Joissakin keskusteluissa vastaajat sanovat lapsen uskonnon olevan "ihan sama" asia heille, tai siis, ettei haittaa vaikka lapsi saa eri uskonnon kuin suomalaiselle aika yleisen kristinuskon. Onko asia siis noin yksinkertainen ja helppo? Vaikken ole kuin tapakristitty, niin kuin suurin osa suomalaisista, haluan lapseni kastettavan kristinuskoon. Kuinka on, onko tosiaan helppoa jos lapsi on muslimi ja itse ei ole? Osaako silloin vastata mahdollisiis lapsen kysymyksiin jne? Opetatteko silti lapselle jotain kristinuskostakin?
Uskonnosta
kris/musl/jmm
102018
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 27 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei kai sillä heille ole mitään merkitystä, kun kuitenkin yhdessä aikovat lapsensa kasvattaa, niin että ei se uskonto mitään ylisuurta merkitystä tuo elämään.
No, minulle ja miehelleni ei ole tullut edes puheeksi tuo... Itse en kuulu kirkkoon, hän on ortodoksi. Mitenköhän se sitten menee... Enpä tiedä :-D Täytyypä laittaa mietintämyssyn alle tämäkin homma.
Mutta kristinusko ja islam ovat aika erilaisia ja ainakin tuntemani ns. rivimuslimit ovat paljon innokkaampia esim. rukoilemaan kuin rivikristityt. Mietin vain jos lapsi ns. joutuu moniin sellaisiin juttuihin joita ei kristinuskoon kuulu ja toisaalta suurin osa suomalaisista on jollain tapaa muilutettu jo koulun kautta tiettyihin kristittyihin perinteisiin ja juttuihin (esim. joulukuvaelmat) jotka sitten puuttuvat mahdollisesti lapselta.
Ortodoksit ovat melkein sama asia kuin luterilaiset, minulla puoli sukua ortodokseja.
- nimenanto/ei kastetta
- ympärileikkaus
- ei sianlihaa, vain halal-lihaa
- rukoukset
- paasto
Oletko valmis tuohon kaikkeen ja muuhun, mikä sinua ja lastasi odottaa? Miehellesi ne ovat tärkeitä ainakin kulttuurisella tasolla, kuten sinullekin kristinusko. Kuinka paljon hän on valmis tulemaan vastaan? Ehkä ei yhtään, jos kerran sovitte, että lapsi kasvatetaan islamin mukaan.
Kuinka paljosta olet valmis itse luopumaan syyttämättä siitä miestäsi? Millaiseen asemaan olet valmis lapsesi asettamaan? Erilaisuus on raskas taakka, ja erilainen hänestä tulee - sekä täällä että miehesi suvussa. Tiedän tämän omasta kokemuksestani, koska kuulun itse vähemmistöuskontoon.
Tiedän, että jotkut ovat onnistuneet tällaisessa. Mutta miksi juuri naisen pitäisi aina antaa periksi? Varsinkin jos asetutte asumaan Suomeen, olisi minusta luonnollisempaa, että eläisitte maassa maan tavalla. Aikuisenahan lapsesi voisi tietenkin tehdä omat valintansa.
Minusta on hyvä, että mietit näitä asioita. Pystyt siten tekemään perustellun ratkaisun ja vastaamaan itse valinnastasi - myös lapsesi edessä.
Meillä tehtiin sama päätös. Vielä en ole löytänyt mitään negatiivista siitä että lapsi ei syö sianlihaa, että nimi annettiin maistraatin lomakkeella tai siitä että lapsi jonain päivänä rukoilee. Tietääkseni myös kristityille annetaan nimi ja hekin (ainakin jotkut) rukoilevatkin. Sianlihaa en ole koskaan suostunut itsekään syömään vaikka olen kristitty. Ympärileikkausta ei ole tehty, päättäköön poika sen kohtalosta itse sitten kun ymmärrystä riittää.
enkä väitäkään tietäväni.
Kuten totesin, esitin muutamia asioita mietittäväksi.
Vielä jäi avoimeksi kysymys siitä, miksi nainen tuntuu olevan se, joka joustaa. Varsinkin kun nykyisen uskonnonvapauslain mukaan lapsi seuraa uskonnossa äitiä, ellei siitä ole erikseen kirjallisesti sovittu. Miksi katsotte isän uskonnon niin tärkeäksi, että luovutte omista oikeuksistanne äitinä?
aatteen perustan voi lukea aku ankasta,
heitä lanttia ja anna sen päättää!
ELÄKJÖÖN!
Että Aku Ankka olisi jokin höpöhöpö-lehti. Aku on hyvä lehti ja täynnä huomioita, joita jokaisen ihmisen olisi syytä pohtia ja ottaa niistä opiksi.
Stikkailu rulaa, ei tuu ongelmii, tsiikaa vaa et krunde vai klande ja sit hoitaa sen mukaan..
Itse asiassa kysymykseni ei ollut minusta ja omasta tilanteesta, vaan esitin sen niille kirjoittajille jotka sanovat heille olevan ok, vaikka lapsi otettaisiin islamiin. En muista kuka niin sanoi, mutta edellisten keskusteluiden vastauksissa on tullut esille tuo kyseinen ajatus. Minun puolisoni ei edes ole muslimi, mutta joka tapauksessa haluan lapseni kastettavan kristityksi. Se on siis varmaa minun perheeni kohdalla, joten siksi ihmettelen, miten joillekin voi olla niin helppoa antaa lapsi islamiin.
En ole lukenut muita viestejä, mutta kommentoinpa kuitenkin. Entä jos lapsi saisi aikuisiän kynnyksellä ihan itse valita? Mikä ihmeen pakko se ajaa kastamaan ja aivopesemään lapsia uskomaan "yhteen totuuteen" syntymästä lähtien? Tätä en ole koskaan oikein tajunnut ....