Uutinen julkaistu 14.6.2007 Klo 10:58
Uutisen julkaisija: Kirkon tiedotuskeskus
Juhannuksena kirkkovuodessa muistetaan Johannes Kastajan syntymää ja julistusta. Johannes Kastaja julisti Jumalan armollista hyvyyttä, pelastusta ja syntien anteeksiantamista. Johannes Kastajan päivää vietetään myös yöttömän yön, valon ja keskikesän juhlana. Tänä vuonna juhannusta vietetään 23. kesäkuuta.
Sana juhannus tulee nimestä Johannes. Nimi tarkoittaa ”Jumala on armollinen”.
Juhannuspäivänä kirkoissa pidetään jumalanpalvelus ja lauletaan suvivirsi. Juhannuksena kirkoissa on usein luonnonkukkia alttarikukkina ja juhannuskoivuja kesäisen juhlan merkkinä. Päivän liturginen väri on valkoinen, ilon ja toivon väri. Seurakunnallista toimintaa on juhannuksena myös leirikeskuksissa. Niissä pidetään juhannushartauksia ja vietetään aattoiltaa.
Keskikesän juhlana juhannusta vietetään juhlitaan erityisesti Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Virossa. Juhannus on myös Suomen lipun päivä. Liput nostetaan salkoon juhannusaattoiltana kello 18 ja lasketaan juhannuspäivän iltana kello 21.
Armon aurinko ja ikikesä
Johannes Kastajan muistopäivää on vietetty kristikunnassa 400-luvun alkupuolelta lähtien sekä itäisessä että läntisessä perinteessä. Päivää juhlitaan edelleenkin laajalti kristikunnassa 24.6. Suomessa juhannusta vietetään kesäkuun 19. päivää seuraavana lauantaina.
Juhannuksen ajoitus perustuu Raamattuun, jonka mukaan Johannes Kastaja syntyi puoli vuotta ennen Jeesusta. Pelastushistoriallisesti juhannus viittaa seuraavaan jouluun.
Johannes oli Jeesuksen edelläkävijä ja valmisti tietä Jeesuksen julistukselle ja opetukselle. Lisänimi Kastaja juontaa hänen toimintansa keskeisestä osasta, ihmisten kastamisesta. Johannes kastoi myös Jeesuksen. Myöhemmin Johannes teloitettiin, koska hän oli arvostellut julistuksessaan kuningas Herodeksen elämäntyyliä.
Jumalanpalveluselämän kouluttaja Osmo Vatanen muistuttaa, että Johannes Kastaja julisti taivaan valtakunnan läheisyyttä.
”Kesäluonnon kauneutta ihaillessamme meidän on hyvä muistaa, että kaunein kesä - Jumalan valtakunnan ikuinen suvi - on vielä edessä päin. Sitä Suomen suvikin ennakoi, ja siihen Johannes kehottaa meitä valmistautumaan. Kirkkotaiteessa Johannes Kastaja kuvataan usein osoittamassa sormellaan kunnioittaen kohti Kristusta, armon aurinkoa ja ikikesän tuojaa.” (KT 14.6.2007 Juhana Unkuri)
Uutisen julkaisija: Kirkon tiedotuskeskus
Juhannuksena kirkkovuodessa muistetaan Johannes Kastajan syntymää ja julistusta. Johannes Kastaja julisti Jumalan armollista hyvyyttä, pelastusta ja syntien anteeksiantamista. Johannes Kastajan päivää vietetään myös yöttömän yön, valon ja keskikesän juhlana. Tänä vuonna juhannusta vietetään 23. kesäkuuta.
Sana juhannus tulee nimestä Johannes. Nimi tarkoittaa ”Jumala on armollinen”.
Juhannuspäivänä kirkoissa pidetään jumalanpalvelus ja lauletaan suvivirsi. Juhannuksena kirkoissa on usein luonnonkukkia alttarikukkina ja juhannuskoivuja kesäisen juhlan merkkinä. Päivän liturginen väri on valkoinen, ilon ja toivon väri. Seurakunnallista toimintaa on juhannuksena myös leirikeskuksissa. Niissä pidetään juhannushartauksia ja vietetään aattoiltaa.
Keskikesän juhlana juhannusta vietetään juhlitaan erityisesti Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Virossa. Juhannus on myös Suomen lipun päivä. Liput nostetaan salkoon juhannusaattoiltana kello 18 ja lasketaan juhannuspäivän iltana kello 21.
Armon aurinko ja ikikesä
Johannes Kastajan muistopäivää on vietetty kristikunnassa 400-luvun alkupuolelta lähtien sekä itäisessä että läntisessä perinteessä. Päivää juhlitaan edelleenkin laajalti kristikunnassa 24.6. Suomessa juhannusta vietetään kesäkuun 19. päivää seuraavana lauantaina.
Juhannuksen ajoitus perustuu Raamattuun, jonka mukaan Johannes Kastaja syntyi puoli vuotta ennen Jeesusta. Pelastushistoriallisesti juhannus viittaa seuraavaan jouluun.
Johannes oli Jeesuksen edelläkävijä ja valmisti tietä Jeesuksen julistukselle ja opetukselle. Lisänimi Kastaja juontaa hänen toimintansa keskeisestä osasta, ihmisten kastamisesta. Johannes kastoi myös Jeesuksen. Myöhemmin Johannes teloitettiin, koska hän oli arvostellut julistuksessaan kuningas Herodeksen elämäntyyliä.
Jumalanpalveluselämän kouluttaja Osmo Vatanen muistuttaa, että Johannes Kastaja julisti taivaan valtakunnan läheisyyttä.
”Kesäluonnon kauneutta ihaillessamme meidän on hyvä muistaa, että kaunein kesä - Jumalan valtakunnan ikuinen suvi - on vielä edessä päin. Sitä Suomen suvikin ennakoi, ja siihen Johannes kehottaa meitä valmistautumaan. Kirkkotaiteessa Johannes Kastaja kuvataan usein osoittamassa sormellaan kunnioittaen kohti Kristusta, armon aurinkoa ja ikikesän tuojaa.” (KT 14.6.2007 Juhana Unkuri)
Vastaukset 8
Vanhimmat
että miksi Juhannuksena? Johannes Kastaja ei syntynyt meidän Juhannuksemme aikaan. Ja miksi ylipäänsä muistellaan? Eihän Raamatussa missään käsketä niin tekemään.
Teetkö sinä vain ne asiat, jotka Raamatussa käsketään tekemään.
Pesetkö illalla ja aamulla hampaasi? Eihän Raamatussa niin käsketä tekemään. Kapinoitko Jumalan oikeudenmukaisia ja rakkaudellisia käskyjä vastaan. Älä keksi itsellesi uusia sääntöjä, kyllä Jumala tiesi, mitä sinä tarvitset, kaikki löytyy Jumalan laista!
Se on hyvä muistaa että laki ja profeetat ovat Johannekseen asti.
Jumalan laista. Siellä ei puhuta halaistua sanaa Johannes Kastajan kumartamisesta.
Kyllähän Johannes Kastaja on tärkeä henkilö. Hänestä alkoi uusi liitto, hän julisti että taivasten valtakunta on tullut lähelle. Ja että kaikkien tuli tehdä parannus. Myös fariseusten, jotka kiivailivat laista. Myös heidän tuli tehdä parannus ja seurata Jeesusta.
Johannes on todella uuden liiton alku, jossa vanhan liiton hapatukset jätetään taakse ja katsotaan Kristukseen lain kirjaimen sijaan.
vanhassa liitossa ei ole mitään hapatusta. Vika ei ole liitossa vaan ihmisissä. Laki on PYHÄ ja OIKEA. Siinä ei ole mitään vikaa. Vika on meissä, sinussa ja minussa, ei laissa. Eikä uusi liitto ala Johannes Kastajasta. Siinäkin olet väärässä.
Eihän Jumalan laki mainitse kymmenyksistäkään mitään. Ihmeellistä, että uudestisyntymää ja uudestikastettakaan ei mainita, adventtikirkon kastelupauksesta puhumattakaan. Ei ole Jumalan laissa luonteenkasvatus-, pukeutumis- eikä ruokaoppeja. Ei mainita mitään porttokirkostakaan, eikö ole omituista?
Se kuitenkin mainitaan että laki ja profeetat ovat Johannekseen asti ja sen me tietenkin uskomme. Emme me sitä ala vääristelemään. Eikä muutenkaan Jumalan sanan pitää mitään lisätä. Ei hyviäkään kieltoja eikä käskyjä. Siitä saa ankaran rangaistuksen. Ei yli sen mitä kirjoitettu on.
Uusi liitto alkoi Johanneksesta. Se ei ollut vielä silloin täydellinen, Jeesus ei ollut kuollut eikä ylösnoussut, mutta se alkoi siitä kun Johannes kastoi ihmisiä jotka tunnustivat syntinsä. Jopa fariseukset, kiihkouskovaiset lainkiivalijat tulivat kasteelle. Joskin heille Johannes sanoi että miksi pakenette tulevaa tuomiota kyykäärmeiden sikiöt.
Ja sama sana pätee nykyajankin lakihenkisiä fariseuksia vaikka he yrittäisivät kastaa ihmisiä ja noudattaa Jeesuksen esimerkkiä. Heissä asuu kyykäärme.