kylmyys

Minulle riittää yksi avioliitto sillä en toista kertaa halua tulla petetyksi ja jätetyksi. Mieheni oli elämäni suuri rakkaus ja uskoin meidän vanhenevan yhdessä. Mutta väärässä olin. Mies löysikin elämänsä rakkauden ja elää uutta elämää. Minä ja lapset jatkamme elämää kaikessa vanhassa päivä kerrallaan eteenpäin mennen. Naimisiin en enää ikinä mene, siitä olen ihan varma. Ja epäilenpä ettei tule uutta rakkauttakaan minuun elämääni enää koskaan.

ei maailmasta löydä itse hakemalla onnea.
jos sitä ei Luoja ole kohdalle suonut.
tämän maailman lihan himojen mukaan juoksee - aina vaan satuttaa itseään olen luovuttanut.
ja niinkin pärjää .

taitaa kaikki useinkin vain monimutkaistua.
Oliskohan itsekkyydellä ja empatian puutteella osuutensa? Harvemmin siinä arjessa todellakaan mikään taitaa muuttua, ainakaan sen ensihuuman jälkeen.

naimisiin, kun löysin uuden rakkauden! Todellisen rakkauden!

Edellisessä liitossa minua petettiin ja sain siitä tarpeekseni ja lähdin lasten kanssa. Erosta nyt 5v ja elin railakasta sinkkuelämää ja kovetin itteni ja päätin etten enää ikinä mene naimisiin ja alistu kenenkään loukkauksille mut sitten kohtasin nykyisen mieheni. Hän sai kärsiä tästä mun aikaisemmasta huonosta liitosta, kun en luottanut enkä halunnut sitoutua.

Nyt kivistä polkua kuljettuamme,alan luottamaan häneen ja kiitos tämän keskustelu 24 sivujen. Luin satoja viestejä, jotta ymmärtäisin miksi ihmiset ovat uskottomia. Sain vastausen täältä ja ymmärryksen, mutta en hyväksymistä!!!

Kukaan toinen ei voi meitä onnelliseksi tehdä muita kuin me itse itsemme. Me elämme täällä yksin ja välillä siinä on joku rinnalla ja jakamas elämisen iloja ja suruja, mutta kaiken sen mitä itse koemme, koemme sen yksin, ainut kertaisella tavalla! Voimme vain arvaillamiltä mikäkin asia kenestäkin tuntuu, mut emme pääse sinne ytimeen kuin me itse!!

Eli elän tällä hetkellä sellaista elämää, jossa otan oikeasti itsestäni vastuun en siirrä sitä puolisolleni vaan kannan itse niin hyvän kuin pahan. enkä sano että tämä on helppoa ja menee tosta noin vaan. Aivan varmasti tulen kokemaan tuskaisia hetkiä, että teinkö viisaasti vain en. Sanonta että ei se miestä vaihtamalla parane, pitää joissain kohdin paikkansa. Arki aina samanlaista pas...;), mutta jos toista rakastaa oikeasti antaa pienet virheet anteeksi ja katsoo joitain ominaisuuksia sormien lävitse,arki on huomattavasti helpompaa ja mukavampi elää!!

Jokaisen pitäisi itse löytää "se jokin" mikä on oman elämän oivallus, se minkä itse tein ei varmastikaan helpota kaikkia ja vaatii pirustu duunia,ja yleensä vain itsensä kanssa!!

Anteeksi tämä pitkä löpinä, josta kukaan ei varmaankaan ymmärtänyt hölkkäsen pölähdystä, mutta en enempää lähde tohon syihin tai seurauksiin ja konkreettisiin tekoihin ku menis ikä ja terveys niiden kirjottamisessa, mut tässä oli mun syy miksi menen uudelleen naimisiin oli se että otin omista virheitä opikseni ja otin itse omasta onnesta vastuun...