Ensimmäistä kertaa elämässäni joudun tuntemaan riittämättömyyttä ulkonäköni suhteen. Tapasin nimittäin miehen, joka ei ainoastaan ole hyvännäköinen vaan TÄYDELLINEN. Hän on hämmästyttävän perfekti ensinnäkin ulkoisesti; tumma, kuin italiaano, erittäin pitkä, urheilijan lihaksikas kroppa, kasvoilta kuin kreikkalainen veistos. Pukeutuminen huipputyylikäs, korkeakoulutettu, työelämässä huippumenestynyt, varakas, omistaa hienon auton ja asunnon. Älykäs, kansainvälinen, laaja tietämys eri alueilta (kulttuuri, taide, maantieto ym.) Tämä mies on kuin suoraan unelmista. Itse olen kyllä sillä tavalla kaunis, että yleensä "tavallisemmat" miehet ovat kovastikin perääni, mutta tuntuu, että nyt liikutaan tämän miehen kanssa jo sellaisella tasolla, että minun kauneuteni ja epätäydellinen kroppani ei riitä alkuunkaan. Tiedän, että hänellä on ihailijoita joka sormelle ja saa naisen kuin naisen ja näistä täydellisimmistäkin kaunottarista vielä voi nirsoilla ja karsia. Kuitenkaan mies ei mitenkään leuhki komeudellaan ja on luonteeltaan miellyttävä, mutta ihan kuin luonnostaan suhteemme on muotoutunut vain ystävyyssuhteeksi ja luulen syynä olevan sen, etten voi herättää hänessä kovinkaan suuria intohimoja, koska on tottunut saamaan missitason naisia. Minä voin olla hänen elämässään vain juttukaverina. Itse olen korviani myöten rakastunut häneen ja ilmeisen yksipuoleisesti. Haaveilen hänestä intohimoisessa mielessä, vaikka olemme tehneet selväksi, että olemme vain ystäviä. Rakastumisen tunteissa kärvistely on hirveää kun tietää, että toinen ei tunne samoin ja tapaamisetkin ovat hyvin satunnaisia silloin kun miehelle sopii (on vielä varattukin..) Järjellä ymmärrän, että minun pitäisi luovuttaa, etten ole miehen tasoa ja sydämeni tulee vain särkymään tällä menolla mutta samalla yritän epätoivoisesti laihtua ja kaunistua, jotta hän jonain päivänä huomaisi muutoksen ja alkaisi tuntea samoin minua kohtaan.. ennen tätä miestä ne on olleet miehet jotka ovat jahdanneet minua, mutta nyt näin päin.
En kelpaa täydelliselle miehelle
surullinen&kaunis
182179
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Et sinä sitä itsellesi saa vaikka mitä tekisit. Varattukin vielä, ei mitään toivoa. Move on.. Käytä viehätysvoimasi sellaiseen mieheen, jonka voit saada.
Eipä ole miehen naismaussa hurraamista, jos kiinnostuksen kohteena ovat löyhäpäiset kuminaamat, jotka suostuvat kekkuloimaan ravintoloissa alusvaatteita esitellen toiveenaan päästä lehtikuviin ja juontajiksi.
Jos tuo sitten on se "täydellinen mies" niin pitäisikö sinun itsesi pudottaa hieman "täydellisen miehen" rimaa.
Muuten jäätkin ilman sitä "täydellistä miestä".
Sitä paitsi olen kyllä vankasti sitä mieltä että "täydellistä miestä" ei ole olemassakaan sen enempää kuin "täydellistä naista".
Tämä mies on erikoinen. En ole koskaan yleensä ihastunut näihin tyypillisiin naisten hurmaajiin tummiin miehiin, vaan enemmänkin ällöttänyt sellaiset kiiltokuvamiehet, joilla on ilmeisen liiallisen hyvä ulkomuoto. Mutta tässä miehessä se "täydellisyys" yhdistyy sekä ulkoisessa, että henkevässä mielessä. Ei siis ole tyhjäpää. Minusta on melkein liikaa, että mies on ulkoisesti niin upea ja myös henkisesti hyvin kehittynyt ja syvällinen. Se on siis harvinaista. Ja tällaisen harvinaisen yhdistelmän kohtaaminen sai minut hurmaantumaan. Pelkään kuitenkin, että kaikesta hyvästä huolimatta mies on pelimies tavallaan. Toki tietää oman suosionsa ja sen että naiset hurmaantuvat hyvin herkästi hänestä. Hänen on helppo pelata kun saa naiset valtaansa. Välillä tuntuu, että koko mies on yksi silmänkääntötemppu, että näennäisellä "vaatimattomuudellaan" pelaakin ovelaa manipulaatiota. Hitto, olen tainnut sittenkin jäädä pahasti ja onnettomasti pelimiehen koukkuun..
Jos se mies on niin täydellinen niin hän varmaan pysyy uskollisena vaimolleen. Vaikka olisit mikä missi. Onko sulla päässä vikaa, kun et tätä ymmärrä?
Täällä annetaan omituisia merkityksiä sanalle "täydellinen." Kun kuitenkin tässäkin tapauksessa sillä tarkoitetaan vain sellaista miestä joka vetää naisilta jalat alta. Sillä ei ole tässä tapauksessa mitään merkitystä onko hän uskollinen vaimolleen vai ei. Ei myöskään sillä että kukaan ei ole oikeasti täydellinen. Ettei sinulla vain olisi sitä vikaa päässä kun et tätä ymmärrä...
Jos tämä mies on niin täydellinen niin ei se jätä muijaansa toisen naisen takia
Voi "rakas" sisko, kyllä nyt kannattaisi panna jäitä hattuun, ja ottaa se järki käyttöön, koska itselläni on samantyyppisestä miehestä kokemusta.
Sinä et pysty millään tavoin vaikuttamaan siihen, jos se mies ei "rakasta" sinua.
Tuskaa se vain sinulle tuottaa, haluaisit olla hänelle kaikki, ja hän vain ystävä.
Itselläni meni pitkään päästä irti omasta tapauksesta.
Se on kamalaa, kun haluaisi kosketella toista, ja toinen ei halua, luulen että tällaiset miehet haluavat, että naiset ihailevat heitä ja he saavat jo siitä aika paljon tyydytystä.
Minunkin ex-ystävällä oli ennen minua upeita naisia, itse olen aika normaalinnäköinen, ja sitäpaitsi hän kyllä rakasti itseään enemmän kuin muita...että tällainen juttu. Jätä ajoissa, se on helpompaa silloin.
Ennen kuin itse hyväksyt itsesi, tuo ei tule onnistumaan. Luultavasti sinuun on iskenyt epävarmuus joka on omalta osaltaan ajanut suhteen ystävyyssuhteeksi. Ehkä sinusta ei vielä tee täydellistä se, että hyväksyt itsesi ja oman kroppasi ja alat pitää itseäsi tuon miehen mielestä haluttavana, mutta se tulee tekemään elämässäsi muutoksen.
Kun itse näet itsesi seksikkäänä, muutkin ihmiset alkavat nähdä sinut samalla tavalla. Valitettavasti tämä toimii myös päin vastoin. Erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa käyttäydymme eri tavoin.
Jos nainen on lisääntymiskykyisen näköinen, sen pitäisi ihmisen evoluution kannalta riittää miehen iskemiseen (kova kilpailu on toki olemassa tästä eteenpäinkin mutta sitä voi ikään kuin huijata ). Olen nähnyt tilanteita joissa suosituin nainen ei suinkaan ole ollut se kaunein. Olemme laumaeläimiä ja luemme palautetta jatkuvasti muista ihmisistä. Tätä kannattaa käyttää hyödykseen.
Olo on täysin naurettavan idiootin kun juhannuskin uhkaa mennä piloille miettiessäni onko mies nyt yhdessä tyttöystävänsä vaiko jonkun muun naisen kanssa (uskon, että hänellä on muitakin naisia). Minun pitäisi viettää onnellisena juhannusta oman mieheni kanssa, mutta tuskissani mietin vain Häntä ja odotan edes hyvän jussin-tekstiviestiä, jota ei varmastikaan tule.
Ymmärrän, että olen hänelle vain yksi monista, jotka ovat lumoutuneet hänestä. Se on helppoa, kun omistaa sellaisen ulkomuodon, statuksen ja huumaavan luonteen. Ehkä hän on tottunut, että kun viettää yön naisen kanssa niin nainen on sitten koukussa häneen ja hän vain voi valita kuin karkkipussin karkeista ne parhaimmat.
En keksi mitään syytä miksi hänen pitäisi tuntea samanlaista vetoa minuun. Olen kyllä kasvoista kaunis, mutta en missi tai malli. Vartaloni on tavallinen (plösö). En ole varakas vaan köyhä. Ei ole hienoa koulutusta, olen tavallinen duunari. En ole huippuälykäs ja kielitaitoinen. Tuntuu minussa ja tässä miehessä olevan kaikki piirteet päinvastoin. Hän on kuin suoraan jostain elokuvasta (komea, varakas, koulutettu, suomenruotsalainen..)
Halusiko vain sen yhden yön saada minulta ihailua? Onko hän narsisti, joka haluaa pitää minut palvomassa itseään vaikkei itse haluaisi minua? Onnettomia ovat ne hetket, jolloin en saa silmiäni irti hänestä, hän selittää minulle jotain juttua, minä haluaisin vain koskettaa häntä, mutta en uskalla, ettei hän suutu ja koko vähäinenkin suhde lopahda.
Olen pelle mutta en halua menettää häntä kokonaan vaikkei hän luultavasti välitäkään minusta. Olen valmis tyytymään niihin harvoihin platonisiin hetkiin, joita hän minulle suo.
Unohda nyt hänet. UNOHDA. Kokonaan. Niin että jatkat taas elämääsi. Ja sitten keskityt tuohon itsesi arvostamiseen. Et hänen takiaan vaan itsesi. Ota itsellesi pikkuisen sitä prinsessamaista arvostusta. Ajattele niin että sinä et huoli häntä. Hän ei ole sinulle riittävän hyvä. Sinä annoit hänelle mahdollisuuden ja hän menetti sen. Kuka hän oli loppujen lopuksi edes oli... Vain yksi mies...
Äläkä tule sanomaan että se ei ole niin helppoa. Kaikki tietävät ettei se ole helppoa. Mutta se on paljon helpompaa kuin aluksi ajattelee. Mutta se vaatii päätöksen. Lujan päätöksen. " MINÄ olen päättänyt ettei tämä asia enää vaikuta MINUN elämääni millään tavalla. Lopetan tämän asian vatvomisen ja siirrän energiani tulevaisuuteen. MIKÄÄN asia ei saa minua enää takaisin tuohon tunteitani hallinneeseen asiaan. " Suuntaa sellaisiin asioihin jotka antavat sinulle uusia hyviä tunteita.
Kerro vaikka miehellesi miten suurenmoinen ihminen sinä olet :). Liioittele niin paljon kuin vain keksit. Todellisuudessa se tuskin on mitään liioittelua. Kysehän on kuitenkin pelkistä uskomuksista joita olemme itsellemme luoneet. Hyvin pitkälti me olemme sitä mitä olemme itsellemme uskotelleet.
Luin tämän ja tuon ensimmäisen viestisi ja ajattelin yrittää vähän lohduttaa, vaikka tiedänkin, että se ei onnistu, ei millään - tuossa vaiheessa nimittäin.
Ekassa viestissäsi annoit ymmärtää, että sänkyyn ette ole menneet, mutta tässä jälkimmäisessä viittaat "siihen yhteen yöhön". Ymmärsin myös, että mies on naimisissa tai ainakin jokin vakava suhde on olemassa. Sanoit myös, että olette tehneet selväksi sen, että kyse on vain ystävyydestä. Sanoit, että tapaatte, kun miehelle sopii - missä merkeissä siis? Ei hyvältä näytä.
Olet ihastunut, retkahtanut ja höpsähtänyt tuohon mieheen oikein kunnolla. Se, että suoraan sanottuna naitu on, eikä sen enempää ole saatu aikaan, tarkoittaa vain yhtä asiaa: olit yhden yön juttu ja nyt mies yrittää vain käyttäytyä ihmisiksi. Tuo on rankka juttu ymmärtää, mutta jossakin vaiheessa on ymmärrettävä.
Sinusta tuntuu siltä, että miehessä kaikki on täydellistä. Ota huomioon kaksi seikkaa: mies on näyttänyt sinulle tasan sen hurmaavimman puolensa ja sinä puolestasi katsot häntä suloisen ruusunpunaisten lasien läpi ja kuvittelet loput. Vaikka mies olisi millainen törkimys tahansa, sinä kääntäisit senkin ihan hyväksi puoleksi, eikö vain?
Minä olin pitkässä suhteessa mieheen, jota monet naiset pitivät ihan täydellisenä miehenä, mutta hänestä paljastui arjen tullen pikkuhiljaa täysin inhimillinen, arkinen ihminen. Jollen olisi päässyt pikkuvaimoksi, haikailisin kai vieläkin tuon miehen perään, mutta minä olin loppujen lopuksi se, joka suhteesta lähti.
Tällä minun esimerkkimiehelläni oli jo ennen minua yhden yön juttuja, ja ne jatkuvat varmasti vieläkin. Hän sai säännöllisesti tekstiviestejä naisilta ja nuoriltakin tytöiltä, mutta jätti ne huomiotta minun ollessani paikalla (hän näytti aina häiriöstä hyvin ärsyyntyneeltä). Puhelinsoittoihin hän kyllä vastasi oikein kohteliaasti ja charmikkaasti ja lupasi soittaa myöhemmin takaisin (minä katsoin tätä läpi sormien). Kahvilla hän näiden naisten kanssa kävi, kun ei kotiinkaan voinut tuoda - paitsi kun minä olin matkoilla. Niiden kahvikuppien ääressä on moni nainen unelmoinut itsensä läkähdyksiin.
Toivon, että pääset tavalla tai toisella eroon pakkomielteestäsi. Paras tapa siihen ehkä on toiseen mieheen ihastuminen, mikä tietysti ei juuri tässä vaiheessa tunnu ollenkaan mahdolliselta. Yritä olla pilaamatta juhlapyhiäsi.
Aika parantaa, usko pois. Mutta ensin pitää se pieninkin haave yhteisistä hetkistä listiä hengiltä. Yritä pärjätä, kuoma! :)
hänestä oikeasti, äläkä oleta. Voisin näin miehenä kuvitella, että sen takia hän on yksin ja unohdettu, kun niin paljon luullaan kaikkea.
jätä miehesi sen äijän takia ja parin kk:n kuluttua tajuat mitä heitit menemään.
kenties musta? En tykkää siitä että kertoilet täällä minusta kaikille. Pisteesi laski juuri pykälän mun silmissä!
Vai onko taas tikkuja pillussa?
HÄÄ!!!?
...saattaa olla siinä että tämä mies haluaa naisen joka on kiinnostunut hänestä oikeasti eikä pelkästään ulkonäön ja muiden pintapuolisten asioiden takia.
Kauniilla ihmisillä on tälläinen ongelma. Vaikka on kaunis/komea ei välttämättä ole pinnallinen.