Olen hyvännäköinen ja kaikinpuolin normaali 19 vuotias mies, minulla on paljon niin mies ja nais puolisia kavereita. Ongelmanani tai oikeastaan läheisten ongelmana on se kun olen ollut jo melkein 7kk sinkkuna. Mitä nyt muutama seksisuhde joista en ole kertonut muille kun parhaalle kaverille. Nyt olen neljä KK ollut lähes jatkuvasti töissä, joten ei ole aikaa ollut alkaa naista etsimään jatkuvasti. Enkä ole muutenkaan jaksanut etsiä. Nytten olen alkanut saamaan perheeltä ja kaverilta semmoista kommentia aivan kuin minussa olisi joku vikana kun olen sinkku. Molemmat siskoni seurustelevat ja suuri osa kavereistanikin. Kyllähän tuo tietenkin väliinsä tympäisee mennä yksin nukkumaan ja olla aina yksin itsestä vastuunsa väliinsä. Mutta jotenkin tuntuu että enää en osaa rakastaa, exääni toki rakastin. en enää, vaikka välitän yhä ystävänä. Jostakin olen kuullut että jokainen menestyjä tarvii rinnalleen vahvan puolison :D mielestäni ehkä asia on näin, vastoin käymiset tuntuvat pienemmiltä kun on joku kenen kanssa ne jakaa ja ilot myös. Toki väliinsä olen nauttinutkin sinkku ajoistani, kun ei ole tarvinut kysyä lupaa menemiseeni. Mutta täytyy myöntää että kaipaisin taas hyvää seurustelu suhdetta, pääsisi taas mukaan entisten ystävä parien illanistujaisiin ja reissuihin, nyt kun tutuvat lähes hylänneen kokonaan, ja aina vaan puhuu et käydään mullekkin se eukko hommaamassa, joka ahdistaa, enkö muka kelpaa heille sinkkuna? Ahdistaa muutenkin tuo pakko naimattaminen, varsinkaan kun ketään ei tunnu löytyvän :/ Yksin niitä on toisin tympiä lähteä katselemaankaan, kun ei näistä pareista ole mukaan lähtemään kaveriksi., ollaan sitten niin riippuvaisia toisista, että ei yhtä iltaa voida kotisohvalta poissa olla. Hieman nuorempana olisin varmaan käynyt vaan hakemassa jonkun muijan jostain ja järjestänyt itselle kulissi suhteen :D Mutta enää minulla ei ole haluja vain leikkiä kenenkään kanssa. Kai muillakin on ollut samanlaisia tilanteita? Miten ootte tähän ratkaisuja hakeneet? Olen laittanut tänne deittiin ilmoituksen, mutta ei ole paljon kiinostuneita ollut, kun mahtaa hakijoilla olla asetuksissa valmiina 178m ja ylöspäin :D Enkä kehtaa valehtelemaankaan alkaa pituuttani joka on 171cm. Taidampa melkein poistaa sen ja alkaa miettimään muita keinoja :/ Ennen saatoin iskeä naisia vaan kadulta seuraan änkeämällä, mutta enää tässä iässä se ei sovi? Baarissako minut mielletään kanssa vaan söpöksi panoksi :D Ymmärtämättä sitä, kuinka paljon syvempi olen, kuin päälisin puolin näyttää ja äkkiä juttelemalla saa vaikutuksen. On tämä maailma niin ihmeellinen ja hankala paikka sitten , seurustellessani mahdollisia hyviä vapaita seurustelukumppaneita oli jatkuvasti näkösällä, mutta nytten sinkkuus aikana ne ovat pysyneet piilossa :( Miksi en voi löytää ketään exäni kaltaista naista enää, olen kai unohtanut kuinka tehdä naisiin yhtä iltaa pidempi kestoinen vaikutus tai onkohan paikat olleet vääriä (baari) Taidan myös väliinsä käyttäytä niinkun varattu, kun toisaalta tuntuu että kiitos läheisten häpeän sinkkuutani :/ Ahdistaa ja masentaa tämmöinen elämä.. tällä hetkelläni työpaikalla olo on päiväni paras hetki, siellä sentään kaverit ovat ilman puolisojaan ja heiltä riittää aikaa minullekkin. Tuntuu että menee elämä pilalle jos tälleen jatkuu.. mikään ei tunnu enää miltään, tämän hetkinen olotilani ei varmaan ainakaan houkuta naisia, he kun tuntuvat etsivän niitä aina onnellisia ja vahvoja miehiä? Vahva minä olen kuitenkin, työni, terveyteni ja kuntoni olen hoitanut hyvin. Mutta onneton olen, joten taidan olla varsin onnetonta seuraa? Vähän kuin joku klovni yleisölle pystyn hymyilemään, mutta muuten olen varsin onneton. En ole pystynyt kellekkään onnenta oloa myöntämään, kun eihän mies saa olla onneton? Miehenhän on oltava pelimies ja pelimieshän on aina yli onnellinen, osaava ja fiksu. Jotenkin tuntuu että onkai löydettävä takaisin se vahva minäni, mutta yksin se on liian hankala tehtävä. Olen myös miettinyt olisiko viisasta vaihtaa kokonaan paikka kuntaa, hankkia uudet ystävät ja olla se oikea syvällisempi ja erillainen minä kokonaisuudessan? Ei vaan jaksaisi olla ja kuluttaa elämäänsä täällä, kun mikään ei kuitenkaan tunnu miltään joten pakko on jotain tehdä.. En tiedä kuinka löytäisin sen oikean taas, kun samanlaiseen tai minua ymmärtävään naiseen tutustumis mahdollisuus taitaa olla se yksi miljoonasta? Vai mitä luulette voidaanko minua ymmärtää todella?
SINKKUUS?
Nimetön
101245
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olikko edes kännissä?
Saako alkoholia nykyään kaupasta aamu seitsemältä vaiko vasta yhdeksältä?
Ymmärrän sinua. Ehkäpä kohtaamme joskus.
Ymmärrän tunteen, mutta silti täytyy sanoa, että ei sinulla ole hätäpäivää. Olet 19 vuotias, eli juuri ja juuri täysi-ikäinen. Olenkin joskus miettinyt että minkä ikäistä yleensäkään voi sanoa "sinkuksi". Joskus näkee 15-vuotiaiden nimittävän itseään sinkuiksi. Apua, sittenhän minä olen jo "vanhapiika". Olen sentään 29v, ja silti lippu korkealla.
Missä on kappalejako.On taas säälittävää tekstiä,ihan ku hakisitkin sääliä.Miks yleensäkkin hyvän-näkösten pitää etsiä ja etsiä jotain löytämättä kuitenkaan.Itse en etsi ainakaan mitään,koska se ei niin löydy.Yleensä on jotain vikaa jos on sinkku,niinhän se on.Ihmiset eivät ymmärrä,että kaikki ei edes halua sitoutua.Sun tekstis on kyl todel epätoivost valitust:)Ei tämmöseen tekstiin edes huvita kommentoida enempää.Evvk
Oikeassa olet Yx vaa. Etsimisessä on se riski, että ei löydä (kuten yleensä käy), ja tulee paha mieli. Sitten yritetään löytää itsestä virheitä jne.
Parempi nauttia elämästä ja kokea kaikenlaista -mitäänhän täältä ei saa mukaansa.
voi vittu... kerro se edes kymmenellä ja valita vasta sitten.
Aika naurettavaa tekstiä 19-vuotiaalta. Sanon näin, koska olen itsekin 19 enkä koskaan kirjottas mitään noin säälittävää. Mä en oo seurustellu koskaan enkä tajua miksi sinkkuudesta pitää tehdä niin nuorena isokin ongelma. Ihmisillä on oikeitakin murheita.
eli oon sinkku 24v nuori mies, oon ollut suhteessa mutta nyt toista vuotta sinkkuna, etsin kyllä naista, mutta omalla tavallani. En etsi naista baareista, enkä etsi yhdenyön juttuja vaan sitä oikeaa, joka tulee vain vastaan jostain, eli annan kaiken tapahtua itsestään. Mua ärsyttää sama juttu ku sua, että tutut tai kaverit ym. sanoo, mennään etsimään sulle nainen, tai mä etin sulle naisen. se ei ole todellakaan kivaa. en edes mielelläni ottaisi naista tällä hetkellä työn vuoksi, olen paljon pois kotoa jne. ja alkaa tuntua siltä, että muut luulevat etten osaa tai uskalla mennä naisten kanssa juttelemaan. Mut tutut ja ystävät ei tajua, mitä jos menisin ja iskisin naisen itselleni ja viikonlopun jälkeen sanoisin heippa, mä tuun taas kahden viikon päästä kotiin. ja kun tulen kotiin niin sanon ensiviikolla lähen kuukaudeksi taas pois. siinä on se suurin syy, miksi en halua seurustella juuri nyt, tai haluan, mutta en voi, sillä en halua että se tuleva oma kulta joutuisi olemaan yksin ja se yksin oleminen pilaa suhteen. nainen kyllästyy yksin olemiseen ja hankkii seuraa muualta, ei kaikki, mutta näin voi käydä. Et silleen, ku ihmiset tajuisivat, mutta ei, vaikka niille sanoo, että en voi seurustella nyt, niin ne ei vaan tajua, mikä siinä on niin vaikeeta? mutta joo, sitä vaan halusin sanoo, ettet oo ainut sinkku, jota tutut yrittää väkisin naittaa.
Heh.. joo olihan tuo ihan hauskan/säälittävän kuuloinen tuo teksi mulla :/ Sen sitä saa kun ei ole oppinut lukemaan kirjoittamaansa ennen julkaisua ja kappale jaotkin ovat täyttä utopiaa tottumattomalle kirjoittajalle. sori.
Tuossahan edellisessä tuo oleellinen tulikin, et toi pakko naittaminen ja arvostaminen sinkkuuden perusteella vituttaa.. Kun ne just luulee, et jotain apua tarvitsisin iskemisessä, kun se ei ole siitä kiinni.
Yleensä yöt töissä ja päivällä nukun myöhään, et joutus muija olemaan paljon öitä yksin ja sit päivällä mä nukkuisin kun se ois hereillä. Et en mikään ihana seurustelukumppani olisi varmaan :D Tai no kyllähän se noinkin menisi, kun saisi suhteen alulleen... No kaikki aikanaan kai saan joskus lomaakin, jolloin on enemmän aikaa ja tarmoa tehdä asialle jotain :) Nyt vaan painaa lujasti töitä.
Heh, ekaa tekstiä kirjoittaessani ei ollut alkoholilla osuutta asiaan :D vaan liki 20 valvotun yön putki päällä ja töissä lähes joka päivä joten alkoi pää sekoon :D Tiedän olen täysin onneton kirjoittaja :) Nyttenkin laitoin kappalejaon ihan mutu tuntumalla toivottavasti mielyttää yx vaa ;) ainakin yritin.