Elatusmaksu/jako

1.Jos huoltaja jää/jättäytyy työttömäksi miten käy etän elatusmaksujen,nousee?

2.Jos etä ottaa toisen duunin pärjätäkseen taloudellisesti paremmin,nouseeko hänen maksamat elatusmaksut?

3.Vuorotyöntekijän elarit? Tulot vaihtelee kuukaudesta ja vuodesta toiseen,pyritäänkö saamaan keskiarvotulos?

4.Eron sattuessa asuntolainaa esim 110000€,miten huomioidaan tulovero-% nousu elatusmaksukykyyn kun verovähennykset jäävät pois.Saattaa siis joillakin olla useita prosentteja ja palkasta jäävä netto pienempi?

5.Miten tulot katsotaan?Edellisen vuoden verotuksestako?Jos toinen onkin ollut työttömänä edellisenä vuonna tai ei tuloja ja onkin mennyt erovuonna töihin ja tulot muuttuneet?

6.Ilman avioehtoa omaisuus jaetaan puoliksi,miten käy jos auto on vain toisen nimissä?(yhtaistö omaisuutta?),myydään ja puolitetaan rahat?,ota sinä auto minä otan sen ja sen...?
4881
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Tämän perusteella myös yksinhuoltajakorotus otetaan huomioon elarien määrässä,edellyttää ilmeisestikin että huoltaja on nimenomaan yksinhuoltaja.

" € 420, joka lienee keskiarvo" Onko jo vanhaa tietoa?

"Elatusapujen laskennallinen määräytyminen ja perusteet muuttaa vahvistettua sopimusta tai oikeuden määräystä on saatava yhteneviksi kaikkialla maassa – niin sosiaalitoimen kuin oikeuslaitoksenkin piirissä.

ELATUS JA ELATUKSEN TARVE

Laki lapsen elatuksesta toimii peruslähtökohtana, kun määritellään eron jälkeisiä velvoitteita lapsiin nähden. Tämän lain 1§ mukaisesti ”lapselle on oikeus riittävään elatukseen”. Lain 2§ mukaisesti vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykyjensä mukaan. Lain 3§ mukaisesti lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää 18 vuotta.

Tältä pohjalta, missä ei selkeästi sanota lapsen elatuksen tarvetta on muotoutunut perusteet määritellä elatusapu. Valitettavasti ne ovat olleet kuin veteen piirretty viiva ilman mitään yhtenäisyyttä. Esityksemme poistaa tämän epäkohdan jos ja kun vain huomioidaan mitä laki sanoo asiasta. On huomioitava se seikka, että laista ja lain esitöistä löytyy perusteet elatusapujen määrittelylle kun vain niitä noudatetaan tarkasti.

Lähtökohtaisesti lapsen elatusavun tulee perustua lapsen elatuksen tarpeeseen, joka on määritelty esim. tilastokeskuksen taholta keskimäärin € 365/kk/ vaihdellen aivan pienien lasten € 308 15-17 vuotiaiden tarpeeseen € 494 / kk. Tätä tukee Stakesin raportti 4/2005; lapsiperheiden taloudellisen taloudellisen tilanteen kehitys Suomessa 1990-2002.
Kun vielä huomioidaan indeksi vuodesta 1999, niin lapsen keskimääräiseksi elatuksen tarpeeksi voidaan katsoa € 400-€ 450/kk aina 18-vuoden ikään saakka.
Asian yksinkertaistamiseksi lähdemme elatuksen tarpeesta € 420, joka lienee keskiarvo, jos lapselle ei ole mitään elatuksen tarvetta korottavaa tai alentavaa tekijää.
Tästä elatuksen tarpeesta vähennetään lapsilisät lapsilisälain 1§ ja 7§ mukaisesti eli 1.lapsesta € 100, 2 lapsesta € 110.50, 3 lapsesta € 131 jne sekä yksinhuoltajakorotus
€ 36.60/kk/lapsi.

Lopusta lapsen elatuksen tarpeesta vanhemmat vastaisivat nettotulojensa suhteessa huomioiden kaikki tulot; myös yhteiskunnan subventiot (asumistuet, työttömyyskorvaus jne) tuloina. Tämän jälkeen tarkastellaan vielä maksukyky ja se, että elatusapu on ankaroitettua vastuuta, jolloin kumpikin vanhempi on velvollinen käyttämään ikänsä, koulutuksensa, työkokemuksensa jne mahdollisuudet työllistyä ja vastata lasten taloudellisesta elatuksesta. Toisen vanhemman velvollisuutta vastata lapsen elatuksesta ei saa poistaa sillä perusteella, että on jättäytynyt työelämän ulkopuolelle.

Tämän jälkeen tulee ehdottomasti vielä huomioida Laki lapsen elatuksesta mukaisesti
4§ ”lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta taikka jos vanhempi ei pysyvästi asu vanhempiensa luona”
Lain esitöiden mukaisesti tällä tarkoitetaan lähinnä luonapitoa ja luonapidon määrän tulee vaikuttaa maksettavan elatusavun määrään. Pääsääntöisesti jos lapset ovat puoliksi kummankin vanhempansa luona ei synny perustetta maksaa elatusapua.

Lisäksi tulee vielä huomioida tavanomaista suuremmat matkakulut tapaamisiin elatusapua vähentävänä tekijänä (KKO 2003:66), mikäli niitä ei ole sopimuksin puolitettu asianosaisten kesken.

Kuntien sosiaalitoimistojen tulee riittävien perusteiden nojalla tehdä alle elatustuen
€ 129.91/kk meneviä elatussopimuksia. Näitä syitä ovat; työttömyys, väliaikaisesti kannattamaton yritystoiminta, sairaudet jne.Kuntien taloudellinen tilanne ei saa vaikuttaa tähän, koska tällöin joudutaan maksamaan elatusvelvolliselle asumistukea jne.
Samoin yrittäjien kohtelu tulee olla samalla viivalla kuin muidenkin elatusvelvollisten ja määritellä elatusavut todellisten tulojen perusteella eikä olettaa jotain todellisuudelle vierasta määrää perustuen esim. tuotannontekijöiden mahdolliseen myyntihintaan.

Elatusavun määrän perustaminen tiettyihin muuttuviin kustannuksiin; asuminen, harrastukset, päivähoitomaksut jne. vaarantaa pitkäkestoiset elatussopimukset mahdollistaen jatkuvat oikeuskanteet. Tällöin osapuolet katsovat oikeudekseen valvoa ja tarkastella toisen vanhemman taloudellista tilannetta pitkälle eron jälkeen.
Ei voi olla kenenkään etu, että huolimatta erosta vanhemmat olisivat näiden seikkojen kautta sidoksissa toisiinsa. Tästä ei hyödy muut kuin asiamiehet ja viranomaiset.

Kun lähtökohtana pidetään lasten keskimääräistä elatuksen tarvetta, huomioiden kummankin vanhemman todelliset nettotulot ja kummankin vanhemman mahdollisuudet vastata lasten elatuksesta sekä hyväksymällä elatusapua vähentävänä normaalia laajemmat luonapidot, suuret matkakustannukset jne voimme saada oikeudenmukaisen päätöksen elatusavuista joka palvelee myös lapsen etua ja edesauttaa lapsen oikeuden toteutusta kumpaankin vanhempaansa. Etävanhemmalla tulee olla vielä elatusapujen maksamisen jälkeenkin mahdollisuus tarjota taloudellisesti hyvät oltavat luonaan.

Esittämämme malli elatusapujen määräytymisperusteiksi edesauttaa pitkäkestoisten sopimusten syntymisen, ehkäisee ylisuurten elatusapujen määräytymisen ja huomioin kummankin vanhemman mahdollisuudet vastata lasten elatuksesta. Tämä ratkaisumalli on tällä hetkellä käytössä muutenkin suurimmassa osassa maatamme."

Elatusvelvollisten Liitto ry

Ahti Hurmalainen   
Puheenjohtaja

Äänestä
  • vastaus, että epäilenpä, että kukaan tuota kokonaan lukee...jos alkuakaan..

    Äänestä

1.Jos huoltaja jää/jättäytyy työttömäksi miten käy etän elatusmaksujen,nousee?

Ei muutu.

2.Jos etä ottaa toisen duunin pärjätäkseen taloudellisesti paremmin,nouseeko hänen maksamat elatusmaksut?

Ei

3.Vuorotyöntekijän elarit? Tulot vaihtelee kuukaudesta ja vuodesta toiseen,pyritäänkö saamaan keskiarvotulos?

Kyllä

4.Eron sattuessa asuntolainaa esim 110000€,miten huomioidaan tulovero-% nousu elatusmaksukykyyn kun verovähennykset jäävät pois.Saattaa siis joillakin olla useita prosentteja ja palkasta jäävä netto pienempi?

Muutoksen pitää olla yli 20%, että vaikuttaa.

5.Miten tulot katsotaan?Edellisen vuoden verotuksestako?Jos toinen onkin ollut työttömänä edellisenä vuonna tai ei tuloja ja onkin mennyt erovuonna töihin ja tulot muuttuneet?

Ed. vuoden verotus.

6.Ilman avioehtoa omaisuus jaetaan puoliksi,miten käy jos auto on vain toisen nimissä?(yhtaistö omaisuutta?),myydään ja puolitetaan rahat?,ota sinä auto minä otan sen ja sen...?

Sopimuskysymys

Äänestä
  • On aivan sama onko monta duunia vai vaan yksi. Kokonaistulomäärä ratkaisee, mutta tässäkin muutos pitäisi olla se 20 % että vaikuttaa elareiden maksukykyyn. Sitten toinen asia on myös lapsen elatuksen tarve.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Räisäs-Ville kirjoitti:

1.Jos huoltaja jää/jättäytyy työttömäksi miten käy etän elatusmaksujen,nousee?

2.Jos etä ottaa toisen duunin pärjätäkseen taloudellisesti paremmin,nouseeko hänen maksamat elatusmaksut?

3.Vuorotyöntekijän elarit? Tulot vaihtelee kuukaudesta ja vuodesta toiseen,pyritäänkö saamaan keskiarvotulos?

4.Eron sattuessa asuntolainaa esim 110000€,miten huomioidaan tulovero-% nousu elatusmaksukykyyn kun verovähennykset jäävät pois.Saattaa siis joillakin olla useita prosentteja ja palkasta jäävä netto pienempi?

5.Miten tulot katsotaan?Edellisen vuoden verotuksestako?Jos toinen onkin ollut työttömänä edellisenä vuonna tai ei tuloja ja onkin mennyt erovuonna töihin ja tulot muuttuneet?

6.Ilman avioehtoa omaisuus jaetaan puoliksi,miten käy jos auto on vain toisen nimissä?(yhtaistö omaisuutta?),myydään ja puolitetaan rahat?,ota sinä auto minä otan sen ja sen...?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu