Eipä kyllä tullut mieleen ottaa nytkin kaikki menee puoliksi koko ajan ja se maksaa, jolla sitä rahaa on ylimääräistä, eli mies. Ei mies edes usko, että minulla tulisi isoja summia rahaa olemaan, nytkin rahavirta on mieheltä minuun päin. Jos ero tulisi tässä kolmen - viiden vuoden päästä niin tuskin tilanne siitä olisi mihinkään muuttunut ellei ihmeitä tapahdu.
Ei tuo varmaan muuta halua erotessa kuin omat vaatteensa ja sylimikron ja muut ostamansa vempeleet (ja saakin mielihyvin ne viedä).
Kuulostaahan tuo vähän eroamisen suunnittelulta...
Jos olisi sellaista arvokkaampaa omaisuutta eikä haluaisi niistä puolta toiselle antaa niin toki kannattaa sitten laatia...
Eipä mieskään ollut kovin innostunut, vaikka hyvin tietää kummalla sitä jaettavaa omaisuutta tulee enempi olemaan (?).
Eipähän kuuma suhde muuttuisi riitaisaksi eroksi ellei ihmeitä tapahtuisi.
Ja niitä tapahtuu monta joka päivä.
Minun kohdallani vanhempani vaativat, että laadimme avioehdon, ennenkuin suostuivat hyväksyvään marokkolaisen mieheni aviomiehenäni.
No, ostin sitten tuolla paperilla "perherauhan".
Sulla on harvinaisen viisaat vanhemmat, ovet halunneet "turvata" tyttärensä elämän taloudellisen puolen tällaisessa riskiprojektissa, mikä todennäköisesti sortuu muutaman vuoden kuluttua :))
Erona vain se että kyseessä oli mieheni perhe. Mieheni itse pelkäsi, että loukkaantuisin asiasta ja oli valmis menemään naimisiin kanssani ilman ehtoakin. Katsoin kuitenkin paremmaksi suostua siihen, sillä mielestäni on reilua etten saa mieheni nykyisestä omaisuudesta tai tulevaisuudessa peritystäkään omaisuudesta mitään.
Omat vanhempani olivat tehneet jo aikoja sitten paperin jonka mukaan puolisolla ei ole oikeutta perittyyn omaisuuteeni(ja tämän puolisoni on tiennyt aina) Omaa ei naimisiinmenovaiheessa juuri ollutkaan.
Kyllä sulla totta tosiaan on fiksut vanhemmat, jos olen marokkolaisen kanssa mennyt naimisiin, kyllä olisi ollut tyhmään jättää avioehto tekemättä. Kaikkien kanssa kannattaa tehdä avioehto, tyhmää on jos jättää tekemättä sen.
Edes ehdottaa avioehdon tekoa minulle ja puolisolleni, kun se oli päivän selvä asia, että avioehto tehdään tietenkin, koska omistan asunnon:)
Eikä sillä ole väliä minkämaalaisen kanssa olen naimisissa,kun ehto olisi tehty kuitenkin.
Ja muuten tosiaan, aika vaikea päästä ulkomaalaisen puhtaasti hyväksikäyttämään suomalaista puolisoa. Jos on takana esim. 2 vuoden avioliitto, ei ulkomaalaisella ole mitään oikeutta puolisonsa omaisuuten, koska tilanteissahan otetaan myös huomioon KOHTUUS. Onko KOHTUULLISTA, että kahden vuoden avioliiton jälkeen rikas suomalainen joutuu jakamaan omaisuutensa? Ei.
Avioituessamme kummallakaan ei ollut mitään merkittävää omaisuutta ja kaikki mitä avioliitossa hankimme on yhteistä.
Mulla ei ole mitään niin kallista omaisuutta että sitä tarvitsisi avioehdolla suojata...
90%:sti aloittajan kysymykseen: mokusuhteessa ovat useammin suomalaiset (naiset), jotka ovat varattomia ja esim. asuvat vuokralla. Eipä siitä ulkkis-sulho mitään osinkoa revi. Ja suhteet yleensä kaatuu, enne kuin suomalaisen vanhemmilta tulee perintöä jakoon.
jos esím vanhemillasi on asunto,kesäasunto tai muuta omaisuutta jonka saat /osan siitä kun heistä aika jättää.eli kannnattaisi kaiken varalta hankkia kun ei se niin suuri vaiva ole.mutta jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee ; )
En minä varmaan sellaista hankkisi kuitenkaan enkä oikein osaa katsoa kauas. Olen ehkä sinisilmäinen, mutta jotenkin vaan tuntuu että jos avioero tulisi niin siinä vaiheessa omaisuus ja raha olisi viimeinen asia mielessä. Vaikka tiedänkin että yleensä siitähän ne juuri avioerovaiheessa suurimmat ongelmat yleensä saadaan aikaiseksi :)
Nimimerkin Yumna takana on täydellinen idiootti.
Y.o. kommentin jälkeen ei ole enää mitään lisättävää.
Yumna on täydellinen idiootti, koska...? Koska hänen ajatusmaailmansa ei ole samanlainen kuin sinun? Koska hänellä on oma mielipide siitä, miksi hän ei ole hankkinut avioehtoa? Onko sinun mielipide (mikä se sitten onkaan, ei kiinnosta) se ainut ja oikea, ja muut ovat sitten idiootteja?
Yumna ja kaikki muutkin jotka ovat MISSÄ tahansa avioliitossa ilman avioehtoa ovat idiootteja. Sattuu nyt vaan olemaan niin että varsinkin ulkomaalaisten kanssa ko. avioehdot ovat vieläkin tärkeämpiä.
Et punctum.
"enkä oikein osaa katsoa kauas"
-Ihme??!! :D
Kyllä minä tiesin että tälläisia kommenttejahan tuo vastaukseni kirvoittaa mutta mitä väliä, ei minua haittaa pätkääkään myöntää että en ole kovin kauaskatseinen ihminen tai muutenkaan sellainen "kaiken varalta"-tyyppi. Kyllä ne asiat on silti aina hoituneet jotenkin päin itse tilanteen tullessa kohdalle.
Että meitä ihmisiä on erilaisia. Toiset hyväksyvät sen, toisten mielestä taas erilaisuus on idiotismia. Minkäs sille voi.
avioehtoa. Ei tullut puheeksikaan. Minulla ei ole omaisuutta, miehella puolestaan on.
Tyypillisesti ajatellaan, että hieman vanhempi ( 40v.) suomi-mies, jolla suomalainen ex ja ehkä muutama muksu, rakastuu sitten selvästi itseään nuorempaan ulkkis-naiseen ns. toisella kierroksellaan.
Siitä ikäerosta, eli vanha-mies vs. nuori ulkkis-nainen, tämä stereotypia tyypillisesti johtuu!
Suomi-naisen ulkkis-suhteissa ikäero ei tyypillisesti näyttele roolia, vaan molemmat ovat samanikäisiä tai mies muutaman vuoden vanhempi.
Mieheni ei halunnut avioehtoa. Hän oli kuitenkin heti alusta lähtien meistä se varakkaampi ja hän tienaa nykyäänkin itseäni rutkasti enemmän. Minulta hän olisi saanut avioehdossa puolet veloistani ;-)
Suomi-tyttöjä sitten näyttää kerrassaan onnistavan näissä moku-suhteissa!!!
Aina köyhä ja mitään omaisuutta omaava Suomi-tyttö löytää sen rikkaan ja menestyksekkään Arabin tai Afrikkalaisen ... joka haluaa jakaa kaiken "napapiirin" rakkaansa kanssa.
Eikös tuosta yleistämisestä olla sitäpaitsi jo tarpeeksi huomauteltu tälle päivälle?
Ai niin ja vielä: terveisiä Berliinistä.
Tyypillisesti ajatellaan, että hieman vanhempi ( 40v.) suomi-mies, jolla suomalainen ex ja ehkä muutama muksu, rakastuu sitten selvästi itseään nuorempaan ulkkis-naiseen ns. toisella kierroksellaan.
Siitä ikäerosta, eli vanha-mies vs. nuori ulkkis-nainen, tämä stereotypia tyypillisesti johtuu!
Suomi-naisen ulkkis-suhteissa ikäero ei tyypillisesti näyttele roolia, vaan molemmat ovat samanikäisiä tai mies muutaman vuoden vanhempi.
koska en mene naimisiin!
Jos menisin, tulisi ehto riippumatta puolisosta.
Mutta muutaman vuoden tiiviin yhdessä olon jälkeen testamenttaan omaisuuteni puoliskolleni. Eli jos hän saa minut hengiltä, saa hän myös omaisuuteni, eikä se enää minua haittaa.
En olisi mennyt naimisiin suomalaisenkaan kanssa ilman avioehtoa. Tosin se on tehty vain avioeron varalta. Jos kuolisin, totta kai jättäisin omaisuuteni ja kaikki vakuutusrahani vaimolleni. Tosin hän ei niitä oikeastaan tarvitse perittyään itsensä minua huomattavasti varakkaammaksi.
Mieheni uskalsi menna naimisiin kanssani ilman avioehtoa, vaikka kyselin moneen otteeseen, oletko nyt aivan varma ettet halua ehtoa, silla miehen kulttuurissa avioehtoa suositellaan erityisen hanakasti, etenkin nykyaan avioerolukujen ollessa vallan huikeat. Mina en ollut koskaan edes ajatellut avioehtoa (ja avioliitollakaan ei ollut niin suurta merkitysta aiemmin), eika talla hetkella tuota omaisuuttakaan ole niin valtavia maaria etta sita tarvitsisi suojata. Meilla tilanne on sellainen, skeptikot eivat tata tietenkaan usko, etta mies tienaa tolkuttoman paljon verrattuna minuun ja talla hetkella olenkin kotirouvana.
Suomi-tyttöjä sitten näyttää kerrassaan onnistavan näissä moku-suhteissa!!!
Aina köyhä ja mitään omaisuutta omaava Suomi-tyttö löytää sen rikkaan ja menestyksekkään Arabin tai Afrikkalaisen ... joka haluaa jakaa kaiken "napapiirin" rakkaansa kanssa.
ei mitään lisättävää.
Voisi vahan harjoitella sisalukutaitoa ennen kuin kommentoi tyhmyyksia. Oletin etta fiksuimmat olisivat osanneet paatella jotain kommentistani, etta mieheni kulttuurissa kehotetaan naimisiin menevia tekemaan avioehto korkeiden avioerolukujen vuoksi.
Me tapasimme nuorena (minä 18v, mies 19v), joten omaisuutta ei ollut vielä kertynyt, eikä siten tarvetta avioehdollekaan. Se minkä omaisuuden olemme nyt kymmenen vuoden aikana keränneet, olemme keränneet yhdessä ja kun toisen meistä kuolema kerää tai jos päädymme eroon, kuuluu omaisuus ehdottomasti meille molemmille puoliksi.
Vanhempani ovat kuitenkin varakkaita ja he ovat suojanneet testamentillä perinnön, jonka minä tulen perimään. Perintö ei siirry koskaan miehelleni tai mieheni sukuun, ainoastaan rintaperillisillemme, eli minun ja mieheni lapsille ja lastemme kuollessa se siirtyy takaisin minun sukuun. Sinänsä vanhempani eivät pidän pahana sitä, että mieheni hyötyisi perinnöstä, koska hän on heille pidetty vävypoika, mutta vieraille ihmisille Albaniaan he eivät koskaan haluaisi omaisuuttaan tai monia sukupolvia suvussa siirtynyttä yritystä menettää. Ja hyvä näin - en minäkään haluaisi.
pitää henkensä, jos avioehto olisi ollut olemassa ja moku olisi tiennyt, että perintöjä ei tipu.
Tehkää hyvät ihmiset avioehto! Se on halpa kaikenvaravakuutus.
Tavallista useammasta en tiedä, sillä tämä on ensimmäinen avioliittoni. Avioehto on. Jos ero tulee ja menen uudestaan naimisiin, enköhän silloinkin tee avioehdon.
lihapullia eron kunniaksi?
Ja jos ero tulee, en varmasti toista kertaa avioon astele. Jotain pitää elämänsä aikana oppia ja jos ei pysty yhden kanssa olemaan aviossa, ehkäparempi olla sinkku sitten:)
Ja olen suojannut sen avioehdolla,sekä muut mahdolliset tulevat perinnöt. Lapseni perivät omaisuuteni ja myöskään en koske mieheni omaisuuteen.
Kuoleman varalta, ainakin minä jätän omille lapsilleni omaisuuteni, puoliso omistakoon omansa.