Miten saan ajatukset pois ruuasta ja herkuista?
Oon lihonu 6kg sen jälkeen ku laihdutin 7kg, eli
oon melkein lähtöpainossani. Haluaisin laihtua
vielä ne kuus kiloa pois, mutta ku ajatukset
pyörii aina siinä, mitä kaapissa on, ja siinä,
mitä voisin leipoa. Sitten masentaa nähdä se
löysä maha, joka koko ajan vaan pahenee; kohta
oon jo tätä menoa lihavempi ku ennen ku aloin
laihduttaa... Ja sitten vielä se, että miten voi
hillitä itsensä esim. juhlissa, joissa herkkua on
paljon tarjolla?
Oon lihonu 6kg sen jälkeen ku laihdutin 7kg, eli
oon melkein lähtöpainossani. Haluaisin laihtua
vielä ne kuus kiloa pois, mutta ku ajatukset
pyörii aina siinä, mitä kaapissa on, ja siinä,
mitä voisin leipoa. Sitten masentaa nähdä se
löysä maha, joka koko ajan vaan pahenee; kohta
oon jo tätä menoa lihavempi ku ennen ku aloin
laihduttaa... Ja sitten vielä se, että miten voi
hillitä itsensä esim. juhlissa, joissa herkkua on
paljon tarjolla?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mutta pystyt siihen kun saat tarpeeksi
motivaatioita. Pidätkö liikunnasta? Sillä voit
ainakin yrittää pitää painoa kurissa ja lisätä
pikku hiljaa sekä vähentää syöpöttelyä... Itse en
pidä liikunnasta, tai en pysy kiinnostuneena
tarpeeksi kauan, joten laihdutin 17 kiloa
Painonvartijoiden avulla. Lisää ajattelin vielä
laihduttaa, mutta nyt kesällä se on varsinkin
vaikeaa. Mutta päivä kerrallaan! Pistä vaikka
peiliin muistutus esim miten kaunis olet kun olet
laihtunut vähän ja keittiön kaappeihin laput että
otat mielummin hedelmän kuin
suolapähkinöitä/keksejä. Näin mulla on, ja toimii
=)
Ja älä osta sinne kotiin mitään hyvää,kun oot
kaupassa osta vaan tarpeelliset ruuat eikä mitään
herkkuja,herkkuhyllyjen ohi juosten ja kovaa
=),kotona kun sulla alkaa tekee mieli jotain
hyvää niin sitten kun sitä ei ole niin et voi
syödäkkään.Tai osta erinlaisia hedelmiä ja
marjoja ja popsi niitä..esim.nyt kesällä on
helppo syödä mansikoita makeannälkään ja niitä
voi syödä hyvällä omatunnolla niin paljon kun
pystyy.ja jos alkaa mieli ruveta leipomaan,unohda
se katso vaikka telkkaria,surffaa netissä (täällä
se ruoka unohtuu todella helposti)lue kirjaa,kato
itseäsi peilistä ja mieti vieläkö pitäisi leipoa
ja mieti mitä saavutat,kun et leivokkaan niitä
herkkuja.Todella vaikeaa on pysyä niistä
erossa,mutta itse olen ollut syömättä nyt mitään
karkkeja tai suklaata puoleenvuoteen ja tuloksia
on vartalossa syntynyt,ennen rakastin suklaata
ylikaiken ja kaikkea makeeta enkä uskonut että
pystyisin koskaan jättämään niitä,mutta niin
onneksi kävi.Aikaa ja itsekuria se vaatii,mutta
kyllä siihen pystyy.Juhlissa otan mielummin sen
suolasen herkun,kun makean,mutta juhlia mulla on
niin harvoin että kakustakin tulee syötyä pieni
pala ja saa sitä syödäkkin,kunhan se jää vaan
siihen yhteen pieneen palaan,ja yleensä ajattelen
että jos otan vielä yhdenkin palan,vieraat
pitävät mua kunnon possuna,vaikka eivät
ajattelisikaan se saa mut olemaan syömättä.
Se vaan sattuu olemaan niin, että pidän
leipomisesta ihan tekemisenäkin, joten en
haluaisi siitä kokonaan luopua. Tänään oli hyvä
päivä, ja oon niin tyytyväinen nyt itteeni! Oispa
vaan kaikki päivät tällasia. Nimittäin, leivoin,
mutten syönyt itse tuotoksiani, vaan laitoin ne
vieraiden varalle. Tiukkaa se teki. Kaupassakin
kävin, mutten ostanut mitään epäterveellistä! =)
Mutta pelkään silti, tämä kun oli vaan yksi
päivä, huomenna on uusi, ja takana monta
sortumisen päivää... =(
Yritä hankkia terveelliset ruokatottumukset - eli
että on tarkat kellonajat ja syöt suunnilleen
samaan tyyliin joka päivä, ja tietenkin
mahdollisimman vähärasvaista, mut kuitenkin
kunnolla. Esimerkki olis että aamulla vaikka
puuroa, hedelmiä välipalaksi, ja lounasta ja
päivällistä, mut siis ei kuitenkaan mitään
kaloripommeja. Ja yrittäisit vaikka pitää sit
vaan yhden "herkkupäivän" viikossa, jolloin saat
syödä ihan mitä huvittaa. Jos koko ajan
laihduttaa niin vähemmästäkin kaikki ajatukset
sit pyörii ruoan ympärillä. Tällä menetelmällä
pääset hitaasti ihannepainoon, ja se myös
helpommin säilyy. Älä ajattele niin, että pitäis
heti laihtua esim 10kg, vaan ajattele, että miltä
sä sit näyttäisit vuoden päästä?? Sitten olisi
todennäköisesti taas uusi laihdutusrumba menossa.
Ja muista myös liikkua paljon, yritä löytää joku
harrastus jota teet, koska se on kivaa, eikä siks
että laihtuisit. Mä olen ainakin itse ihan
koukussa aerobicciin, alussahan sitä teki enemmän
sen takia et on pakko vähän liikkua, mut nyt
siitä on tullut intohimo, on pakko päästä ainakin
kolmesti viikossa jumpalle.
...ehkä tuo puree. Toivon niin. Mulla on vaan
sellanen "kerrasta koukkuun"-ongelma, eli jos
vaikka yhden suklaapalan syön, niin on pakko saada
lisää. Sama pätee monissa viljatuotteissa
Joo, tiedän, mullakin kyllä voi iskeä yhtäkkia
kauhia ahmimiskohtaus, ja etenkin just silloin
kun laihduttaa, kun sitä ruokaa koko ajan
ajattelee. Ja sit jos syö yhden palan niin
ajattelee että voinhan mä nyt samalla syödä koko
levyn! Mut nyt olen onneksi onnistunut
ajattelemaan niin, että yksi, tai kaksi palaa on
ihan OK, ei se dieetti siitä piloille mene.
Kunhan sit vaan lopettaa siihen. Mene vaikka
lenkille tai jumpalle, niin sit se himo yleensä
hellittää. Muutenkin jos koko ajan on liikkeellä
niin ei ehdi oikein ruokaa ajatella. Mäkin lähden
yleensä töiden jälkeen joko kaupungille tai sit
jumpalle ja tuun vasta joskus illalla kotiin -
eihän siinä ehdi edes syödä! Mut sit aina jos
istuu kotona ja katselee telkkaria niin tulee
helposti mässättyä!
Makean himoni lisäksi kaikki lihottava kuten
pitsat, hampurilaiset yms. ovat herkkuani. Joskus
ostan kotimatkalla tai työmatkalla pullaa ja
muuta herkkua ja syön ne matkalla ettei kukaan
näkisi! Tai piilottelen kotona ja työpaikalla
herkkuja kaappeihin ja syön sitten sieltä salaa
(hävettää syödä niin paljon hyvää muiden
nähden...)
Olen jotenkuten onnistunut ennen pitämään painoni
alle 70 kg, mutta tänä kesänä paino nousi peräti
77 kg. Huh huh.
Olen kokeillut kaikenlaista mahdollista mutta
mikään ei auta; yksikin pala makeaa suuhun niin
se on menoksi. Yleensäottaen en selviä yhtäpäivää
niin, etten johonkin herkkuun sortuisi.
Siihen on vain niin koukussa....
Jos joskus saan ruokavalioni terveellisemmäksi ja
herkut pois, niin olen varmaan kuin entinen
alkoholisti joka saa kokoajan varoa ettei putoa
vanhoihin tapoihin takaisin.
Onnea sinullekin tasapainon löytämisessä.