varsinkaan kaukosuhteissa?? Itse olen uskollinen ja luotan tapaamaani henkilöön vaikka tiedän tapauksia joissa toinen pelittää toista oikein olan takaa...
Menkööt viikko tai kaksi että toisesta ei kuulu mitään, luotan silti. Meitä tällaisia on varmaan harvassa? Kysymys onkin miten vakuuttaa toiselle että hän on ainoa mun elämässä? Ei varmaan mitenkään, se on vaan koettava. On tää joskus rankkaa.
Tää ei sitten ollut sun silmilles, RAKKAANI.
Rakkauden täyteistä kesää...ja pidempäänkin:)
Menkööt viikko tai kaksi että toisesta ei kuulu mitään, luotan silti. Meitä tällaisia on varmaan harvassa? Kysymys onkin miten vakuuttaa toiselle että hän on ainoa mun elämässä? Ei varmaan mitenkään, se on vaan koettava. On tää joskus rankkaa.
Tää ei sitten ollut sun silmilles, RAKKAANI.
Rakkauden täyteistä kesää...ja pidempäänkin:)
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mikään ei helpota miehen elämää niin kuin helppo pano, joka nielee kaikki valheet.
ei luota itseensä kuten sinä
Puolisoiden asuessa hyvin kaukana toisistaan,et voi oikeesti tietää mitä toinen touhuaa selkäsi takana.Se on kyllä kieltämättä aika kauheaa.Luulisi että rupeaa tulemaan houkutuksia kun tietää ettei toinen ole samalla seudulla pitkään aikaan.Ja mitä pitempi välimatka on niin sitä vapaampi rellestämään toisen valvovan silmän ollessa poissa.
Tämä kysyy oikeasti luottamusta.
aika vahva, että pystyy elämään kaukosuhteessa. Pitää tietty oikeesti rakastaa toista, niin pysyy uskollisena. Jos pettää, niin ei se suhde toimisi muutenkaan ja parempi laittaa poikki koko juttu.
Voihan se toinen pettää vaikka asuis saman katon allakin.Uskon siihen et jos menee niin menee,ei sitä pidättele millään.
Juu, tuo oman mielikuvituksen aisoissa pito on se vaikein homma tässä asiassa. Itsellä nyt takana puolisentoista vuotta tässä suhteessa, kohtuu harvoin tulee nähtyä, mutta nekin harvat kerrat ovatkin aina kultaa kalliimpia.
Onhan tämä raastavaa juu, kun haluaisi aina herätä vierestä ja päästä syliin nukkumaan.
Mutta hyvä puoli tässä on, että on ainakin omaa tilaa ja aikaa ajatella rauhassa.
Onnea matkaan jokaiselle kaukosuhteessa olijalle!
Muistakaa, liika omistushalu kostautuu.
Itelläni on jo jonku aikaa ollu poikaystävä Italiassa, tai tiedä nyt onko hän nyt mun virallinen poikaystävä ollut..Ikävä on ollut molemminpuolista. Eniten tässä ärsyttää kielimuuri jonka takia olen ehkä ymmärtänyt erään asian väärin. Nimittäin viimeksi kun juteltiin mesessä niin hän puhui jotain jostain naisesta. Aattelin heti että nyt tämä oli tässä ja sitten hän joutuikin lähtemään mesestä ennen kuin kerkesin kysyä tarkemmin.. Ei olla ton jälkeen juteltu ja toi juttu jäi kyllä pahasti vaivaamaan. En voi uskoa jos sillä on joku toinen. MUTTA siis kyseessä oli luottamus.En ollut ajatellut asiaa sen enempää, eihän me virallisesti olla koskaan seurusteltu.. SIlti vaan tuntuu että se petti mut:( Kun en yhtään tiedä että miten tässä nyt käy...Menipäs taas tarinnoinniksi. Koita sinä kuitenkin ansaita molemminpuolinen luottamus niin hyvin menee.. :)
Kyllä se on rankkaa, mutta ajan kanssa totuu siihen.