En oikeastaan tiedä kuuluuko tämä tänne, mutta liittyy ihannenaiseen.
Olen tuntenu ihannenaiseni kuusi vuotta, joista olemme olleet naimisissa kaksi. Hän saman ikäinen kuin minä, hänellä on toiveita ja unelmia, hän on kunnianhimoinen, menestyvä ja lapseni äiti (toinen tulossa;). Hänen ruskeat hiuksensa kehystävät hänen kauniita kasvoja, joissa kuitenkin on ajoittain jotain hyvinkin karua ja minulle tuntematonta. Hänen isoisoisänsä oli ranskasta, ja uskottelen itselleni, että juuri sieltä hän on saanut tummat piirteensä. Hänellä on uskomattomat ruskeat silmät - rakastuin juuri hänen silmiinsä, paljon ennen kuin olin puhunut hänelle sanaakaan.
Hänen painonsa on hieman yli normaalin painoindeksin, hänellä on muistaaksen n. 4 "liika"kiloa. Hänellä on raskausarpia ja pieni arpi hänen nenässään. Hän nyppii kulmakarvansa ja tiedän, että hänelle muodostuu kuukauden kuluessa ylähuuleen pientä hahtuvakarvaa (en osaa kuvata, ei vaimollani nyt mitään viiksiä ole) Nämä eivät kuitenkaan ole niitä asioita, jotka minua häiritsevät.
Olen viimeisen puolenvuoden aikana kehittänyt hirvittävän tavan kuulla, kun vaimoni käy vessassa. Ennen en ole kiinnittänyt siihen mitään huomiota, mutta nyt se on jotenkin inhottavaa ja epäpuhdasta. Unelmieni naisen ei kuuluisi käydä vessassa, toivon oudolla tavalla yli-inhimillisyyttä häneltä.
Tämä on muodostunut niin häiritseäksi, että emme ole harrastaneet seksiä kohta kolmeen viikkoon. En luonnollisestikaan aio puhua hänelle mitään siitä, koska tiedän, että hänellä on ainakin nuoruudessaan ollut ongelmia käydä yleisissä vessoissa, koska on pelännyt siitä muodostuvaa "ääntä".
Aion vain joka aamu herätessäni muistuttaa itseäni vaimoni ihmisyydestä.
Tunnen itseni hirveäksi, kun olen kiinnittänyt sellaiseen asiaan huomiota.
Onko muita samanlaisia miehiä, jotka ovat huomanneet tämän asian häiritsevän?
Olen tuntenu ihannenaiseni kuusi vuotta, joista olemme olleet naimisissa kaksi. Hän saman ikäinen kuin minä, hänellä on toiveita ja unelmia, hän on kunnianhimoinen, menestyvä ja lapseni äiti (toinen tulossa;). Hänen ruskeat hiuksensa kehystävät hänen kauniita kasvoja, joissa kuitenkin on ajoittain jotain hyvinkin karua ja minulle tuntematonta. Hänen isoisoisänsä oli ranskasta, ja uskottelen itselleni, että juuri sieltä hän on saanut tummat piirteensä. Hänellä on uskomattomat ruskeat silmät - rakastuin juuri hänen silmiinsä, paljon ennen kuin olin puhunut hänelle sanaakaan.
Hänen painonsa on hieman yli normaalin painoindeksin, hänellä on muistaaksen n. 4 "liika"kiloa. Hänellä on raskausarpia ja pieni arpi hänen nenässään. Hän nyppii kulmakarvansa ja tiedän, että hänelle muodostuu kuukauden kuluessa ylähuuleen pientä hahtuvakarvaa (en osaa kuvata, ei vaimollani nyt mitään viiksiä ole) Nämä eivät kuitenkaan ole niitä asioita, jotka minua häiritsevät.
Olen viimeisen puolenvuoden aikana kehittänyt hirvittävän tavan kuulla, kun vaimoni käy vessassa. Ennen en ole kiinnittänyt siihen mitään huomiota, mutta nyt se on jotenkin inhottavaa ja epäpuhdasta. Unelmieni naisen ei kuuluisi käydä vessassa, toivon oudolla tavalla yli-inhimillisyyttä häneltä.
Tämä on muodostunut niin häiritseäksi, että emme ole harrastaneet seksiä kohta kolmeen viikkoon. En luonnollisestikaan aio puhua hänelle mitään siitä, koska tiedän, että hänellä on ainakin nuoruudessaan ollut ongelmia käydä yleisissä vessoissa, koska on pelännyt siitä muodostuvaa "ääntä".
Aion vain joka aamu herätessäni muistuttaa itseäni vaimoni ihmisyydestä.
Tunnen itseni hirveäksi, kun olen kiinnittänyt sellaiseen asiaan huomiota.
Onko muita samanlaisia miehiä, jotka ovat huomanneet tämän asian häiritsevän?
Vastaukset 6
Vanhimmat
:D:D:D:D:D:D
lol
on se kumma ettei naiset saa enää edes paskalla käydä...
olen nainen, ja ollut vuosikausia avoliitossa. minua on alkanut häiritä OMA vessassa käyntini (ei siis mieheni), tai siis juuri se ääni mikä siitä tulee! silloin kun mieheni on kotona. tällaista ei ollut alussa eikä moneen vuoteen. ihan vasta tullut ilmiö....
en tiedä, olen ajatellut sen olevan jotain neuroosia tai vastaavaa. on nimittäin viime aikoina tullut jostain syystä muitakin neurooseja esim. hellan nappuloiden tarkistusta jne.
mutta tuntuu vähän nurinkuriselta kyllä. luulisi, että suhteen alussa häpeäisi kaikkea tuollaista, kuten vessassa käynnin ääniä. mutta että nyt vuosien jälkeen...:?
no huhhu!
on se kyllä kumma kun nykyään jo noin luonnolliset asiat on öklöi ja ahdistavii..
en vain voi ymmärtää tollasta..
ite kävin jo ensimmäisen poikaystävän kanssa vessassa niin että toinen saattoi olla vaikka suihkussa tai muuta..
juuri noista asioista tietää onko suhde aito vai ei..
vasta kun voi vessassa käydä toisen silmienkin edessä on luottamus kohdallaan :)
-Puhun suoraan, että kun uskaltaa ja pystyy puhumaan pierusta ja myöskin joskus myös pieraisemaan toisen kuullen, niin suhde on kunnossa.
-----
Onhan se älytöntä, että jos joka kerta kun on ilmavaivoja, pitää juosta veskiin , niin joku mättää ja pahasti.
En tarkoita, että koko aika, mutta esim. illalla kun katsotaan telkkua ja istutaan pitempään, niin toisilla vain tulee ilmaa ja se pitää saada poistettua, muuten alkaa ahdistaa.
Jos mies ei sitä salli, niin ovi auki ja näkemiin.