Akustinen->sähkö

Aika helppoa pitäisi olla siirtyä, sähkis on ehkä vähän helpompi soittaa, kielet on ohuemmat ja yleensä matalammalla. Puoliakustinen on aikalailla sähkiksen tuntuinen, joku paksubodinen voi tietysti olla hankala saada mahtumaan syliin.

Yleisesti kitaran soittaja saa jotain aikaiseksi myös bassolla, toisinpäin välttämättä ei.

Kitaravalmistajia on niin paljon että hankala pistää järjestykseen, maku ja käyttötarkoitus ratkaisee paljon. Fenderit ja Epiphonet on yleisesti ihan kelpo keppejä, epiphone on Gibsonin halpisversio mutta ei silti huono sekään. Helpompi luetella ne joita ei kannata ostaa eli postimyyntifirmojen Williams -merkkiset skitat ja muut vastaavat.

Tiettyyn pisteeseen asti basso on kitaraa paljon helpompi, mutta yritäs soittaa jotain Larry Graham- tai Marcus Miller -juttuja niin ei kyllä onnistu.

Squier ja Ibanez on ihan hyviä ja ei-niin-kalliita merkkejä. Kunhan et osta mitään edellä jo mainittuja postimyynti- ym. halpismerkkejä, niin hyvin menee. Paras olisi, jos saisit jonkun asiantuntijan mukaan liikkeeseen, joka sitten kokeilisi kitaraa ennen kuin ostat.

Kaulan suoruus kannattaa ainakin tarkistaa - sen näkee päädystä, jos nauhat eivät ole linjassa. Voit myös nopeasti näppäillä kaikki kielet ja nauhat läpi ja havaita, särähtävätkö kielet missään kohtaa nauhoihin, tai onko niitä hankala painaa (kieli liian korkealla).

Helppo siirtyä, varsinkin jos on soittanut metallikielistä akustista, niissähän on kapeampi kaula kuin nyloneissa. Mutta jos omistaa nylonkielisen, ei sen takia kannata ostaa metallikielistä akkaria välimallisksi.(Todennäköisesti ostat sellaisen kuitenkin joksus myöhemmin...niissä on ihan oma fiilis )

Kitaramerkeistä jotain omaa kommenttia.Omistan Squerin,Affinity mallin. Hinta/laatusuhteeltaan kelpo peli.Soitettavuudeltaan on jopa parempi kuin moni kokeilemani aito Fender.Mutta halpaosista koottuna on joitain onegelmiakin.Mikit eivät kovin hääppöiset ole , muutenkin valitsimet ja potikat rapsahtelee.Viritellä pitää tasisin väleinja virittimet ovat vähän hervottomat rimpulat.Mutta kokonaisuutena olen siihen tyytyväinen.
Standart mallissa voisi olla parempaa osaa. Harkita kannattaa myös jos hommaa stratomallisen kitaran, onko tallamikki single vai humbucker.
Muita kelpo Stratokopiota halpaan hintaan ovat myös Yamahan pacifica ja Ibanezin halpikset. Jos suuntautuu enemmän heviin niin silloin seuraavasta hintaluokasta Iban RG-mallit ovat suosiossa, eikä kai syyttä.Näihin postimyynnin exceleihin, williamsiin suhtaudun varauksella.
(Oma seuraava kitarani tulee olemaan Fender, mutten tiedä vielä onko se Usa-malli,japanialainen,korealainen tai jopa mehikaano.)

LesPaul tai SG halpakopioista minulla ei ole suurempaa kokemusta.Epiphonen mallistohan on suurimmalta osaltaan Gibsonin näköispainoksia.

Kitara voi olla hyvä käyttötarkoitukseensa vaikkei lavassa lukisikaan:Fender Gibson tai Esp


Vahvistimeen kannattaa kiinnittää myös huomiota.
Jos ostat halpaa kitaraa siihen on usein ympätty jokin kokonainen aloittelijan paketti.
Jos mahdollista , vältä näitä, niiden vahvistimiin kyllästyy varsin pian . Kokemusta on . Itsellä on jäänyt syrjään kitaran kanssa hankittu 15W fender, ja hommannut pari pikku voxia.

Hommaa kitara ja vahvistin erikseen, vaikka eri liikkeista jos ei muuten onnistu.
Vahvistimia liikkuu myös käytettynä. Esim mallintavan microcuben käypä hinta käytettynä on alle 100 e. Tuo microcube on kätevä peli kokisekseen. Teho riittää hyvin kotisoitteluun.sen myötä pääsee tutustumaan mallinnosten ohella efektehin. Uutta kitaraa testailellessa on kokeillut em . vahvaria ja suurempiakin Rolandin Cubeja.
Myös Voxilla on huokeita mallintavia da5 ja Valvetronix. 15-30 w Cubeja ja voxeja pyörii käytettynä n. 150 e pinnassa.
Jos ei säröistä paljon piitta vaan esim rautsikkatyyli on kova sana Voxin 15R Pathfinder on kiva vehje, uutenakin vain n. 150e

Lisäksi mainitsen että kitaraa en ulkomailta tilaisi,korkeintaan joitain halpojaj efektiboxeja voisin harkita.
Niitä susikappaleita kun pakkaa noissa halvoissa kitaroissa olla,säädöt päin hanuria..... Liikkeessä paikan päällä kokeillessa voi todeta kaulan sopivuuden omille kätösilleen, viimeistelytason esim. nauhoissa.Ja jos sattuu vikaostos, niin kohtuuhelposti saa kitaran vaihdettua toisen malliseen. Jotkut vaan ovat strato tai lespa -tyyppejä.

Jos on kunnollinen musakauppa ja asialleen vihkiytynyt myyjä, niin uskon että kauppoihin pääsee kyllä.Ohjehinnoissahan on neuvottelun varaa, joten loppuhinta voi olla yllättävänkin lähellä ulkomaista hintaa.
Voi olla että kauppias jopa haistaa mahdollisen tulevan vakioasiakkaan.

Jos omistat ystäviä, jotaka vähänkään tietävät asiasta , kannattaa ottaa mukaan kauppaan.Ja käydä myös retkellä naapuripaikkakunnan liikkeessä.

Neuvoni on: osta yksittäinen kitara, runkomalli sen mukaan mikä miellyttää ja sopii omalle tekniikalle hintaluokassa 200-400 uusi tai käytetty, ja vahvistin omille vaatimuksille sopiva hintaluokassa 100-250,myös uusi tai käytetty.

Jos joskus on laitekantaa uusimassa, niin esim Iban rg cube kokonaisuudella on ihan erilainen vaihtoarvo kuin omistamillani Squierin Affinitylla ja karulla 15w vahvarilla.

Viimeinen vihje: www.muusikoiden.net ja keskustelun aloittelijat palsta !

Anteksikirotus vihreet...

AIvan mahtavaa ku jotku jaksaa kertoa tälläselle ummikolle tollasia juttuja. Ekan kitaran osto on edessä ja kauppaan taidan ottaa siskon poikakaverin joka on kitaraa soitellu jo muutaman vuoden.