Au pairina Ranskassa,

En itse ole Ranskassa, mutta kylläkin Euroopan mantereella. Itse lähdin myös ilman järjestöä, mikä on fiksua mielestäni, jos Eurooppaan lähtee. Et menetä mielestäni muuta kuin järjestön organisoimat au pair -tapaamiset.

No, näin reilun kuukauden jälkeen suosittelisin ainakin menemään isompaan kaupunkiin, jossa on mahdollisuus tutustua muihin au paireihin. Pariisin seudulla heitä ainakin on. Toisekseen ota hyvin selvää työajoista ja palkoista, esimerkiksi ekstra-tunnit ovat itselläni ongelma. Joudun työskentelemään paljon iltaisin ja viikonloppuisin ilman ylimääräistä korvausta. Neuvoisin sinua myös vaatimaan kielikurssille pääsyä sekä ehdottomasti lentojen maksua.

moi!

Olin viime kesana auparina Ranskassa. Perhe asui Pariisissa, mutta kesaloman aikaan matkustelimme myos eri puolilla Ranskaa.

Itse loysin perheen jarjeston kautta. Paadyin tahan vaihtoehtoon, koska perheen etsiminen jai aika myohaiseen vaiheeseen ja lahtointo oli kuitenkin kova. Niin jarjeston nimi oli Accueil Service Aupair. Niin halusit kommentteja jarjestojen kautta menosta..No ainakin tuolla jarjestolla oli suomalainen tyontekija hoitamassa siella asioita, niin ehkapa se vahan helpotti asioita. Mutta taytyy kylla sanoa, etta halusivat sinne kaikenlaisia papereita, suosituskirjeesta lahtien, etta silta vaivalta tietysti valttyy, jos ei mene jarjeston kautta. Varmaan voisi sanoa, etta ehka nuo jarjestot pitaa tiettya tasoa perheiden suhteen tai etta jos loytaa perheen muualta, ei ehka niin tieda, millainen se on..Sitten ihan hyva seikka oli, etta sain myohemmin todistuksen tyostani. Mutta tiedan kylla ihmisia, jotka ovat loytaneet ihan hyvan perheen ilman jarjestoa, etta onnistuu se niinkin. Ongelma tilanteissa jarjestosta varmaan on etua, koska kai ne on ne jotkut tuntimaarat yms. saannot tyota koskien.

Ennen lahtoa tai ainakin heti perilla kannattaa keskustella tarkkaan, mita perhe tai aiti odottaa sinun tekevan. Omalla kohdalla kavi niin, etta myohemmin kuuli, etta aiti oletti minun tekevan joitain asioita, joita en itse tiennyt..Asioista kannattaa kylla keskustella. Muuten vahan vaikea sanoa, mita kannattaa ottaa huomioon. No varaudu siihen, etta kuitenkin perheessa tulee tehda toita eika ne tuntimaarat ole niin tarkkoja, paivat saattaa venya pitemmaksi, mutta jos perhe on mukava, niin ei kai se aina niin haittaa. Itse ehka lahdin kuitenkin vahan kevein ajatuksin..No en nyt halua kuitenkaan pelotella :)

Sitten minusta aivan ranskalainen perhe on ehdoton valinta, jos halaua kehittaa kielitaitoaan. Yllattavasti parjasin ranskalla, vaikka olin ensimmaista kertaa Ranskassa. Kylla siina huomaa, etta kielitaito alkaa paranemaan, kun joutuu kayttamaan kielta. Ehka tietenkin alussa on helpompaa perheessa, jossa on joku suomea puhuva, vaikkakin ainakaan minulla ei ollut mitenkaan vaikeaa, englantia voi kuitenkin kayttaa apuna.

No tuollaisia asioita minulla oli mielessa, toivottavasti niista on jotain apua. Ei muuta kuin rohkeasti vaan reissuun, varmasti tulee paljon uusia kokemuksia!

Oon itse tällä hetkellä au pairina Ranskassa, ollut nyt kohta 2kk. Tarkotus oli olla syyskuuhun asti, mutta sukset meni perheen kanssa ristiin niin paljon, että olenkin lähdössä täältä viikon kuluttua kotiin. Voin sanoa kaikki omat virheeni, mitä EI kannata tehdä. Menin tosiaan yksityisen järjestön kautta ja todella kevein mielin. Ajattelin olevani sissi ja pärjääväni missä vain kunhan pääsen Ranskaan. Ajattelin että kestän yhden kesän minkälaisessa perheessä tahansa, koska halusin niin kovasti oppia puhumaan sujuvaa ranskaa. Perhe asuu maaseudulla, eikä täällä lähistöllä ole muita aupaireja. Kannattaa ehdottomasti varmistaa, että perhe on miettinyt myös asioita sinun kannaltasi. Sitä miten sinä voisit viihtyä parhaiten uudessa ympäristössä. Tämä perhe ei nimittäin ollut tehnyt sitä alkuunsakaan. Aluksi sanoivat, että aina kun minun tarvitsee jonnekin lähteä, he kyllä kuskaavat. Nyt kuitenkin osoittautui, että heille tämä olikin liian raskasta. Pariisi on hyvä vaihtoehto, koska lähistöllä on varmasti muita ja mahdollisuudet omaan elämään ovat hyvät. Oma au pair kesäni päättyi pettymykseen, toivottavasti sinulla tulee olemaan mukavaa aikaa! Bon courage!

Moikka!

Itse olin au pairina Pariisin esikaupunkialueella 9 kuukautta ja palasin joulua ennen Suomeen. En mennyt järjestön kautta, vaan löysin perheen aupairworldista, mikä osottautui ainakin mun kohdalla hyväksi jutuksi. Mun perheessä oli kolme lasta ja koko perhe oli ranskalainen eli kielitaito nousi TOOOSI paljon ja oon vieläkin perheen äitiin sähköpostilla yhteydessä viikottain ja kävin katsomassakin perhettä viikko sitten Pariisissa ollessani.. lisäksi perhe on matkustamassa ensi kesänä Suomeen pariksi viikoksi, koska innostuivat niin meidän kulttuurista... pääsen sitten oppaaksi :D

Pariisi on hyvä paikka mennä, kannatan! Vaikka mäkin asuin esikaupunkialueella niin RER:llä meni vaan 20 minsaa keskustaan. Siellä on aina jotain tekemistä ja muita au paireja riittää, itelläni oli saksalaisia, afrikkalainen ja pari suomalaista kaveria. Pariisilaisiin tyttöihin on vaikee tutustua, poikiin sitäkin helpompi vaikkei seura aina kiinnostaisikaan ;) Mutta jos käy jossain harrastuksissa niin saa varmasti myös tyttökavereita.

Täytyy myöntää, että vaikka perhe oli huippukiva, niin mulla riitti paljon töitä, toisinaan saatoin olla vaikka pari-kolme vuorokauttakin yksin lasten kanssa kun vanhemmat oli jossain matkustelemassa, mutta toisaalta vietettiin myös paljon yhteisiä lomia, jotka oli ihania, kun näki muutakin Ranskaa kuin vain Pariisia. Mä itse en tehnyt edes mitään työsopimusta, mutta kaikki sujui hyvin. Toisinaan ajattelin, että olisi parempi kun olisi sopimus, että ylityötunneista maksettaisiin jne. mut oikeestaan olin niin perheenjäsen, että olisi tuntunut oudoltakin alkaa vaatia rahaa, kun hoitaa "sisaruksiaan" vähän kauemmin! Me kyllä juteltiin perheen molempien vanhempien kanssa tosi paljon ja ne oli aina kyselemässä, että onhan kaikki hyvin ja ennen sinne lähtöä keskusteltiin tosi paljon sen äidin kanssa, ja puhuin myös perheen entisten aupparien kanssa.. heitäkin oli tosiaan jo neljä ennen mua :)

Musta siis ilman järjestöä lähteminen on ihan hyvä juttu kun mennään Euroopan maihin, vaikka tietysti voi tuntua kauheelta lähteä aivan yksin ulkomaille, mutta toisaalta oon kuullut niin paljon myös juttuja, joissa joku lähtee järjestön kautta ja joutuu vaihtamaan perhettä. Eikä se perheen vaihto ole aina niin helppoa vaikka olisikin järjestön kautta! Joka tapauksessa lähdet nyt sitten millä tahalla tahansa, niin pidä kivaa ja muista että varsinkin aluksi se ei oo ihan ruusuilla tanssimista! Mä ainakin luulin sinne mennessäni, että helposti tollanenkin aika menee, mutta varsinkin alku ja ihan loppu oli rankkaa aikaa. Mut pidä kivaa, mä ainakin oon tosi onnellinen tosta mun kokemuksesta :)